Nappaisuja unista ja unettomuudesta

Uni-väitöskirja

Huhtikuussa 2014 oli Helsingissä mielenkiintoinen väitös unettomuuden yhteydestä terveyteen ja työkykyyn. Kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungin työntekijät. Tutkimuksessa havaittiin, että unettomuusoireilla oli erityisen voimakas yhteys mielenterveysongelmiin, mutta yhteys myös korkeaan verenpaineeseen ja veren rasva-aineenvaihduntahäiriöihin oli selvä – kuten myös yhteys myöhempiin työkyvyttömyyseläkkeisiin niin miehillä kuin naisilla.

Haaramo P. Insomnia, ill health and work disability. A longitidunal study among emplyees. Academic Dissertation 25.4.2014, University of Helsinki.

Unettomuus työterveyshuollossa

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy runsaasti hyvää materiaalia aiheesta uni. Esimerkiksi Työympäristötutkimuksen raporttisarjan raportti numero 59: Unettomuuden arviointi ja hoito työterveyshuollossa tutkimushanke vuodelta 2011, jossa selvitettiin kognitiivis-behavioraalisen ryhmähoidon soveltuvuutta ja vaikuttavuutta vähintään kolme kuukautta ei-elimellistä unettomuutta poteneiden työntekijöiden keskuudessa. Lopputulema oli, että koulutettujen työterveyshuollon hoitajien vetämä ryhmähoito paransi merkitsevästi osallistujien unta ja elämänlaatua.

Sittemmin tutkimushankkeeseen osallistuneet ovat julkaisseet aiheesta kirjan vuonna 2012. Teos on hyvin kirjoitettu, sisältää taustatietoa ja käyttökelpoisia käytännön ohjeita – erittäin suositeltavaa luettavaa. (Järnefelt H., Hublin c. (toim.) Työikäisten unettomuuden hoito, Työterveyslaitos 2012.)

Käypä hoito

Käypä hoito -suositus unettomuudesta on vuodelta 2008 Duodecim seuran ja Suomen unitutkimusseura ry:n työryhmän toimesta. Suosituksen päivitys on käynnissä. Lääkkeettömistä hoidoista kognitiiviset menetelmät ovat tutkittuja ja niiden tehosta on näyttöä. Lääkkeiden osalta tilanne on haasteellinen: ihan hirveän hyviä lääkkeitä ei ole. Suosituksessa on 27 linkkiä sähköisten tausta-aineistoon, joissa on pieniä tietoiskuja unettomuuden vallitsevuudesta, ehkäisystä, erityistilanteista unettomuuteen liittyen sekä uni-valvepäiväkirja.

Käypä hoidon potilasversiossa on vaikuttavan näköinen kaavio unettomuuden toteamisesta, erilaisia ohjeita, ja pitkittyvän tilanteen ensisijaisena tutkimuksena mainitaan aktigrafia. Se on kotona tehtävä liikeaktiviteettirekisteröinti, jonka pohjalta voidaan tehdä päätelmiä unijakson pituudesta ja rauhallisuudesta sekä uni–valverytmin ajoittumisesta ja säännöllisyydestä. Sen yhteydessä käytetään yleensä unipäiväkirjaa.

Uni-valvepäiväkirja ja muita kaavakkeita

Unipäiväkirja/uni-valvepäiväkirja on ruudukko, johon koodataan erilaisia asioita uneen ja vireystilaan liittyen. Käytännön työssä saattaa tulla vastaan, että väsyneet unettomat eivät ole jaksaneet sitä täyttää. Tässä ehkä hyvä ohjaus ja motivointi auttavat. Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi-sivustoilta löytyy työkaluja uniaiheesta. Sieltä löytyy paitsi päivitetty unipäiväkirja, myös Uni- ja terveystietolomake. Siinä on kymmenen sivua ja tulkintaoppaassa yhdeksän sivua. Tämän kyselyn myötä uniproblematiikkaan paneudutaan hyvin syvällisesti. Työkaluista löytyy lisäksi oma kyselynsä vuorotyötä tekeville sekä unen huoltoon liittyviä ohjeita.

Uni ja työn psykososiaaliset piirteet

Skandinaavisessa työterveyden lehdessä julkaisusta systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta katsausartikkelia varten löytyi 20 pitkittäis- tai interventiotutkimusta työn psykososiaalisten piirteiden ja unen laadun yhteyksistä. Näistä neljä voitiin luokitella laadukkaiksi tutkimuksiksi. Katsauksen perusteella on tutkimusnäyttöä siitä, että suuri työn vaativuus (kuormitus) ja alhainen työnhallinta alentavat unen laatua. Muiden työn psykososiaalisten piirteiden ja unen laadun yhteyksistä ei hyvää tutkimusnäyttöä ole. Laadukasta tutkimusta aiheesta kaivataan.

VanLaethem M, Beckers DGJ, Kompier MAJ, Dijksterhuis A, Geurts SAE. Psychosocial work characteristics and sleep quality: a systematic review of longitudinal and intervention research .Scan J Work Environ Health 2013;39(6):535–549.