Y:t ja Z:t; digisukupolvet työelämässä

Työnantajan uusi rooli: nuoren sukupolven kasvattaja

Työelämään on nyt tullut sukupolvi, josta osalle työelämän perusasiat saattavat olla outoja. Työnantajat ovat yhteisen ongelman edessä toimialasta riippumatta. Työaikoja sovelletaan omavaltaisesti, eikä vuorovaikutustaitoja tai esimerkiksi asiallisen pukeutumisen aakkosia hallita. Yleisin ongelma on kuitenkin sosiaalisten ja työelämätaitojen puute. Työpaikan saanut tulokas saattaa tulkita työaikoja perin joustavasti ja kuvittelee, että työajan alkamisen ja päättymisen voi määritellä mielensä mukaan tai vapaapäiviä ja lomia saa silloin, kun haluaa. "En tule huomenna töihin, koska saan tänä iltana ilmaisen kyydin festareille", sanoi nuori kesätyöntekijä esimiehelleen. Esimiehet ovat kertoneet lukuisia esimerkkejä siitä, miten nuoren sukupolven on vaikea ymmärtää työelämän pelisääntöjä. "Monesti heti alkuvaiheessa täytyy erikseen teroittaa, että työaika on normi, josta ei voi joustaa mielensä mukaan", sanoi erään ravintolayrityksen toimitusjohtaja ja jatkoi: "Työn ja yksityisyyden rajojen hämärtymisestä kertoo sekin, että nuoren työntekijän kaverit voivat pölähtää paikalle hengailemaan ja pitämään seuraa. Kaiken huippu oli se, kun työhaastatteluun tullut tyttö toi poikakaverinsa mukanaan." Myös asiakkaiden puhuttelu tuottaa useiden esimiesten mukaan nuorille vaikeuksia, sillä teitittelykulttuuri on monelle aivan vieras asia. On kuitenkin tilanteita, joissa asiakkaat sitä ilman muuta edellyttävät.

Nuorten käyttäytymiseen joudutaan puuttumaan työyhteisöissä usein milloin mistäkin syystä, mutta ehkä nuoren itsensä kannalta vaikein ongelma on sosiaalisten taitojen puute. Se on kaikkein yleisin kompastuskivi ja ilmenee monella tavalla. Se ei ole yksin nuoresta johtuva tekijä vaan merkki siitä, että jotakin on jäänyt oppimatta. Se ilmenee myös peruskäyttäytymisen puutteina. Hyvä käytös on yksi työviihtyvyyden ja - hyvinvoinnin kulmakivi. Tästä syystä puuttuvia sosiaalisia taitoja tulee harjoitella työssä, jos ne ovat jääneet aikaisemmin oppimatta.

Työelämään tulevilta nuorilta puuttuu tietoa myös lakisääteisistä oikeuksista. Ei ole ensinkään harvinaista, ettei nuori tiedä omia etujaan. Työnantaja voi joutua muistuttamaan esimerkiksi verokortin tai tilinumeron ilmoittamisesta, jotta palkanmaksu sujuisi. Nuoren on osattava itse pitää puoliaan ja hoitaa tämän tapaiset käytännön asiat, sillä kymmenien työntekijöiden yhteisöissä esimies ei pysty paimentamaan kaikkia yksityiskohtia. Nämäkin pelisäännöt pitäisi osata töihin tullessaan.

Työnantajat arvelevat yhdeksi syyksi nuorten kasvaneeseen avuttomuuteen 90-luvun alun lamaa. Työmarkkinoille on tulossa sukupolvi, jonka lapsuuteen kuului vanhempien työttömyyttä. Työelämän perusasioista ei syntynyt kotona käsitystä. Tähän viittaa havainto nuorten jakautumisesta kahteen erilaiseen joukkoon. Osa suoriutuu työelämässä hienosti, ammatilliset ja sosiaaliset taidot ovat kunnossa. Osa haparoi ummikkona aikuisuuden ja työelämän oudossa maailmassa eikä tunne sen sääntöjä. Näitä nuoria on yhä enemmän. Työnantajat joutuvat näiden nuorten kasvatustehtävän eteen. Nämä ovat myös asioita, joihin olisi paneuduttava nuoren työhön perehdytysvaiheessa yhä perusteellisemmin.

Nuori sukupolvi organisaatioiden toimintatapojen ja työmenetelmien uudistajana

Nuori sukupolvi, jolle tietokoneistettu elämä on itsestäänselvyys, pakottaa organisaatiot muuttamaan toimintatapojaan ja työmenetelmiään. Nuoret haluavat käyttöönsä uusimmat tietotekniset ratkaisut ja sovellukset sekä koko vuorovaikutteisten kanavien paletin. IT-teknologian taso saattaa olla jopa työpaikan valintaperuste: jos he ovat tyytymättömiä nykyisen työnantajansa IT-työkaluihin, he haluavat käyttää omia laitteitaan ja turvautua omiin ratkaisuihinsa lupaa kysymättä.

Don Tapscottin kansainvälisen tutkimuksen mukaan nuoret tarvitsevat työssään digitaukoja. Näillä tarkoitetaan hetkiä, jolloin nuoret surffailevat sosiaalisessa mediassa, lukevat twiittejä ja uutisia tai välittävät omia ajatuksiaan. Tämä on haaste työpaikoissa, joissa esimerkiksi Facebookin käyttö on kielletty.

Sosiaalinen media on muodostumassa vahvaksi kommunikaatiovälineeksi nuoren sukupolven keskuudessa. Nyt jo löytyy suomalaistakin tutkimusta, jossa käy ilmi, että joillekin nuorille sosiaalinen media on jopa luontevampi yhteydenpidon muoto kuin kasvokkain kommunikointi. Meillä Suomessakin on jo työpaikkoja, joissa työntekijöiden keskinäiset sekä esimiehen ja työntekijän väliset keskustelut jopa palaute- ja kehityskeskusteluja myöten käydään Facebookissa.

Nuori sukupolvi kysyy usein, mitä organisaatio voi tarjota heille. He pitävät itsestään selvänä, että työpaikalla ymmärretään heidän nokkeluutensa merkitys ja välttämättömyys tämän päivän maailmassa. He pyytävät oikeudenmukaista palkkaa ja nopeaa urakehitystä. Molemminpuolinen joustavuus on osa kokonaisuutta. Pystyvätkö työelämän perinteissä kiinni olevat sietämään tätä? He, jotka ovat olleet lojaaleja yhdelle työnantajalle vuosikymmenen tai kaksi, kantaneet kortensa yhteiskunnan kehityksen kekoon sekä odottaneet pitkään etenemistä urallaan, jota säätelee allekirjoitettu standardisopimus sääntöineen niin työajoista kuin "milloin, missä ja miten"-seikoista kyseisessä työpaikassa.

Eilisen johtaminen perustui hierarkioille, ohjeistamiselle, koordinaatiolle ja rakenteille. Uusi sukupolvi tarvitsee johtamista, joka perustuu kumppanuudelle, selkeille tavoitteille, joustavuudelle ja kokonaisnäkemykselle sekä jatkuvalle palautteelle ja ihmisläheiselle, jopa henkilökohtaiselle otteelle.