Mikä ihmeen työterveyspsykologi?

Työelämän psykososiaaliset haasteet

Nykypäivän työelämä on entistä enemmän tietotyötä. Työn kuormitustekijät ovat muuttuneet fyysisistä enemmän psykososiaalisiksi, kuten työn aikapaineiksi ja osaamisen haasteiksi. Työtä tehdään entistä enemmän tiimeissä ja sidoksissa toisiin, joten työn sosiaaliset haasteetkin ovat kasvaneet. Samalla jatkuvat muutokset ovat lisänneet työn epävarmuutta. Muutokset heijastuvat paitsi yksilöihin, myös työyhteisöjen hyvinvointiin. Enää ei riitä, että esimies osaa substanssin, vaan hänen tulee osata johtaa ihmisiäkin. Tilanne haastaa myös työterveyden. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja työterveyshuoltolaki (1383/2001) korostavat psykososiaalisten tekijöiden arvioimisen tärkeyttä. Lain sanoma on tärkeä, myönnetäänhän sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä paljon mielenterveydellisistä syistä.

Tehtäessä valkokauluskansan työpaikoilla toimintasuunnitelmaa tai työpaikkaselvitystä tulee arvioida myös psykososiaalista jaksamista. Niin paljon kuin työterveyden ammattihenkilöistä löytyykin ammattitaitoista henkilökuntaa, ei psykososiaalisista asioista kysyminen ja puhuminen ole kuitenkaan kaikille luontevaa ja helppoa. Työterveyspsykologille se on ominta aluetta.

Mihin työterveyspsykologeja voisi käyttää?

Työterveyspsykologit ovat työkyvyn psyykkisten ja sosiaalisten haasteiden asiantuntijoita. Psykologi on perusteltua ottaa mukaan toimintasuunnitelman laatimiseen, kun työ on psykososiaalisesti kuormittavaa. Tällöin toimenpide-ehdotuksissa tulee todeta psykologin asiantuntijuuden käytön tarve ja toimintasuunnitelmaan tulee kirjata, miten psykologi on mukana työterveyshuollon ydinprosesseissa. Psykologi antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, suunnittelee ja kohdentaa toimintaa ottaen huomioon kokemusperäisen tiedon, lainsäädännölliset velvoitteet, tärkeysjärjestyksen, näyttöön perustuvan tutkimustiedon, kustannusarvion ja resurssit.

Mikäli työpaikalle tehtävässä perusselvityksessä todetaan psykologin asiantuntijuuden käytön tarve koskien psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja / tai työyhteisön toimivuutta, psykologi toteuttaa suunnatun selvityksen. Yleisesti käytettyjä menetelmiä siinä ovat esimerkiksi TIKKA, ParTy ja QPSNordic. Erityisselvityksissä psykologia voidaan hyödyntää esimerkiksi selvittämään yksilön erityistä sairastumisalttiutta (esim. aiempi trauma), tekemään arviota yksilön oireiden vuoksi tai selvittämään ja arvioimaan työyhteisön ongelmatilannetta, väkivallan uhkaa, häirintää tai epäasiallista kohtelua työssä. Myös erityisselvityksen tarve tulee todeta perusselvityksessä.

Psykologin toteuttaman tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen (tano) sisältönä on usein työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen. Tano voi olla yksilöllistä kohdistuen työntekijöihin tai esimiehiin tai se voi olla ryhmämuotoista kohdennetusti eri yksiköille, organisaatio- tai ammattiryhmille. Aiheina voivat olla erilaiset kriisit ja traumat, työn psykososiaaliset tekijät eli työyhteisön toimivuus ja työn sujuvuus, ristiriitojen ennaltaehkäisy ja ratkaisu, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy, muutospaineiden hallinta, hyvä johtaminen, työmotivaatio ja työviihtyvyys, työssä jaksaminen tai työkyvyn edistäminen.

Psykologi voi toimia asiantuntijana osana moniammatillista tiimiä ja tehdä tutkimuksia ammattihenkilöiden arvioiman tarpeen ja toimintasuunnitelmaan kirjattujen suunnitelmien mukaan, kun lait velvoittavat terveydentilan selvittämiseen, terveystarkastukseen tai työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Psykologia voidaan hyödyntää myös selviteltäessä työhön liittyviä keskittymisvaikeuksia tai vuorovaikutusongelmia tai kun tehdään pitkiin sairauslomiin, kuntoutukseen, eläkkeeseen, uudelleensijoitukseen tai -koulutukseen liittyviä päätöksiä. Lisäksi psykologintutkimus voidaan tehdä, kun tarvitaan lisätietoa hoitosuunnitelman laatimiseksi (psyykkisen ongelman vakavuus) tai kun tarvittava tieto on saatavissa vain psykologin tutkimuksen avulla (suoriutumisvaikeudet, resurssit ja voimavarat, jäljellä oleva työkyky). Psykologia voi hyödyntää myös arvioitaessa hoito- tai kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuutta ja työhön paluun edellytyksiä tai kun tarvitaan tietoa sopeutumisesta sairastamiseen tai psyykkisestä kuormittumisesta. Pääsääntöisesti työterveyspsykologin työ on ennaltaehkäisevää, jolloin riskiryhmien varhainen tunnistaminen on tärkeää.

Psykologin tuesta voivat hyötyä niin yksilöt, esimiehet, johto kuin koko organisaatiokin. Monesti psykologeja on hyödynnetty myös kriisityössä, ryhmien ohjaamisessa, esimiesvalmennuksessa ja asiantuntijoina esimerkiksi työhyvinvointipäivillä. On hyvä muistaa, että mikäli ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sijaan tehdään toimintaa kehittävää työtä, kyseessä ei ole enää Kelan korvauspiiriin kuuluva työ.

Ei vain se ylimääräinen kuluerä

Työterveyspsykologin työn kuluihin liittyen on hyvä miettiä seuraavaa: jos työntekijä pysyy "pinnalla" eli työkykyisenä käymällä psykologilla vaikka viisikin kertaa, ei käynnit kokonaisuudessaankaan maksa työnantajalle paljoa yhtä–kahta työntekijän sairauspäivää enempää. Varhaisen puuttumisen tukeminen on kannattava investointi. Ennaltaehkäisyn voimaa ei kannata väheksyä, voidaanhan sillä estää paitsi sairauspoissaolopäiviä myös työtehon hidastumista, työkyvyn alenemista, työpaikanvaihtoaikeita tai jopa ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työterveyslääkärin ja -psykologin yhteisiä päämääriä voivat olla hyvä oman toiminnan suunnittelu ja rajallisten resurssien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakasorganisaatiot on hyvä segmentoida: missä työterveyspsykologin osaaminen on tarpeen? Tämän jälkeen asiakasorganisaation kanssa on hyvä luoda yhteisymmärrys moniammatillisen tiimin hyödyntämisestä, kustannuksista sopien. Lopuksi on hyvä varmistaa Kelan korvaukset.

Haasteita tulevaan

Paitsi asiakasorganisaation etu, myös uudistettu valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (708/2013) edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Työterveyspsykologit voisivat markkinoida paremmin omaa osaamistaan sekä työterveyshuollon sisällä että asiakkaille päin. Myös työterveyshuollon ammattihenkilöillä on tärkeä rooli palveluista tiedottamisessa. Asenteitakin on varaa tarkistaa. Joskus voisi pysähtyä miettimään, miten yhteistyötä voisi kehittää ja milloin psykologin ammattitaitoa hyödyntää? Työterveyspsykologia kun käytetään vain ammattihenkilön tarpeen arvion jälkeen. Moniammatillisuus edellyttää yhdessä määriteltyjä tavoitteita, arvopohjaa, vastuiden selkeyttä ja tiedon jakamista. Haastetta voi heittää jopa lääkäreiden perus- ja jatkokoulutukseen.