Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma - Työkyvyn tukeminen kaupan alalla eläkevakuuttajan näkökulmasta

Kaupan alalla keskimääräistä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä

Vuosittain myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi kaupan alalla vuonna 2010 mutta on sen jälkeen kääntynyt selvään laskuun. Kuvassa «Kaupan alan työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys 2009–»1 on kaupan alan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä v. 2009 merkitty luvulla 1 ja sen jälkeisiä vuosia on verrattu lähtövuoteen. Sinisellä viivalla on esitetty vastaava työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kaikkien Varman vakuutettujen osalta suhteutettuna kaupan alan työntekijöiden ikäjakaumaan. Kaupan alalla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on koko ajan ollut kaikkien vakuutettujen keskiarvoa pienempi. Vähennystä huippuvuodesta 2010 on kaupan alalla ollut 31 % ja kaikkien vakuutettujen osalla 21 %. Kaikkinensa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa on tapahtunut toivottua laskua, mutta kaupan alalla kehitys on siis ollut vielä muita aloja nopeampaa.

Kuva 1. Kaupan alan työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys 2009–2013 ikäryhmittäin. Kaupan alan eläkkeiden alkavuus v. 2009 = 1.

Kaupan alalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat keskimäärin nuorempia kuin muiden alojen eläkkeelle siirtyneet. Kaupan alan työkyvyttömyyseläkkeistä 21,8 % alkoi vuonna 2013 alle 45-vuotiaille, kun vastaava osuus kaikilla vakuutetuilla oli 16,2, % (kuva «V. 2013 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden ikäjak»2). Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä ei kaupan alalla poikennut kaikkien alojen keskiarvosta.

Kuva 2. V. 2013 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden ikäjakauma kaupan alalla ja koko Varman asiakaskannassa, %.

Kuntoutustapausten määrän kehitys on kaupan alalla ollut kaikkien alojen keskiarvoa nopeampaa. Kuvassa «Kaupan alan kuntoutustapausten kehitys 2009–2013 i»3 on kaupan alan kuntoutustapausten määrä merkitty luvulla 1 ja siihen verrattu kuntoutustapausten määrää vuosittain. Kuvassa on sinisellä viivalla esitetty vastaava kuntoutustapausten määrän kehitys kaikkien vakuutettujen osalta suhteutettuna kaupan alan työntekijöiden ikäjakaumaan. Kuntoutustapausten määrän kasvu vuodesta 2009 on kaupan alalla ollut 65 % ja kaikilla aloilla 45 %.

Kuva 3. Kaupan alan kuntoutustapausten kehitys 2009–2013 ikäryhmittäin. Kaupan alan kuntoutustapausten alkavuus v. 2009 = 1

Työkykyjohtaminen kaupan alalla

Työkykyjohtamisessa on aina huomioitava ko. toimialan erityispiirteet. Kaupan ala on tyypillinen matalapalkka-ala, jossa on ollut paljon osa-aikaista työvoimaa. Viime vuosina kaupan ala ei ole pystynyt enää työllistämään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kaupan Liiton mukaan vuonna 2013 alalta hävisi 4000 ihmistä, vuonna 2014 määrän ennustetaan olevan 6000.

Osalle työntekijöitä kaupan ala on läpikulkuala muuhun työhön tai opiskeluaikainen lisätulojen hankkimisen lähde. Osa työntekijöistä taas on vahvasti sitoutunut kaupan työhön ja haluaa kehittyä ammattitaidollisesti. Kauppojen aukioloajat ovat laajentuneet, ja vastaavasti työvuorossa olevien työntekijöiden määrä on vähentynyt. Tämä on johtanut etenkin laatikkomyymälöissä yksintyöskentelyn ja parityöskentelyn lisääntymiseen.

Kaupan ala on hyvin kilpailtu toimiala, ja työkykyjohtamisen yksi haaste onkin, että merkittävä osa yrityksen kilpailukyvystä tulee suorassa asiakaspalvelussa olevan myyjän kautta. Tämä yhdessä työntekijämäärän vähenemisen kanssa asettaa esimiestyölle ja myös osatyökykyisen työntekijän sijoittamiselle merkittäviä haasteita.

Kaikilla toimialoilla esimiesten tavoite- ja tulosvaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet ja samanaikaisesti yksittäisen esimiehen alaisten lukumäärä on lisääntynyt. Osa esimiehistä on itsekin varsin nuoria, ja heille varhaisen tuen mallin mukaiset puheeksiottokeskustelut tai työkykyongelmaisten työhön paluun tuki voivat olla haasteellisia. Myös henkilöstön suuri vaihtuvuus ja jatkuva perehdyttäminen kuormittavat esimiehiä. Monet esimiehet eivät välttämättä tunne yrityksen ja työterveyshuollon työkyvyn tukemisen keinoja eivätkä osaa ohjata työntekijöitä työterveyshuoltoon.

Ikääntyneimpien työntekijöiden työeläkekuntoutukset ovat tyypillisesti työkokeiluja heidän palatessaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Kaupan alan töissä on yleensä mahdollista siirtyä osa-aikatyöhön, mutta matala palkkataso ja siitä seuraava pieni osatyökyvyttömyyseläkkeen taso vaikeuttavat osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöä.

Nuorten työntekijöiden kuntoutuksessa tavoite on usein siirtyä toiselle, fyysisesti vähemmän kuormittavalle alalle. Kuntoutusasiantuntijoiden arvion mukaan suurin osa nuorten ammatinvaihdon tarpeesta ei kuitenkaan johdu sairaudesta vaan liittyy enemmän työntekijän motivaatioon, persoonaan ja soveltumattomuuteen asiakaspalvelutyöhön. Näissä tilanteissa ammatinvaihtoa ei yleensä voida tukea työeläkekuntoutuksena.

Tehostunut esimiestyö

Pyysimme tätä artikkelia varten eläkeratkaisu- ja kuntoutusasiantuntijoilta kommenttia, miten tilanne kenties on edellisen, keväällä 2013 tehdyn selvityksen jälkeen muuttunut. Kolmea eri kaupparyhmää hoitavat vastaajat totesivat esimiestyön kehittyneen kaupan alalla myönteiseen suuntaan. Rekrytoinnissa otetaan huomioon hakijan sopivuus työtehtäviin. Aiempaa enemmän kiinnitetään huomiota motivaatioon ja soveltuvuuteen asiakaspalvelutyöhön. Samaten raskaimpiin työtehtäviin rekrytoitaessa kiinnitetään huomiota fyysisiin ominaisuuksiin. Myös perehdytykseen panostetaan aiempaa enemmän. Osassa yrityksiä johto on ymmärtänyt roolinsa ja vastuunsa työkykyjohtamisessa. Silloin operatiiviset esimiehet eivät ole ongelmineen enää samalla tavalla yksin vaan saavat paremmin konkreettista tukea omilta esimiehiltään.

Ne kaupan alan toimijat, jotka tässä matalasuhdanteessa panostavat työkykyjohtamiseen, esimiesten henkilöstöjohtamisen osaamiseen ja ennakoivat työkykyriskejä säästävät tulevaisuudessa työkyvyttömyyskustannuksissa.