Ammattitauti-ilmoitus on uudistettu

Vuodesta 2006 lähtien kaikkien lääkäreiden on pitänyt ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä työsuojeluviranomaiselle perustellusta ammattitautiepäilystä tai työstä johtuneesta muusta työperäisestä sairaudesta (1). Ilmoitus tehdään lomakkeella, joka löytyy Suomi.fi-sivustolta (2), mutta linkin kautta myös muilta internetsivustoilta (3) ja monien sähköisten sairauskertomusjärjestelmien lomakkeista. Viime vuoden aikana ammattitauti-ilmoituslomake on ajanmukaistettu palvelemaan entistä paremmin työsuojelua ja työperäisten sairauksien preventiota.

Ammattitauti-ilmoitus täytetään ja lähetetään postitse alueelliselle työsuojeluviranomaiselle aluehallintovirastoon. Sieltä yksi kopio ilmoituksesta lähtee STM:n työsuojeluosastolle ja toinen Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin, jossa ilmoitusten tietoja käytetään täydentämään vakuutuslaitoksilta tulleita tapaustietoja varmistamaan mahdollisimman tarkka luokittelu. Puutteellisten ilmoitusten takia osa ammattitauti- ja etenkin ammattitautiepäilytapauksista jää ilman diagnoosia, aiheuttajaa tai muuta luokittelun ja toimenpiteiden kannalta oleellista tietoa.

Ilmoitusvelvollisuus kattaa siis ammattitautien ja sellaisten epäilyjen lisäksi myös muut sairaudet, joiden epäillään johtuneen työperäisistä syistä. Ammattitauteja määrittelevät ammattitautilaki (5) ja -asetus (6), mutta muiden työperäisten sairauksien toteaminen ja ilmoittaminen perustuu lähinnä lääkärin ammattitaitoon ja työpaikan tuntemukseen. Tällöin kyse voi olla sairauksista, joilla tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen perusteella on yhteyttä työperäisiin altisteisiin, mutta joita ei nykylainsäädännön perusteella hyväksytä ammattitaudeiksi. Esimerkiksi työperäisen melualtistuksen jälkeen alkanut tinnitus tai pitkään kädet kohoasennossa vaakatason yläpuolella työskennelleen työntekijän olkapään jännetulehdukset voisivat olla tällaisia lain tarkoittamia työperäisiä sairauksia.

Ilmoitusvelvollisuus ei ole ollut kattavasti kaikkien lääkäreiden tiedossa. Työterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan työsuojeluviranomaisille tehdään ilmoituksia vuosittain lukumääräisesti neljännes vakuutuslaitoksille ilmoitettujen tapausten määrästä ja vain joka viidennestä tapauksesta Työperäisten sairauksien rekisteri saa sekä ammattitauti-ilmoituksen että vakuutuslaitoksen tiedot. Yli puolet ilmoituksista tulee keskussairaaloista ja Työterveyslaitokselta. Selvästi enemmän ilmoitetaan vahvistettuja ammattitauteja kuin ammattitautiepäilyjä. Ammattitauti-ilmoitusten määrissä on eroja sekä alueellisesti että tautiryhmäkohtaisesti.

Ilmoittamisaktiivisuutta on todennäköisesti vähentänyt se, että lomakkeen tarkoitusta ei ole tiedostettu. Tavoitehan on pyrkiä ennalta ehkäisemään vastaavat sairastumistapaukset korjaamalla työskentelyolosuhteita. Työsuojelun vastuualueella arvioidaan, onko ilmoituksen johdosta tarpeen tehdä sairastumiseen johtaneeseen työpaikkaan työsuojelutarkastus. Työsuojelutarkastajille on laadittu tästä kirjalliset toimintaohjeet vuonna 2014, ja ne löytyvät työsuojeluhallinnon verkkosivuilta (7).

Ohjeen mukaan ammattitautiepäilyyn tai muuhun työperäiseen sairauteen johtaneiden työolosuhteiden lainmukaisuutta valvotaan silloin, kun tapaus seurauksiltaan vastaa vakavaa tapaturmaa tai siihen muuten liittyy epäily työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien säännösten rikkomisesta. Tätä arviota ei siis edellytetä ilmoituksen tehneeltä lääkäriltä, jonka velvollisuus on yksinkertaisesti tehdä vain ilmoitus sen lisäksi, että huolehtii sairastuneen lääketieteellisestä hoidosta. Jos ilmoituksen tekijä on työterveyslääkäri, hän on luonnollisesti yhteydessä työpaikalle ja antaa omat toimenpide-ehdotuksensa, jotta vastaavia tapauksia ei syntyisi. Tarvittaessa työsuojeluviranomaiset hankkivat lisäselvityksiä mm. työpaikalta, työterveyshuollosta, tutkimuslaitoksista ja vakuutusyhtiöiltä. Tarkastaja voi myös hankkia tiedot työpaikalla tehdyistä asiaan liittyvistä työhygieenisistä mittauksista, kemikaalien tai biologisen vaaran arvioinnista, melu- tai tärinäriskin arvioinnista sekä fyysisen kuormituksen tai henkilösuojainten arvioinneista.

Jos selvitysten perusteella sairastumiseen johtanut olosuhde on poistunut tai työpaikkaa ei enää ole, ei työsuojeluviranomainen ryhdy toimenpiteisiin. Sen sijaan tarkempiin selvityksiin voi olla aihetta, jos esimerkiksi ammattitauti-ilmoituksessa mainittu altistumisaika on ollut lyhyt, samasta työpaikasta on useita samantyyppisiä tapauksia, altiste on uusi tai tunnetusta altisteesta epäillään uudentyyppisiä terveyshaittoja. Uusittu ammattitauti-ilmoituslomake, johon on lisätty em. tietoja koskevat kohdat, toimii siis tärkeänä informaatiokanavana uusista tai epäillyistä altisteista ja terveyshaitoista. Uudistetusta lomakkeesta työkyvyttömyysaika on poistettu, koska sitä ei yleensä ilmoitusta tehtäessä voi tietää. Sen sijaan on lisätty kysymykset "Vaikuttaako sairaus tällä hetkellä työkykyyn?" ja "Onko kyseessä pysyvä tai pitkäaikainen terveyshaitta?", joiden perusteella voidaan arvioida sairauden vakavuutta.

Vaikka ilmoituskaavakkeeseen tulee sairastuneen henkilön henkilötiedot, työsuojelutarkastaja ei paljasta työpaikalle sairastuneen henkilöllisyyttä ilman hänen lupaansa. Tarkastaja pyytää etukäteen sairastuneelta luvan, jos hänen nimensä ilmoitetaan valvonnan yhteydessä tai häntä koskevia tietoja muuten käytetään. Samalla tarkastaja voi selvittää sairastuneen näkemyksiä sairastumiseen johtaneista olosuhteista ja myös pyytää luvan saada nähdä e-lausunnon tiedot, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi.

Työsuojelutarkastaja laatii tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, joka on julkinen asiakirja. Se lähetetään työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Harkintansa mukaan tarkastaja voi lähettää tarkastuskertomuksen työterveyshuoltoon, ilmoituksen tehneelle lääkärille ja sairastuneelle työntekijälle, varsinkin jos ammattitaudin syyn selvittämiseen on pyydetty asianomaisen lupa. Tarkastuskertomuksessa annetaan työpaikalle tarvittavat kehotukset ja toimintaohjeet havaittujen lainvastaisten olosuhteiden poistamiseksi. Jos työnantaja ei toimi tarkastajan antamien toimintaohjeiden tai kehotusten mukaisesti, asia siirtyy työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa ja muita asianosaisia poistamaan säännösten vastaisen olotilan. Toimenpiteille asetetaan määräaika. Päätöksensä tehosteeksi työsuojeluviranomainen voi asettaa uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan.

Jatkossa vähimmäistavoitteena on, että aina kun lääkäri tekee e-lausunnon uudesta ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä, hän tekee myös ammattitauti-ilmoituksen. Jos ilmoitusmenettely toimisi optimaalisesti, ammattitauti-ilmoitusten määrän pitäisi olla huomattavasti suurempi kuin e-lausuntojen, koska myös muista työperäisistä sairauksista kuin ammattitaudeista tulee tehdä ammattitauti-ilmoitus työsuojeluviranomaisille.

Kirjallisuutta

1. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
2. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/stm_lom6_01/
3. http://www.stm.fi/julkaisut/lomakkeet ja http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet/101
4. Ammattitautilaki 1343/1988
5. Ammattitautiasetus 1347/1988
6. Ammattitautien ja muita työperäisiä sairauksia koskevien ilmoitusten käsittely. Työsuojeluvalvonnan ohjeita 2/2014. http://www.tyosuojelu.fi/upload/valvonnan_ohjeita_2_2014_Ammattitautien_ja_muiden_tyoperaisten_sairauksien_kasittely.pdf