Eyr – virkeä keski-ikäinen juhli 40-vuotistaivaltaan
Ne, jotka kuulevat ensimmäisen kerran Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr:stä, epäilevät pääosin silmiään ja sen jälkeen kirjoitusvirhettä. Kokeneet työterveyslääkärit ympäri Suomea toki tietävät, että kirjoitusvirheestä ei ole kyse, vaan että "eyr" tarkoittaa 'Ei yritettykään rekisteröidä'. Se kuvaa yhdistyksen toimintaa varsin ytimekkäästi. Perustavassa kokouksessa 6.6.1974 toiminta-ajatusta ei kirjattu, mutta "paikalla olleiden ja historian kehityksen perusteella voi katsoa yhdistyksen tarkoituksena olleen vapaamuotoisen, ammatillisesti suuntautuneen ja rentouttavan, mutta kriittisen yhdessäolon järjestämisen" (Eija Kujala, EYR:n historiikki 1974–1999).
EYR:n 40 vuotta
Keski-Suomen maakunnassa oli 150 vuotta sitten neljä piirilääkäriä. Yksi heistä, Carl Axel Juselius, toimi myös Kankaan tehtaan tehtaanlääkärinä vuodesta 1872 alkaen. Muita tunnettuja lääkäreitä, jotka toimivat myös työterveyslääkäreinä, olivat mm. Artturi Nyyssönen ja Rikhard Sotamaa. Nyyssönen toimi 1920-luvun lopulta Säynätsalon Parviaisen tehtaiden, Jyväskylän Kankaan tehtaan, Schaumannin tehtaiden ja Valtion tykkitehtaan tehtaanlääkärinä. Hän oli yhdessä helsinkiläisen Pertti Sumarin kanssa synnyttämässä STLY:tä (silloin Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistys) vuonna 1946.
1970-luvulla Keski-Suomessa käynnistyi työterveyslääkäreiden ammatillinen yhdistystoiminta. Laajavuoren hotelliin kokoontui 6.6.1974 joukko asiasta innostuneita lääkäreitä saunomaan ja perustamaan uutta työterveyslääkäriyhdistystä: Juhani Rouhunkoski Kemira Vihtavuoresta, Uolevi Parkkola Työterveys ry:stä, Olli Karppinen Schaumann Oy:stä ja G.A.Serlachius Oy:stä, Santero Kujala Enso-Gutzeit Oy:stä sekä Heikki Bamberg lääketehdas MSD:stä. Yhdistyksen nimeksi valittiin Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr. Lyhenteestä eyr on muodostunut yhdistyksen jäsenten piirissä legendaarinen kutsumanimi. Yhdistyksen tai epäyhdistyksen piirissä on korostunut kaikenlaisen virallisuuden välttäminen viimeiseen asti.
Yhdistys järjesti vuosikokoustensa yhteydessä aluksi trap- tai skeet-ammuntakilpailuja Vihtavuoressa ja myöhemmin rynnäkkökivääri- ja pistooliammuntakilpailuja Keuruulla. Juhlien ja tapahtumien järjestäminen jäsenille on kuulunut yhdistyksen tehtäviin. Toiminnan runko alkoi muodostua kuukausikokouksista, joissa oli jokin lääketieteellinen tai työlääketieteellinen aihe. Työpaikkakäynnit ja tutustuminen erilaiseen työn tekemiseen Keski-Suomen maakunnassa ja joskus kauempanakin on kuulunut tapaamisiin jo perustamisvuodesta alkaen.
Nykyisin Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr yhdistykseen kuuluu 78 jäsentä. Yhdistys kokoontuu Jyväskylässä kuukausittain ylläpitäen maakunnan työterveyslääkäreiden ammattitaitoa ja keskinäistä yhteyttä. Yhdistys on myös yksi Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen kahdeksasta paikallisosastosta.
Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Visa Kervinen, sihteerinä Arja Vataja ja taloudenhoitajana Jouko Mölsä. Vireän toiminnan johdosta yhdistyksen toimihenkilöt ovat luotsaamassa yhdistystä luottavaisin mielin uudelle vuosikymmenelle.
Juhlaseminaari
Upeat puitteet toukokuiselle iltapäivän mittaiselle juhlaseminaarille tarjosi pilvettömältä taivaalta paistava aurinko (+ 25 astetta) ja AGCO Suomi Oy:n Valtran Suolahden traktoritehdas. Osallistujilla oli myös tilaisuus tutustua modernin ja Pohjoismaitten ainoan traktoritehtaan tuotantotiloihin ja nähdä, miten traktorin valmistus etenee. Yhtäkään traktoria ei tehdä varastoon, vaan joka yksilö tehdään ostajan toiveiden ja tilauksen mukaan. Viennistä 90 % menee ulkomaille, eniten Ranskaan. Joka arkipäivä 960 Suolahden tehtaan työntekijää (metallimiehiä 550) valmistaa kahdessa vuorossa noin 50 traktoria. Brasiliassa yhtymän samankokoinen tehdas valmistaa traktoreita Amerikan ja Afrikan markkinoille.
Juhlaseminaarin tieteellinen anti oli koottu Keski-Suomesta. Paikallisyhdistyksen jäsen LT, työterveyshuollon ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Roderik Mrena kertoi meluvamma- ja tinnitustutkimuksistaan. Opimme, että ammattitautitilastojen mukaan vain 4 %:lla meluvamman saaneista mainitaan oheisoireena tinnitus. Sen sijaan suoralla kyselytutkimuksella kysyttynä jopa 68 % ammattitautistatuksen saaneista valitti tinnitusta. Merkittävä osa piti sitä häiritsevämpänä oireena kuin kuulon alenemaa. Roderikia muistettiin ansioistaan yhdistyksen viirillä.
LT, työterveyshuollon, fysiatrian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pirjo Rintala piti hyödyllisen kertauksen ammattitaudiksi hyväksyttävistä yläraajan rasitusvammoista (epikondyliitti, de Quervain ja rannekanavaoireyhtymä). Tapaturman, työliikekipeytymisen, rasitusvamman ja -sairauden erotusdiagnostiikkaa on käsitelty tuoreesti Työterveyslääkäri-lehden viime numerossa.
Juhlaseminaarin itseoikeutettuna pääpuhujana oli työterveyshuollon grand (old) man professori Kaj Husman aiheenaan "Työterveyshuollon tulevaisuus Suomessa". (Old ei tässä tapauksessa ole Husmanille sopiva määre – sen verran liukkaasti hän tulee alas Alppien rinteitä.) Hänen esityksensä oli totuttuun tapaan värikäs ja mukaansatempaava. Hän muistutti kuulijoita Keski-Suomen merkittävästä asemasta työterveyshuollon kehittämisessä. Tärkeäksi työterveyshuollon tehtäväksi Husman näki työkyvyn koordinaattorin roolin. Keskeisin peruste on se, että eri laskelmien mukaan tekemättömän työn osuus kokonaispalkkasummasta on 2–12 %, eli budjettivajeen, työllistymisen, kilpailukyvyn ym. kannalta huikea luku.
Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny esitelmöi teollisuuden tulevaisuuden näkemyksistä Suomessa. Keskeisinä uhkina työantajan edustaja piti epäsuotuisaa palkkakehitystä ja julkisen sektorin kasvamista kohtuuttoman suureksi. Hän näki mahdollisuuksia suomalaisten innovaatioiden käyttöönotossa. Yli-Kyynyn mukaan suomalaiset tahtovat ampua omaan jalkaansa tekemällä asioita liian monimutkaisesti ja byrokraattisesti. Vapossa on laskettu, että jos he kuljettaisivat sahatavaraa Itä-Suomen sahoilta maailmalle Pietarin sataman kautta Suomen satamien sijasta, tulisi säästöjä ainakin muutama miljoona euroa.
Iltajuhla
Iltajuhlaa vietettiin perinteisin menoin Jyväskylän klubilla. Tervetuliaispuheessaan Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr:n puheenjohtaja Visa Kervinen kävi läpi Keski-Suomen työterveyshuollon ansiokkaan historian ja kertoi mm. viiritoimikunnasta, joka päätettiin perustaa vuosikokouksessa 1985. Erinäisten väärinkäsitysten (viiritoimikunta vai viinitoimikunta?) ja muiden vaiheiden jälkeen viirit valmistuivat kesäkuussa 1996! Tämä kuvannee hyvin epäyhdistyksen epämuodollista ja tärkeimpiin asioihin keskittyvää toimintaa. Juhlissa yhdistyksen viiri luovutettiin eyr:n ja STLY:n hallituksen pitkäaikaiselle jäsenelle Marja Kyrölle.
Keski-Suomen työterveyslääkärit eyr:n perustajajäsenistä paikalla olivat lääkintöneuvos Santero Kujala sekä Heikki Bamberg MSD:stä. Illan juhlapuheensa myötä lääkintöneuvos Kujala siirsi meidät paikallaolijat 70-luvun alkuun. Kertomus eteni tuoreen lääketieteen lisensiaatin valmistujaisjuhlista (neljä nuorta miestä baarissa!) eyr:n perustamiseen vuonna 1974, ja yhdistyksen alkutaipaleeseen. Kujala liitti eyr:n perustamisen 70-luvun alun työterveyshuollon aktiiviseen kansalliseen kehitykseen. Ensimmäinen työterveyshuollon pitkä kurssi järjestettiin 1974 ja mukana oli myös Santero Kujala. STLY:n tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle tuonut puheenjohtaja Satu Väihkönen kertoi olevansa vuoden sisällä neljännessä paikallisyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Tämäkin kuvaa hyvin 70-luvun alun aktiivisista toimintaa.
Puheiden välissä nautittiin pöydän antimista ja musiikkiesityksistä. Lopuksi tanssittiin Kolme miestä ja baby –yhtyeen tahdissa.
Juhlapäivän erinomaisista järjestelyistä voimme kiittää paikallisyhdistyksen aktiivisia jäseniä Arja Vatajaa, Jouko Mölsää, Katja Nivaa, Katri Oksasta, Santero Kujalaa, Visa Kervistä sekä MSD:n Miina Jääskeläistä.
Visa Kervinen ja Lars Sörensen