Tampereelle täysipäiväinen työterveyshuollon ja työlääketieteen professori – Jukka Uittia tapaamassa

1) Tutkimusta nostamaan työterveyshuollon profiilia

Professorina Jukka Uitin missiona on lisätä työterveyshuollon tutkimusta. Hänen näkemyksensä on, että vaikuttavuustutkimus kuuluu myös työterveyshuoltoon ja perusterveydenhuoltoon siinä missä kliinisiin aloihinkin. Laadukkaalla tutkimuksella työterveyshuolto voi osoittaa merkityksensä ja terävöittää toimintatapojaan. Jo aloitettuja tutkijakursseja pyritään saamaan lisää.

Uitin näkemyksen mukaan vinhaa vauhtia virtuaalimaailmaa hyödyntävässä yhteiskunnassa myös työterveyshuollon olisi aika kehittää "Työterveys 3.0" eli ottaa huomioon se tosiasia, että moni yrittäjäkin elää verkossa. Olisi aika ottaa harppaus teknologian käytössä. Monenlaisia asioita voisi hoitaa sähköisesti, osin jopa vastaanottotoimintaakin. Taitava hoitaja ja nettiyhteyden päässä oleva lääkäri voisi professorin visioiden mukaan monissa tilanteissa olla oiva työpari. Kunhan saadaan vielä Kanta-arkisto toimimaan. Uitti olisi kyllä kallistunut potilaan mukana kulkevan sähköisen potilaskortin kannalle, koska eri järjestelmien yhteensovittaminen on perin haasteellista.

2) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: työkyvyn tukemisesta yhteinen tavoite

Jukka on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, taloudesta ja politiikasta. Lääketieteen opintojen ohessa aloitetut yhteiskuntatieteiden opinnot jäivät alkutekijöihinsä, mutta työterveyshuolto on tarjonnut oivan position miehelle, jota kiinnostaa työelämän lähellä oleminen. Jukan pohdiskeluista ovat saaneet nauttia aikoinaan myös Työterveyslääkäri-lehden lukijat, olihan hän toimittajana kymmenen vuotta, vuoteen 2003 asti. STLY:n ja paikallisyhdistyksen toiminnan lisäksi Jukka on ollut vuosia mukana Duodecim-seuran valtuuskunnassa ja hallituksessa.

Paitsi kollegojen kouluttajana, Jukka on liikkunut kuin kala vedessä työelämävaikuttajien seurassa viemässä viestiä työterveysyhteistyöstä työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä. "Fenomenologina" Jukkaa kiehtovat erilaisten maailmojen ja maailmankuvien kohtaaminen ja yhteisten kosketuspintojen löytyminen kohtaamisten myötä.

Kovan luokan haasteet ovat edessä SOTE-uudistuksen pyörityksessä. Syksyn aikana on aktiivisesti tulkittava ja viestittävä työterveyshuollon roolia terveydenhuollon kentässä. Kohtuullisen pienellä taloudellisella panostuksella työterveyshuollossa hoidetaan nyt varsin mittava potilasmäärä, vaikka varsinainen perustehtävä on ennaltaehkäisy. Sairaanhoito voidaan nähdä osana ehkäisyä, tertiääripreventiona. Uitti pitää nykyistä työnantajien ja työntekijöiden maksamaa työtulovakuutusta hyvänä toimintamallina, joka myös ohjaa ja kontrolloi työterveyshuollon toimintaa. Tilanne työterveyshuollossa on aivan toinen kuin perusterveydenhuollossa, jossa Lääkintöhallituksen lakkauttamisen jälkeen (1993) kuntien ei ole tarvinnut raportoida terveydenhuollon rahavirroista, ja usein ne ovat virranneet muualle kuin perusterveydenhuollon kehittämiseen. Terveydenhuollon keskeisin ongelma tuskin on monikanavarahoitus, ennemminkin yhteistyön puute. Mikäli rahoituspohjaa pyritään purkamaan, tuskin kuitenkaan pystytään estämään työnantajia hankkimasta työntekijöilleen lääkäripalveluja, vakuutuksen kautta tai muin keinoin, vaikkei niitä korvattaisikaan. Ruotsissa työterveyshuollon kattavuuden on arvioitu olevan 60 %, vaikkeivät työnantajat saa korvauksia.

Merkittävä näkökulma neuvotteluihin vietäväksi olisi mm. se, että työterveyshuolto voi tarjota tukea muille erikoisaloille työkykyasioissa. Tosin työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy pitäisi olla koko yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteisiä tavoitteita. Järjestelmäähän ylläpidetään verovaroilla, joita kertyy nimenomaan työllisen työvoiman tuloista. Työssäkäyvistä eli veronmaksajista kannattaa pitää hyvää huolta, jotta kertyneillä verotuloilla voidaan huolehtia myös muista. Työllä yhteiskunta pidetään pystyssä, joten työkyvystä huolehtimiseen kannattaa panostaa. Toimivaa järjestelmää ei kannata murentaa vaan tarkastella ja mallintaa sen toimivia osia. Kun tuetaan sitä, mikä toimii, imussa myös muut hyötyvät. Hyvien käytäntöjen polkemisella tuskin saavutetaan mitään parempaa. Työterveyshuollon roolia työkykyasiantuntijana pitää tarjota entistä paremmin sisään järjestelmään, jotta kollegat osaisivat lähettää potilaita myös työterveyshuoltoon. SOTE-tasolla tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja niiden saavuttamista kuvaavia indikaattoreita sekä insentiivejä kaikille toimijoille tavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Käytännöt kääntyvät aina siihen suuntaan, mitä mitataan.

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin keskustelu lienee kuumimmillaan. Professorin arvovallalla on varmasti käyttöä.

3) Lääkärien perusopetukseen työkykynäkökulmaa

Professorin toive on, että jokainen valmistuva lääkäri olisi oivaltanut työterveyshuollon roolin ja merkityksen ja että jokaisella valmistuvalla lääkärillä olisi käsitys työkyvyn arvioinnista ja sen taloudellisesta merkityksestä sekä kuntoutuksesta.

4) Erikoistumiskoulutuksen rahoitus turvattava

Professori kantaa erityisesti huolta siitä, että työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus tulisi turvatuksi. Nykyinen rahoitus on varmistanut hyvätasoisen koulutuksen yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden kanssa. Sitä kehitystä ei pidä vaarantaa.