Kaupan alan työterveyshuolto

Ensimmäistä kertaa töissä

Kaupan ala on monelle nuorelle työntekijälle reitti työelämään. Ensimmäisessä työpaikassa syntyy ensivaikutelma siitä, mitä työssä oleminen tarkoittaa. Sekä omat oikeudet että velvollisuudet on tärkeää opettaa. Kauppaan töihin tulevalle nuorelle työhöntulotarkastus on monesti ensimmäinen kontakti työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon olemassaolostakaan ei välttämättä ole nuorella aikaisempaa tietoa. Johanna Korkeamäen ja Johanna Nukarin artikkeli tässä samassa lehdessä kuvaa oppimisongelmien merkitystä nuoren työelämään kiinnittymisessä. Haastattelututkimuksessa, jonka Kuntoutussäätiö toteutti nuorille varastossa ja myymälässä työskenteleville työntekijöille, tuli esiin, että nuoret toivoivat työterveyshuollolta ergonomiaohjausta ja tietoa terveellisistä elintavoista. Vaikka edellä mainittua ohjausta työterveyshuollosta tarjotaan, eivät toimintatapamme ehkä kohtaa nuoria työntekijöitä. Pitäisikö meidän käyttää modernimpia välineitä ja enemmän nuorten omaa kieltä, jotta viestimme menisi paremmin perille? Työhöntulotarkastus on työelämään ensimmäistä kertaa astuvalle nuorelle ainutlaatuinen kokemus. Työterveyshoitajalle tai työterveyslääkärille se voi olla rutiinia, josta ei oikein jaksa uudelleen ja uudelleen innostua. Se on kuitenkin ainutlaatuinen vaikutuksen tekemisen paikka työterveyshuollolle.

Esimiestyön ja perehdytyksen merkitys

Lähiesimiestyö on nuoren ja ikääntyneen työntekijän työkyvyn sekä motivaation kannalta erittäin merkittävä tekijä. Hyvin toimiessaan työterveysyhteistyö on esimiehenkin jaksamista tukevaa. Työyhteisön rooli ja lähiesimiehen tuki ovat ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta tärkeitä. Niissäkin työterveyshuolto voi olla apuna.

Vaihtuvuus kaupan alalla on varsin suurta erityisesti isoissa kaupungeissa. Perehdyttämisen merkitys korostuu näin ollen entisestään. Kaupan alalle työhön voi hakeutua ilman aikaisempaa koulutusta. Alan vahvuus toisaalta on, että työssä pystyy hankkimaan itselleen ammatin. Kauppaan ja varastoon hakeutuvatkin useammin työhön henkilöt, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Jos työntekijällä on lukiongelma tai muu erityisvaikeus oppimisessa, olisi se hyödyllistä ottaa huomioon perehdytyksessä ja myös myöhemmin työuran aikana. Työterveyshuolto voi tässä olla aktiivinen ja rohkaista omalla ymmärtäväisellä ja asiallisella asenteellaan työntekijää ottamaan asian esimiehen kanssa puheeksi.

Kaupassa kuin kaupassa nostetaan, kannetaan ja siirretään tavaraa, joka voi olla varsin vaihtelevaa kooltaan ja muodoltaan. Oman kehon käyttäminen ergonomisesti mahdollisimman oikein on tärkeää, ja siinä työfysioterapeuttien antama opastus ja valmennus ovat hyödyllisiä.

Työ on usein osa- ja määräaikaista

Kaupan alalla on paljon määräaikaisia työpaikkoja sesonkien takia. Monet kesäapulaisina toimineet nuoret opiskelijat tulevat töihin taas joulun aikaan. Työsuhteiden osa-aikaisuus on myös ominaista alalle. Käsipareja tarvitaan enemmän silloin kun asiakkaatkin ovat kaupassa. Osasairauspäivärahan käyttäminen työhön paluun helpottamiseksi on ollut kaupan alalla vaikeaa, koska työnteko on jo lähtökohtaisesti usein osa-aikaista. Onneksi Kela on alkanut tulkita 30-tuntista työviikkoa kokoaikatyöksi. Toisaalta runsas osa-aikatyön määrä helpottaa työjärjestelyitä myös työkyvyn heiketessä, esimerkiksi työntekijän jäädessä osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Ammatillinen kuntoutus

Työeläkeyhtiöiden näkemys on, että työntekijän oireinen polviartroosi ilman sairauslomiakin on työkyvyttömyysriski varastotyössä ja oikeuttaa ammatilliseen kuntoutukseen. Kaupassa ja varastossa työskentelevillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat varsin tavallisia. Ajoissa käynnistetty ammatillinen kuntoutus ennen työkyvyn liiallista laskua on työntekijän kannalta hyödyllistä. Lääkärin sana lienee vahvin viesti asiakkaallemme alan vaihtamisen tarpeesta työkyvyn säilyttämiseksi. On tärkeää tunnistaa työkykyriskit ja auttaa yksittäisiä työntekijöitä työstämään muutostarvettaan ja mahdollisuuksiaan. Tämä on välillä varsin vaikeaa, kun pohjakoulutusta ei välttämättä ole ja kokemukset opiskelusta eivät rohkaise jatko- tai lisäopintoihin. Ymmällään olevaa asiakasta kannattaa tarvittaessa saatella eteenpäin paitsi työterveysyksikön omien osaajien myös muiden paikallisten toimijoiden, kuten TE-toimistojen ja Kelan asiantuntijoiden puheille, jotta kuntoutuksen viidakossa löytäisi oikealle rastille.

Kaupan turvallisuus ja työntekijä

Me kaikki tarvitsemme turvallisuutta ja varmuutta työpaikoillamme – tietoisesti tai tiedostamattamme.

Tämä koskee työntekijöiden ja työympäristön turvallisuutta mutta myös kaupan menestyksen mukanaan tuomaa varmuutta – jatkuvuutta. Täydellistä varmuutta ei kaupan alalla luonnollisesti ole olemassa. Toiminta edellyttää riskien ottamista, joskin hallitusti, mutta tietty epävarmuus kuuluu luonnollisena osana kaupan toimintaympäristöön. Kaupan olemassaolon ja menestyksen perustana on asiakkaiden luottamus. Työntekijät tulee nähdä tärkeänä voimavarana. Siksi henkilökunnan turvallisuus työssä ja työympäristössä on yksi ensisijaisista tavoitteista.

Kaupassa tulee olla turvallisuustyön tueksi turvallisuusohjeet, jotka sisältävät vakiintuneita sääntöjä ja ohjeita, jotka toimivat kaupan turvallisuustyön perusteina, sekä yksityiskohtaisempia toimintaohjeita eri tilanteiden hoitamiseksi. Ohjeiden tulee tukea ja auttaa työntekijää tekemään turvallisuutta koskevia henkilökohtaisia päätöksiä ja ottamaan vastuuta. Se, että jokainen työntekijä haluaa ja kykenee ottamaan vastuuta, tekee työntekijöistä tärkeän resurssin kaupan turvallisuuden ylläpidossa. Työntekijöille tulisi antaa vastuuta kokemuksen, työtehtävien ja koulutuksen perusteella, jotta heidän toimintansa normaali- tai poikkeustilanteissa vastaisi odotuksia. Myös tästä syystä turvallisuudesta ja turvallisuustoimenpiteistä tiedottaminen sekä turvallisuuskoulutus ovat välttämättömiä häiriöttömän toiminnan aikaansaamiseksi.

Jokaisen esimiehen vastuulla on luoda edellytykset tehokkaaseen turvallisuustyöhön oman toimintansa alueella ja varmistaa, että työ myös toteutuu. Vastuuta töiden suorittamisesta voidaan jakaa työntekijöille edellyttäen, että tiedottamisen ja koulutuksen avulla työntekijöille annetaan tarpeeksi tietoa tehtävän sisällöstä, tärkeydestä ja laajuudesta

Uudet työntekijät

Esimiesten on huolehdittava siitä, että uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sisältyvät myös turvallisuusasiat. Työsuhteen alussa painotetaan työturvallisuutta, paloturvallisuusrutiineja ja poistumisohjeita hätätilanteessa. Koulutuksella työntekijät perehdytetään erilaisiin poikkeustilanteisiin ja niitä koskeviin toimintaohjeisiin. Lisäksi työntekijöiden tulee olla perehdytetty kaupan pelastussuunnitelmaan sisältyviin asioihin.

Jokainen työntekijä on vastuussa terveydestään ja ympäristöstä päivittäisessä työssään. Hänellä on velvollisuus käyttää annettuja suojavälineitä ja noudattaa annettuja ohjeita. Työympäristön on oltava sellainen, etteivät työntekijät joudu onnettomuuksille alttiiksi tai saa terveydelleen vahinkoa pitkällä aikavälillä. Tämä asettaa vaatimuksia tiloille ja varustuksille mutta myös työmenetelmille, työilma¬piirille ja viihtyvyydelle. Mikäli tarvitaan henkilökohtaista suojavarustusta, sen tulisi olla käytännöllinen, yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Esimiehen tulee varmistaa, että suojavarustusta käytetään asianmukaisesti.

Turvallisuus ei aina tarkoita teknisiä ja kalliita turvatoimenpiteitä. Meidän on itse luotava työpaikoilla turvallinen ympäristö, yhteisellä panostuksella. Se tarkoittaa jatkuvaa huomion kiinnittämistä uhka- ja riskitekijöihin, hyvän siisteyden ja järjestyksen ylläpitämistä, huolellisuutta työssä sekä jatkuvaa sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation tiivis yhteistyö on yksi tärkeä osatekijä menestykselliselle toiminnalle.

Lyhyesti sanottuna: turvallisuus tehdään yhdessä.