Tukea oppimisvaikeuksiin työkyvyn tukemiseksi jo työuran alussa

Oppimisvaikeuksien vaikutus työkyvylle

Oppimisvaikeudet vaikuttavat koulun ohella työelämään. Oppimisen haasteet toki muuttuvat iän ja elämänkokemuksen myötä, ja monesti työelämä koetaan koulua mielekkäämmäksi. Työelämällä on paljon positiivista tarjottavaa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia. Parhaimmillaan työelämä tarjoaa mahdollisuuden oppia tekemällä, keskittyä paremmin omiin vahvuuksiin ja saada sosiaalista arvostusta.

Oppimisvaikeudet vaikeuttavat lukemista, kirjoittamista ja laskemista vaativia tehtäviä, vieraiden kielten oppimista ja kovassa aikapaineessa suoriutumista. Muisti- ja keskittymisongelmat ovat yleisiä nuorillakin ja voivat johtua esimerkiksi lukivaikeuteen liittyvästä työmuistin kapeudesta. Toistuvat keskeytykset, monen asian pitäminen mielessä kerrallaan ja meluisat ympäristöt tuovat lisähaasteita työlle ja oppimiselle erityisesti oppimisvaikeuksien yhteydessä.

Kaupan alalla haasteita työmuistille voivat tuoda erilaiset vaihtuvat tarjoukset ja kampanjat, jotka edellyttävät uutta tapaa toimia. Tilahavainnoinnin vaikeudet, joista usein puhutaan hahmotusvaikeuksina, voivat hankaloittaa esimerkiksi mittasuhteiden mieltämistä tai kokoamistöitä. Työssä tapahtuvia muutoksia voi olla vaikea saada haltuun odotetussa tahdissa. Monesti työ helpottaa, kun omat tarkistusrutiinit kehittyvät ja tehtävät tulevat tutuiksi.

Oppimisvaikeuksien kielteisistä seurauksista työkyvylle on jossain määrin tutkimusnäyttöä. Koettujen koulunkäyntivaikeuksien, mutta myös todetun lukivaikeuden, on havaittu olevan yhteydessä työttömyyteen. Samoin oppimisvaikeudet on yhdistetty masennukseen. Myös koettu terveys on kouluvaikeuksia kokeneilla muita nuoria heikompi.

Kuntoutussäätiön ja Keskon toteuttaman hankkeen alustavien tulosten pohjalta näyttää siltä, että koettuun heikompaan työkykyyn liittyy monesti erilaisia oppimisvaikeuksia. Heikommaksi työkykynsä kokevilla oli muita useammin vaikeuksia ymmärtää suullisia ja kirjallisia ohjeita. Näin ollen oppimisvaikeuksien mahdollisuus työkyvyn ongelmien taustalla tulisi ottaa entistä paremmin huomioon.

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen työterveyshuollossa

Kehityksellisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen työterveyshuollossa on monella tapaa hyödyllistä. Parhaimmillaan oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen voivat ehkäistä ongelmien kasautumista ja vaikeampia työkykyongelmia.

Kehityksellisiä oppimisvaikeuksia ei aina ole tunnistettu kouluaikana, eikä ihmisillä itsellään ole välttämättä käsitystä siitä, että omien pärjäämisongelmien taustalla saattaa olla diagnosoimaton oppimisvaikeus. Tällöin oppimisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi väsymyksenä tai uupumuksena. Myös mielialaoireilun taustalta voi löytyä tunnistamattomia oppimisvaikeuksia. On esitetty, että aikuiset eivät aina itse huomaa esimerkiksi heikkoa lukutaitoa vaan ovat tottuneet selviytymään puutteellisinkin taidoin. Joskus ongelmat voidaan kokea suurempina kuin ne tosiasiassa ovat.

Oppimisvaikeuksiin voi liittyä monia epäonnistumisen kokemuksia, mikä vaikuttaa itsetunnon ja minäkuvan kehittymiseen kielteisellä tavalla. Jos itsellä ei ole selkeää kuvaa siitä, mistä vaikeudet johtuvat, ne selitetään helposti omalla huonommuudella. Jatko-opintojen suunnittelussa ja myöhemmin työllistymisessä oppimisvaikeudet saattavat johtaa alisuoriutumiseen. Toisaalta vaativat koulutus- ja työtehtävät voivat altistaa uupumukselle, jos omia oppimisvaikeuksia ei tunnista eikä osaa kompensoida niitä sopivalla tavalla tai pyytää tarvittaessa apua.

Työterveyshuolto voi tarjota luottamuksellisen paikan keskustella erilaisista oppimisen ongelmista ja tarjota työntekijälle tehokkaita keinoja niiden kompensoimiseksi. Kehityksellisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi työterveyshuollossa kaikilla työntekijöillä tulisi olla riittävät tiedot oppimisvaikeuksien ilmenemisestä ja vaikutuksista. Oppimisvaikeudet on hyvä huomioida, kun mietitään työntekijän kuntoutustarpeita. Kokemukset vertaistuen ja kuntoutuksen hyödyistä aikuisilla työssäkäyvillä ovat olleet rohkaisevia. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen aikuisuudessa koetaan monesti helpottavana.

Mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollossa voisi olla aiheeseen perehtynyt työterveyshoitaja tai työterveyspsykologi tai parhaimmillaan molemmat. Työterveyshoitaja voi tehdä alustavaa oppimisvaikeuksien seulontaa kyselylomakkeiden, haastattelun ja lukivaikeuden osalta myös seulontaan tarkoitetun testimenetelmän avulla.

Työterveyspsykologi puolestaan voi arvioida lukivaikeuden ohella myös yleistä päättelysuoriutumista ja muistin toimintaa. Oppimisen ongelmien taustalla voi olla lukivaikeutta laajempia kielellisiä vaikeuksia, hahmotusvaikeuksia tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, joilla voi olla suuri merkitys työssä selviytymiselle. Neuropsykologista tutkimusta tarvitaan, mikäli ongelmat eivät tunnu selviävän suppeammalla tutkimuksella tai ne viittaavat esimerkiksi muuhun kuin kehityksellisiin vaikeuksiin.

Tukikeinoja ja työjärjestelyitä oppimisvaikeuksiin

Kun oppimisvaikeudet on tunnistettu, on syytä miettiä sopivia tukikeinoja. Työntekijää hyödyttävät ohjeiden saaminen kirjallisina ja suullisesti sekä esimerkiksi perehdyttävän materiaalin keskeisten sisältöjen kertominen suullisesti ennen niiden itsenäistä lukemista. Työpaikalle voidaan suositella rauhallista työtilaa tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Samoin voidaan suositella töiden uudelleen järjestelyä siten, että kirjallisia töitä tai keskeytyksiä aiheuttavaa puhelintyötä voidaan jakaa tapahtuvaksi eri aikoihin päivästä. Laajojen kirjallisten aineistojen käsittelyyn liittyviä työtehtäviä voidaan siirtää mahdollisuuksien mukaan muille.

Oppimisvaikeuksiin liittyvät kompensoivat apuvälineet ovat kehittyneet viime aikoina merkittävästi ja ovat usein kustannuksiltaan edullisia. Tällaisia ovat esimerkiksi tietokoneen puhetuki ja sanaennustus. Joskus pelkästään tekstin koon suurentaminen voi helpottaa lukemista. Mahdollisuus kysyä ja saada apua tarvittaessa on monelle helpotus. Myös yleinen kannustus, tuki ja rohkaisu esimerkiksi opintojen aloittamiseen tai työtehtävissä suoriutumiseen voi olla tarpeen.