Työterveyslääkäri

Marinoitua tasa-arvoa

Työterveyslääkäri
2014;32(3):94-94
Harri Vainio

Hulvatonta mutta epäsovinnaista luettavaa on Veikko Huovisen Rasvamaksa. Tarinassa afrikkalaisopiskelija marinoi vaalean tyttöystävänsä pystyyn, ottaa hengiltä ja valmistaa naisesta talven mittaan herkullisia pataruokia.

Huovisen Rasvamaksa tuli mieleeni, kun istuin terassilla viiniä siemaillen ja selaillen Duodecimin kesänumeroa, jossa oli kiinnostava kirjoitus maksatulehduksesta ja kaljakellunnasta.

Maksatulehdukset ja maksakirroosi olivat harvinaisia opiskeluaikanani 70-luvulla. Niiden tavallisiin aiheuttajiin kuuluu alkoholi. Maksakirroosit olivat erityisen harvinaisia naisilla, joiden alkoholin kulutuskin oli vain murto-osa miesten vastaavasta. Nyt kirroositapauksia on Suomessa vuosittain toista tuhatta, naisillakin lähes kolmesataa. Y-kromosomin ylivalta on murtunut, tässäkin.

Alkoholin kokonaiskulutus on viisinkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Viime vuonna viinaa juotiin ennätystahtia: 11,6 litraa yli 15-vuotiasta kohden. Viinin juominen on lisääntynyt 1960-luvusta satakertaisesti. Tämä viinin kulutuksen lisääntyminen ei ole vähentänyt muiden juomien nauttimista, vaan se on tullut sen lisäksi. Tällä hetkellä aikuiset naiset käyttävät vuodessa enemmän alkoholia kuin vuoden 1968 vihaiset nuoret miehet.

Naisten alkoholinkäytön lisääntyminen huolestuttaa erityisesti, koska heidän maksansa näyttää sietävän viinaa huonommin kuin miesten. Biologia ja fysiologia eivät ole valmiit sukupuolten tasa-arvoon alkoholin kulutuksessa. Eräällä tavalla voi sanoa Veikko Huovisen ennakoineen "pystyyn marinoinnin" – rasvamaksojen synnyttämisen – ei mausteisten ruokien, vaan alkoholin avustuksella.

Edustamani ikäpolvet ovat nyt eläköitymässä tai jo eläkkeellä. Meillä on varaa, aikaa ja terveyttäkin juoda enemmän kuin aikaisemmilla ikäpolvilla. Olemme matkustaneet Kanarialla ja vähän muuallakin ja omaksuneet myös eurooppalaiset alkoholitavat: käyttö on arkipäiväistynyt. Maksoi mitä maksoi, elämästä kun ei selviä hengissä.

Kun opiskelimme, Välimeren maissa alkoholin kulutus oli moninkertainen suomalaiseen verrattuna. Nyt Italian kokonaisalkoholikulutus on pienentynyt runsaaseen kuuteen litraan henkilöä kohden vuodessa, ja maksakirrooseissa näkyy laskeva trendi.

Olemme edelleen sama ahdistunut viinamaa kuin puoli vuosisataa sitten. Koskenkorva on kestohitti, vaikka eniten alkoholin kulutus on kasvanut sen vuoksi, että keskioluen saatavuus on lisääntynyt. Alkoholi on Suomessa suurin yksittäinen syy työikäisten kuolemiin.

Toivoa valoisammasta tulevaisuudesta antaa se, että suomalaiset nuoret ryyppäävät nykyään vähemmän kuin ennen. Tiede-lehden (9/2014) tulkinnan mukaan kantasuomalaiset nuoret olisivat saaneet uudenlaisia elämisen malleja maahanmuuttajilta, joille raittius on itsestään selvä elämäntapa. Musliminuoret näyttävät, että toisinkin voi toimia näyttämättä "epäcoolilta" eikä "perseitä tarvitse vetää olalle" ollakseen kova jätkä tai mimmi.

Veikko Huovinen on kirjannut ajankuvaa ja "coolia" toisintekemistä veijaritarinassaan Jutta Grahn. Se on kertomus keskiluokkaisista ystävättäristä, Hannele Nygårdistä, Lispe Ryynäsestä ja Jutta Grahnista. Daamit ovat olleet vapaalla nauttimassa lasillisia, ja Jutta on viinilasillisen yli kertonut uteliaille ystävättärilleen uudesta miesystävästään. Seuradaamit palavat uteliaisuudesta saada tavata tätä mystistä miestä. Jutan kertoman mukaan mies on hieman "ekstrovertti". Hän ei kuitenkaan halua näyttäytyä Jutan ystävättärille vaan pysyttäytyy koko naisten vierailun ajan sängyn alla, josta viattomana huutelee erinäisiä sukupuolialueeseen liittyviä termejä. Jutta ei ole asiasta moksiskaan, vaan tuntuu jollain lailla kovasti nauttivan pikkutuhmuuksien huutelusta sänkykamarin pimennosta.

Rasvamaksaa ei enää 2000-luvulla julkaistaisi. Rasismille ollaan paljon herkempiä kuin neljä vuosikymmentä sitten. Jutta Grahnissa ei ole rasismiongelmaa, vain naiivia viattomuutta sukupuolten tasa-arvosta ja rooleista. Rajojen avautuminen ja maahamme kulkeutunut "edistys" on johtanut kahtalaisiin seuraamuksiin: raa'an rasismin vähentymiseen ja kypsien rasvamaksojen lisääntymiseen. Ehkä maahanmuuttajat saavat muuttamaan vaikeaa suhdettamme alkoholiinkin, pitemmän päälle.

Siihen saakka: saatavilla on kaksi päätöntä tarinaa, Rasvamaksa ja Jutta Grahn. Suosittelen nautittavaksi italialaisen punaviinin ja parmeggianon kera.

Harri Vainio
pääjohtaja
Työterveyslaitos
harri.vainio@ttl.fi