Yläraajojen yleiset rasitusvammat ja ammattitaudit

Kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin rasitusvammat

Yläraajan staattiset ja toistuvat kohoasennot saattavat edistää olkapään kiertäjäkalvosimen rasitusvammoja. Silloin olkapään hartiatasolle sivukautta nosto ja olkanivelen sisään tai ulospäin kiertäminen on kivuliasta yöllä olkapään päälle unissa kierähtäminen saattaa herättää tai on unta häiritsevää leposärkyä. Oireen takaa löytyy usein jokin seuraavasta neljästä rakenteellisesta muutoksesta: Kiertäjäkalvosimen yhden jänteen, m. supraspinatuksen tendinopatia on kyseessä silloin, kun ultraäänitutkimuksessa näkyy turvonnut jänne. Sellainen kiertäjäkalvosimen kulumaperäinen vaurio, jossa jänteen säikeitä on repeytynyt (ultraäänitutkimuksen löydöksenä), mutta jänne ei kokonaan ole poikki, syntyy tavallisimmin kohtaan, jossa supra- ja infraspinatus sekä subscapularis- ja teres minor -jänteet yhdistyvät ja kiinnittyvät olkaluuhun. Kolmas samankaltaisesti oireileva löydös on subacromiaalibursiitti eli sen limapussin nesteilevä tulehdus, joka pienentää kitkaa acromionin ja kiertäjäkalvosimen välillä. Subacromiaalibursiitti esiintyy usein supraspinatus tendiniitin yhteydessä. Neljäs samoin oireileva kiertäjäkalvosimen rasitusvamma on kiertäjäkalvosimen jännekalkki. Se on pitkäaikaisen kehityksen tulos: jänne on tulehtunut, sen verenkierto on alentunut ja jänteen kollageenirakenne muuttuu. Kalkkeutuminen on suojautumista, kalkkipesäkkeet syntyvät kiinnitysalueiden läheisyyteen.

Lateraalinen epikondyliitti eli tenniskyynärpää

Ranteen asennon poiketessa neutraaliasennostaan toistotyössä, usein sormien puristaessa työkalua tai -konetta, voi kehittyä kyynärpään ulkosivulla olkaluun sivunastan seutuun erityisesti rasituksessa pahenevaa kipua, lateraalinen epikondylitti. Tenniskyynärpään eli lateraalisen epikondyliitin oireita ovat rasituskipu kyynärpään ulkosivulla olkaluun sivunastan seudussa. Kipu voi säteillä kyynärvarren puoliväliinkin asti. Lisäksi voi olla leposärkyä kyynärpään ulkosivulla, käden puristusvoiman heikkenemistä kivun takia ja kyynärnivelen ääriojennus voi olla kivulias. Vaivaan ei liity akuuttia tai kroonista tulehdusreaktiota, kuten voisi päätellä epikondyliitti -nimestä. Tenniskyynärpään vauriokohta on ranteen tärkeimmän ojentajalihaksen, m. extensor carpi radialis brevis -lihaksen lähtökohdassa, jossa on mikrotraumoja, jotka aiheuttavat kivuliaan kudosreaktion ja säryn.

Napsusormi ja peukalon jännetuppitulehdus

Napsusormi (trigger finger) ja peukalon jännetuppitulehdus (de Quervain) ovat työikäisten yleisiä käsivaivoja. Jännetuppitulehduksien etiologisena tekijänä on yleensä sormien toistuvan nyrkistys- ja ojennusliikkeen aiheuttama liikarasitus, mutta myös vammat, reuma ja tietyt harvinaiset taudit voivat olla taustalla. Akuutteihin oireisiin kuuluvat kipu anatomisella tyyppipaikalla, turvotus, punoitus ja jänteen narina. Kun jänne ja sen tuppi paksuuntuvat, esiintyy napsumista ja lukkiutumista. Tulehduksen kroonistuessa jänne voi katketa. Napsusormessa jännekyhmy aiheuttaa napsumista kulkiessaan jännetupen reunan alta. Se löytyy tunnustelemalla koukistajajännettä kämmenluun distaalialueelta, kun potilas ojentaa ja koukistaa sormia. Peukalon jännetuppitulehdus eli de Quervain tendiniitti voi näkyä ja tuntua jännetupen nesteilynä peukalon pitkässä tai lyhyessä ojentajajänteessä tai tuntua kipuna jännettä palpoitaessa.

Rannekanavaoireyhtymä eli karpaalitunnelisyndrooma

Rannekanavaoireyhtymä voi kehittyä, jos työssä tarvitaan suurta sormien nyrkistysvoimaa ja työliikkeet toistuvat usein. Vaara lisääntyy, jos edellä kuvattuun liittyy tärisevien työkalujen käyttö (ei tiedetä, kumpi on tärkeämpi: tärinä vai työkalun puristaminen) sekä ranteen taipuneet työasennot. Muita vaaratekijöitä rannekanavaoireyhtymän kehittymiselle ovat ylipaino, diabetes, nivelreuma, hypo-tyreoosi, munuaissairaudet ja raskauden loppuvaihe. Tyypillinen oire on herätä yöllä ravistelemaan kättä, jotta puuduttaminen helpottaisi. Lisäksi peukalosta keskisormeen ja keskisormen puoleinen reuna nimettömästä sormesta voivat olla kipeät ja puutuneet. Kevyet tavarat, kuten kahvikuppi tai maitolasi, voi pudota käsistä. Pitkään kestäneessä oireilussa voi olla mukana thenarin tai hypothenarin atrofiaa.

Tärkeintä on ennaltaehkäisy

Käden työliikkeiden toistuvuus, voimankäyttö ja muut riskitekijät tulisi työterveyshuollon ammattilaisten avulla saada työpaikoilla kohtuullisiksi. Korjaavia toimenpiteitä tulisi erityisesti kohdistaa työtehtäviin, joihin liittyy ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot, olkavarren kohoasennot, terävien reunojen painevaikutus, kylmä tai tärinä. Työterveyshuollon toimintamuotoja rasitussairauksien ehkäisyssä ovat työpaikkaselvitykset ja niiden pohjalta annettavat toimenpidesuositukset, työntekijöiden terveydentilan seuranta sekä toimet, joihin työpaikalla ryhdytään sairastumisen yhteydessä. Nykyisin monilla työpaikoilla on valmiiksi mietittynä korvaava työ, mikäli omassa työssä ei voi rasitusvamman johdosta toimia. Työterveyslääkärin on hyvä kuvata rasitusvamman saaneen potilaan oireiden ja rasitusvamman aiheuttaneen työtehtävän yhteys ja suositella työnantajalle, vaikkapa potilaan mukana työnantajalle vietynä kirjallisesti, kuinka pitkäksi aikaa ja millaisiin työtehtäviin käden rasitusvammapotilaan suositellaan siirtyvän, jotta rasitusvamma paranisi eikä kroonistuisi. Myöskään työhönsijoitustarkastusten perusteella ei suositella aikaisemmin käden rasitusvamman sairastanutta henkilöä sijoitettavan kättä rasittavaan työhön. Uuden työntekijän suositellaan vähitellen totuttelevan toistotyöhön, ja työterveyshuollosta muistutetaan esimiehille työkalujen tarkoituksenmukaisen valinnan tärkeyttä ja käyttöä sekä riittävää työn tauotusta.

Diagnosoidun yläraajan rasitusvamman hoito

Rasitusvamman hoito on lepo. Lepo tarkoittaa vammakohtaa, ei koko ihmistä. Töissä voi hyvin olla, mikäli työnantajalla on tarjota korvaava työtehtävä, joka ei estä rasitusvamman paranemista. Ortoosista kyynärpäässä tai ranteessa on usein apua. Paikallisen tulehduskipulääkevoiteen lisäksi on käytännössä osoittautunut hyödylliseksi syödä tulehduskipulääkekuuri viidestä päivästä viikkoon. Näiden lisäksi paikallinen kylmäpakkaus alentaa tulehdusaktiivisuutta kudoksessa ja lievittää kipua, etenkin olkapäässä. Mikäli edellä mainitut eivät auta riittävästi, voi olkapään, ranteen ja kämmenen tendiniitteihin käyttää keskipitkävaikutteista kortisoni-injektiota, jonka jälkeen vamma-alueen muutaman päivän lepo on suositeltavaa. Myös medianuspinteen lievittämiseksi voi keskipitkävaikutteisesta kortisonista olla apua, joskin ENMG:llä todetun keskivaikean tai vaikean medianuspinteen hoidoksi useimmiten tarvitaan leikkaushoitoa. Käden tendiniiteissä käsikirurgin konsultaatio on syytä tehdä ajoissa, jos konservatiiviset hoidot eivät pian auta. Epikondyliittiin kortisoni-injektiota ei enää suositella, eikä myöskään operatiivista hoitoa.

Mikä on ammattitauti?

Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva biologinen, fysikaalinen tai kemiallinen tekijä. Ammattitautia laajempi käsite on ''työhön liittyvät sairaudet'' (Kuva 1)

Milloin yläraajan rasitusvamma on ammattitauti? Ammattitauti on juridinen sopimus, ei lääketieteellinen määritelmä. Ammattitautistatuksen saaminen siis edellyttää riittävän suurta työn syyosuutta oireen syntymiseen. Työtehtävä määrittää, voidaanko rasitusvamma todeta ammattitaudiksi.

Yläraajojen ammattitauteja ovat peukalon jännetuppitulehdus (de Quervain), rannekanavaoireyhtymä ja tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti. Näistä lateraalinen epikondyliitti on yleisin rasitussairaus: kun Työterveyslaitos kirjasi tuki- ja liikuntaelinten rasitussairauksia syksyllä 2009 yhteensä 700, oli lähes puolet rasitussairauksista lateraalisia epikondyliittejä. Rasitussairauksia esiintyi kaiken ikäisillä, eniten 45–49-vuotiailla, joista naisia oli 40 %. Rasitussairauksia oli suhteellisesti eniten elintarviketeollisuustyössä, tekstiili-, ompelu-, jalkine- ja nahkatyössä sekä muussa teollisessa työssä. Vahvistettujen ammattitautien osuus kaikista rasitussairauksista oli 40 %.

Kuva 1. Työterveyslaitoksen  malli työhön liittyvistä sairauksista ja ammattitaudeista.