Aku Ankan uskomaton työelämä

Ammattien kirjosta

Akun ammattien ja työtehtävien kirjo on hyvin laaja. Pelkästään elo-syyskuun 2014 lehdissä Aku on toiminut ainakin Roopen yksityiskoneen lentäjänä, pienoissukellusveneen kuljettajana, sammakkomiehenä, vuorikiipeilijänä, pienoisbussin ja henkilöauton kuljettajana, aarteenetsijänä, kivenmurskaajana, laivamiehenä, metsurina, työnjohtajana, panostajana, näyttelyeläimenä, kaupan lähettinä, härkärattaiden kuljettajana, koulusalapoliisina, vara-apulaistalonmiehenä ja ylennyksen jälkeen ylempänä vara-apulaistalonmiehenä, jonka tehtäviin kuului mm. Milla Magian noituuksien torjunta.

Miten ihmeessä yksi ankka voi vastata näiden kaikkien ammattien osaamis- ja terveysvaatimuksiin?

Yhdessä näistä numeroista kuvataan myös Akun kouluvuosia. Opettajan antamana tehtävänä on tutustua erilaisiin ammatteihin, TET-toiminnan tapaan. Jaksossa Aku tutustuu erilaisten kommellusten kera mm. palomiehen, poliisin, nokikolarin, leipurin, eläinlääkärin, maalarin ja puotipuksun ammatteihin. Puotipuksun työtä kuvattiin "hommaksi, jossa tarvitaan lehmän hermot, norsun nahka ja työmuurahaisen elämänasenne" – hyvä kuvaus moneen nykyammattiin! Kun meidän ihmisten työssäkäyntimotiivit usein kategorisoidaan kolmeen ryhmään: kutsumus, urakierto ja raha, Aku halajaa nokikolariksi, koska siinä voi katolle kiivetessään "kohota arjen yläpuolelle". Hyvä motiivi sekin – ellei paras?

Akun terveystarkastukset?

Missä Akun työterveyshuolto on järjestetty? Sanallakaan sitä ei tarinoissa kerrota. Onko Roope työnantajana velvoitteensa unohtanut tai tarkastuksissa hyötyä näkemätön, pakkopullaa välttävä PK-yrittäjä, vai onko Roope pihinä ankkana järjestänyt Akulle terveystarkastukset ja sairaanhoidon oman vakuutusyhtiönsä myöntämän yksityisen vakuutuksen kautta, eikä kerro sitä lukijoille?

Akun työelämä sisältää useita erityistä tapaturman ja sairastumisen vaaraa aiheuttavia ammatteja ja erityisiä terveysvaatimuksia. Työterveyslääkäriä pohdituttaa, miten käytännössä on mahdollista tehdä terveystarkastus ankalle, joka voi joutua mihin tahansa tehtävään ja jonka työsuhteet ovat monesti vain aamupäivän–päivien mittaisia? Onko ratkaisu se, että Akulle tehdään kaikkia mahdollisia ammatteja sisältävät terveystarkastukset niin, että kaikki mahdolliset työluvat ovat aina voimassa terveyden puolesta – vakuutushan maksaa? Koulutukselliset ja pätevyysnäkökulmat ovat sitten Akun, työnantajan, AVI:n ja asiakkaiden valvonnan alainen asia.

Ammattien kirjo tarkoittaa myös sitä, että Akulle on täytynyt jossain vaiheessa tehdä erittäin perusteellinen lähtötestaus: lentäjän, sukeltajan, panostajan, poliisin ja palomiehen, kaikkien muiden kuljetusvälineiden kuljettajien ym. ammattien mukaiset valinta-, psyykkisen ja fyysisen kunnon testit, röntgenit ja laboratoriot. Akun täytyy olla poikkeuksellinen ankka, sillä hänet on todettu terveytensä puolesta kelvolliseksi kaikkiin ammatteihin! Onhan Aku sen jälkeen käynyt puolivuosittain kuntotesteissä (mm. lentäjätestit) ja vuosittain muissa testeissä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien töiden ja psyykkisen tilan arvioinnin (mm. melu, räjähteet, traumaattiset kokemukset) vuoksi? Mahdolliset bioanalyysit ja altistemittaukset on pakko tehdä jälkikäteisen arvion perusteella. Toisaalta, miten voi tutkia esimerkiksi oikean magian ja taikuuden kohteeksi joutumisen terveysvaikutuksia, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä?

Yleisten terveystarkastusten vaikuttavuutta on runsaasti tutkittu, ja suuntaamattomina ne on varsin vaikuttamattomiksi todettu. Työterveyshuollon tarkastukset ovat pääosin suunnattuja ja työhön kytkettyjä – onko tämä yksi selitys sille, että Akun työkyky on ollut terveyden puolesta priimaa jo noin 70 vuotta?

Voitaisiinko työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta markkinoida Akun työkykytarinalla?

Työturvallisuus, työsuojeluasiat, tapaturmatodellisuus

Fyysisiä tapaturmariskejä jo näissä muutamassa Akussa kuvaavat mm. putoaminen vuorenrinteiltä köyden varaan, syöksy vuoren rinnettä pitkin kivenlohkareen päällä, joutuminen vuohen puskemaksi, roistojen takaa-ajamaksi, vangitsemaksi ja päälle karkaamaksi, joutuminen eri yhteyksissä koiran, kahden kissan ja vielä hurjistuneen häränkin hyökkäyksen kohteeksi sekä kokovartaloliimatuksi joutuminen.

Väkivaltatilanteiden lisäksi psyykkisiä traumoja voisi aiheutua siitä, että Roope kohtelee häntä epäasiallisesti ,eli nähtävissä on Akulle suoraa huutoa ja haukkumista, toistuvia irtisanomisia – kyllä olisi luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja AVI:lle töitä! Traumaattista lienee sekin, että Aku joutuu taistelemaan myös Milla Magian taikuutta, posahtavia pommeja, lumotuksi joutumista ja taikojen aiheuttamia muistinmenetyksiä vastaan… Viimeinen näistä liittynee meillä normaali-ikäisillä (50+) myös tavalliseen työelämään?

Aku on lentänyt lentokoneella ja sukeltanut ilman ao. turva-aikoja siinä välissä – luulisi typen kuplivan! Merkille pantavaa on myös huolimaton räjähteiden ja aseiden käsittely: dynamiittia pidetään kädessä, kun sytytyslanka palaa, suojaetäisyyksiä ei ole, läheisetkin asetetaan samalla hengenvaaraan. Ihme, että Aku on näin toimien saanut ylläpidettyä panostajan oikeuksia. Ja jo koululaisena TET-jaksolla hän räjäytti savupiipun dynamiitilla, kun ei jaksanut hidasta nuohoamista. Aikuisena tykillä ampuminen tapahtuu samassa hengessä kuin dynamiitin käsittely. Onko Akulla sittenkin diagnosoimaton ja hoitamaton ADHD, joka selittäisi lähes kaikkien työasioiden keskeytymiset ja Akun aiheuttamat tuhot? Vai eikö kelpoisuuslausuntoja kirjoittava työterveyslääkäri tiedä Akun toilauksista – ehkei Aku kerro kaikkea työterveyslääkärilleen, ehkä hän jopa salaa asioita? Vaikka Aku on melko äkkiväärä ja räjähdysherkkä persoona, psyykkisesti Aku näyttää kuitenkin olevan lähes traumatisoitumaton, hän säilyy aina omana itsenään. Näillä työelämäkokemuksilla moni masentuisi tai saisi PTSD:n! Onko Akun psyykkinen särkymättömyys hänen työelämämenestyksensä varsinainen salaisuus?

PTSD, kuulonalenema ja tinnitus sekä sukeltajan tauti ovat esimerkkejä niistä ammattitaudeista, jotka Akua uhkaavat jo näiden muutaman AA-numeron perusteella. Mihin toimiin työterveyshuolto ja työsuojelu voisivat ryhtyä niiden ehkäisemiseksi?

Työpaikkaselvitykset ja suojavälineiden käyttämättömyyskin askarruttavat: onko Akun yhdellekään työpaikalle tehty työpaikkaselvitystä? Miksi hän ei käytä suojakypärän lisäksi mitään suojavälineitä eikä kunnioita mitään työturvallisuussäädöksiä? Onko ankka myös fyysisesti lähes särkymätön?

Työsuhde- ja toimeentuloasiat

Akun työnantajana toimii usein hänen miljardöörienonsa Roope-setä. Työsopimus vaikuttaa olevan aina vain suullinen ja siten, että sopimuksen tulkintaoikeus on aina vahvemmalla, Roopella. Työsuhde näyttää usein perustuvan joko sukulaisuus- tai velkasuhteeseen, siis sukulaisuudella tai velalla kiristämiseen – mahdollista palkkaa Aku kuvaa usein sanalla "nälkäpalkka".

Miten Akun toimeentulo oikeasti järjestyy? Työsuhteet eivät kestä niin kauan, että hän ennättäisi saada palkkatuloja. Työttömyyskorvauksen hakemista tai asiointia sosiaalitoimessa tai Kelassa toimeentuloturva-asioissa ei kuvata. Hän on kuitenkin hakenut töitä työvoimatoimiston kautta – saako hän työttömyyspäivärahaa aina välillä? Perus- vai ansiosidonnaista? Vai riittävätkö ajoittaiset työelämäonnistumiset, kuten aarteiden löytyminen, turvaamaan edes minimaalisen tulotason, Roopen viedessä leijonanosat – aina Akulla on matti kukkarossa. Vai onko Aku oikeasti vain elämäänsä tyytyväinen, erilaisista takapakeista huolimatta?

Mikä on Akun poliittinen katsomus? Asuuko Akun sisällä pieni sosialisti? Tätä puoltaisi, että hän vaatii sedältään toistuvasti parempaa kohtelua, parempaa palkkaa, parempia työoloja… Vai pieni kapitalisti? Uskomaton yritteliäisyys, innovointi, toiminnan vapaus ja kaikenlaisten kahleiden vastustaminen, pohjalta huipullekin pääseminen, kaikenlaisten työsuojelu- ja luottamusankkojen puuttuminen tarinoista antavat viitteitä yrittäjämäisestä kapitalistista, periamerikkalaisuudesta… Vilahtivatko tarinoissa Akun esi-isistä myös Schumpeter Duck ja seppä Adam Duck?

Mikä akua vetää työelämään?

TET-jakson lopuksi Aku jutteli erään Erkin kanssa, joka oli sitä mieltä, että "pitkä ura yhden työnantajan leivissä on hieno juttu, mutta ei kaikkien tarvitse samalla lailla elää". Tämän jälkeen Aku tuumaa toiselle kaverilleen enteellisesti, että "Erkin elämäntyyli ei oikeastaan vaikuta lainkaan hassummalta. Ehkä minäkin voisin kokeilla erilaisia töitä – eikä riippumatossa löhöilykään pahalta kuulosta".

Miten tällaiset kommentit muokkaavat lastemme ja nuortemme käsityksiä työelämästä? Onko tässä osaselitys sille, miksi nuoriso ottaa pätkätyöt, keikkailun, globalisaation ja digitaalisuuden luontevasti vastaan? Kaikki on mahdollista, aina kannattaa yrittää, kaikesta selvitään, minkään ei tarvitse kestää pitkään – tärkeintä on olla oma itsensä ja hyvä tyyppi?

Vai onko Akun työelämä allegoria meille työelämässä olijoille? Aina kannattaa yrittää, kaikenlaista innostavaa ja yllättävää tulee vastaan, työelämän palkka on muutakin kuin raha: se on elämyksiä, kokemuksia, luottoa läheisiin, uskoa tulevaan, saavuttamista? Sydämen syvyys ja täysillä painaminen silloin, kun painettava on, ovat tärkeämpiä kuin säntillisyys asuntolainan lyhennyksessä?

Koska meissä kaikissa asuu pieni ankka, olisiko Akun tarinassa myös metafora meille olla ja toimia omina persooninamme työelämässä? Ja hyväksyä toiset saman periaatteen mukaisesti? KÄÄK!