Napsaisuja

Lääkärin työhyvinvointi -> laatu, tehokkuus ja tuottavuus

Wallace ja kumppanit esittävät muutaman vuoden takaisessa katsauksessaan, että terveydenhuoltojärjestelmissä olisi syytä rutiinisti mitata lääkärien työ- ym. hyvinvointia järjestelmän laadun indikaattorina. Tutkimusten mukaan lääkärien työhyvinvointi on yhteydessä potilaiden hoidon ja terveydenhuoltojärjestelmän laatuun, tehokkuuteen ja tuottavuuteen. (Wallace J, Lemaire JB, Ghali WA. Physician wellness: a missing quality indicator. Lancet 2009;374:1714-21.)

Hollantilaisten työterveyslääkärien työtyytyväisyys

Hollantilaiset olivat tutkineet sikäläisten työterveyslääkärien työtyytyväisyyttä ja työterveyspalvelujen kaupallistumista, joka vuodesta 1995 lähtien on vaikuttanut hollantilaisten työterveyslääkärien työhön ja työoloihin merkittävällä tavalla. Vajaa 800 Hollannin työterveyslääkäriyhdistyksen työterveyslääkäriä (vastausprosentti 45 %) vastasi kyselyyn. Korkein keskimääräinen työtyytyväisyys oli yksityisesti toimivilla työterveyslääkäreillä, sen jälkeen ei-kaupallisissa organisaatioissa toimivilla ja matalin työtyytyväisyys oli kaupallisten palveluntuottajien palveluksessa olevilla työterveyslääkäreillä. Tutkimuksen mukaan kuitenkaan itse kaupallisuus ei liittynyt työterveyslääkärien keskimääräiseen työtyytyväisyyteen. Sen sijaan kaupallisten työterveyspalvelujen tuottajien kyky integroida lääkärien ammatilliset arvot toimintaansa oli keskeisessä asemassa lääkärien työtyytyväisyydessä. Ammatillisten arvojen integroitumisen toimintaan katsottiin myös olevan keskeistä palvelujen laadun parantamisessa ja työn houkuttelevuudessa. (Plomp HN,van der Beek AJ. Job satisfaction of occupational physicians in commercial and otehr delivery settings: A comparative and explorative study. International Journal of Occupational Medicine and Environmental Health 2014;27:672-82. )

Japanissa ollaan tyytyväisiä ja tyytyväisyys liittyy työnantajan ymmärrykseen

Japanissa on n. 2000 päätoimista työterveyslääkäriä. He työskentelevät yrityksissä työntekijöinä (eli ilmeisesti ns. integroidussa työterveyshuollossa). Shimizu ja Nagata tutkivat joitakin vuosia sitten kyselytutkimuksella japanilaisten kokopäiväisten työterveyslääkärien työstressiä ja itsearvioitua terveyttä. N. 70 % oli äärimmäisen tyytyväisiä tai tyytyväisiä työhönsä. Runsaat 80 % arvioi terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Työtyytyväisyys oli yhteydessä itsearvioituun terveyteen – mitä parempi työtyytyväisyys sitä parempi terveys. Työtyytyväisyyttä taas lisäsi se, mitä paremmin työterveyslääkärin työpaikalla (hänen palvelemassaan yrityksessä) ymmärrettiin työterveyshuollon sisältöä ja tarkoitusta.

(Shimizu T, Nagata S. Relationship between Job Stress and Self-Rated Health among Japanese Full-Time Occupational Physicians. Environmental Health and Preventive Medicine 2005;10:227-32. )

Finland?

Lääkärien työolot ja terveys 2010 -tutkimuksen pohjalta on tehty julkaisu Lääkärintyöstä hyvinvointia -raportti (2012). Sen esipuheessa todetaan, että työhyvinvointi käsitteenä on melko abstrakti ja sen konkretisointi on vaikeaa. Lääkärienkin työhyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin tärkeää ja Lääkäriliiton keskeinen edunvalvonnallinen tavoite.

Suomessa toimii työterveyshuollossa n. 1900 työterveyslääkäriä. Heistä 75 % toimii yksityisellä sektorilla ja n. 80 % on työsuhteessa ja n. 20 % ammatinharjoittajina.

(SLL, Lääkärit Suomessa 2013). Mitä heille kuuluu – miten he työhyvinvoivat? Ja mihin se liittyy?