Tammiseminaari

Aamupäivä

Terveystalon työterveyslääkäri, LT Sari Siivola kertoi työterveyslääkärin arjesta.

Sari toimii kahdessa toimipisteessä, on vastuussa kolmesta valtakunnallisesta suuremmasta yrityksestä ja lisäksi muutamista pienemmistä 100–500 hengen yrityksistä. Sarin työpäivä on pääsääntöisesti klo 8–16. Työ on painottunut Kela 1-toimntaa, jota on 70-80% työstä. Sarin työssä korostuu yhteistyö yritysten ja muiden toimijoiden kanssa sekä selkeä panostus työkykyriskien hallitsemiseen niin yhteisö, kuin yksilötasolla.

Aamupäivällä kuulimme kolme puheenvuoroa kunnallisen, yksityisen ja integroidun työterveysyksikön lääkäreiden käsityksistä palvelujen tuottamisen erityispiirteistä heidän yksiköissään. Kaikki esitykset kertoivat hyvin toimivista yksiköistä. Esitykset sisälsivät monia yhteisiäkin piirteitä: ylpeyttä omasta yksiköstä, moniammatillisuudesta, omasta tavasta toimia. Neljännessä esityksessä nuori työterveyslääkäri visioi työnsä arkea vuonna 2030.

Ensimmäisenä puhui Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen vastaava työterveyslääkäri Ritva Teerimäki. TYKE:llä on vain yksi organisaatioasiakas, Helsingin kaupunki, henkilöasiakkaita ovat kaupungin työntekijät. Vuosittain tehdään siis vain yksi palvelusopimus, ja hinnoittelu perustuu kokonaishinnotteluun kuten jo 50 vuotta. Kustannuksista hän totesi, että kun vuosivälillä 2003–2011 työterveyshuoltokustannusten suhteellinen nousu oli 82 % koko Suomessa, heillä se oli 19 %. Tämä on edellyttänyt erityisen tarkkaa toimintojen ja talouden suunnittelua ja seurantaa.

Teerimäki arvioi, että organisaatioon kohdistuva työ on vaikuttavan työterveystyön peruskivi. Sillä tavoitetaan ja vaikutetaan laajalti ja kustannustehokkaasti. Suurasiakkaan kanssa lääkärikin voi olla monessa roolissa ja asiassa mukana, ja hänelle voidaan räätälöidä erilaisia työpolkuja.

Työkyvyn tuki on lääkärin työssä pinnalla: "ei päivää ilman työterveysneuvottelua". Näissä suurasiakas on turvallinen neuvottelukumppani, työntekijän työpaikka ei yleensä ole uhattuna. Teerimäki korosti myös tiimityötä: "Tiimit ovat työterveyshuollon korkeakouluja!" Tämä kuitenkin edellyttää, että ydintoiminnot, kuten työpaikkaselvitykset, ovat lähtökohtaisesti erittäin hyvällä tasolla.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Paula Arvilommi puhui turkulaisesta Lääkäriasema Elonista. Hän korosti mahdollisuutta nopeaan sairaanhoitoon ja työkyvyn palauttamiseen, jotka perustuvat kattaviin sopimuksiin. Sairasvastaanotolta löytyvät myös työkykyuhkassa olevat, työhön liittyvistä oireista kärsivät sekä uudet työperäiset sairaudet. Erikoislääkärikonsultaatiot ja asiantuntijat ovat lähellä. Yksityisellä joustavuus on etu, palveluiden tasainen saatavuus pystytään melko hyvin takaamaan. Arvilommi korosti myös, että niin yksilö- kuin organisaatioasiakkaita voidaan käsitellä yksilöllisesti, aina ei tiukka prosessilähtöisyys ole hyvä, varsinkaan PK-yrittäjillä. Ominaista on myös tiukka kilpailutilanne palveluntuottajien välillä. Asiakasyritykset ovat vaativia, sijoitetulle rahalle on saatava vastinetta – tämä haastaa työterveyshuollon jatkuvasti katsomaan peiliin ja kehittämään toimintansa vaikuttavuutta, asiakkaan kokemaa arvoa.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Rossi Finnairilta nosti esille mm. ilmailulääketieteen kysymykset, ennaltaehkäisevän työn sekä sairaskassatoiminnan. Integroidulle yksikölle ominaista on yhtiön avaintoimintojen erityistuntemus, mahdollisuus ennakoida ja reagoida muita nopeammin sekä suunnata toimintaa ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Suhteet yhtiön sisällä ovat luontevat ja lähes päivittäiset mm. luottamusmiesten, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon kanssa. Toisaalta integriteetti on säilytettävä, työterveyshuolto ei ole työnantajan edustaja. Toiminnan läpinäkyvyys ja tasapuolisuus, sopimuksetkin ovat selkeät. Kaupallisia intressejä ei ole. Toiminnallisiksi fokusasioiksi Rossi arvioi työkyvyn arvioinnin ja tehokkaan työhön paluun tuen. Sairaanhoito siis keskittyy työperäisiin ja työkykyyn vaikuttaviin sairauksiin ja edellyttää työkyvyn tuen ajattelua jokaisella vastaanottokäynnillä. Tavalliset sairaudet hoidetaan sairaskassan kautta, flunssapoissaololuvan saa esimieheltä tai hoitajalta. Lopuksi Rossi toi esille integroidun palvelun ostajalle tehdyn oppaan, jossa keskeiset kysymykset ovat, että tekeekö työterveyspalvelu oikeita asioita, kustannustehokkaasti, onko sen henkilöstö kompetenttia, tuottaako lisäarvoa?

– Hyviä kysymyksiä kaikille yksiköille! Työterveys Vellamon erikoistuva lääkäri Henni Hyytiä-Ilmonen visioi työterveyslääkärin arjesta vuonna 2030. Aluksi hän kaipasi työterveyshuollon brändin saamista kohdalleen (image is everything). Tässä auttaisi työterveyshuollon nostaminen alana erikoissairaanhoidon rinnalle, kun nykyisin olemme osa perusterveydenhuoltoa. Huomiota hän kiinnitti myös työelämän lukemattomiin ja muuttuviin altisteihin – loppupäätelmänä hän totesi, että jopa "elämä on altiste". Sairaanhoidon tulisi olla lakisääteistä; työterveyshuollon tavoite on hyvinvointi, joka on työkykyä – sen edellytykset tulisi turvata. Tulevaisuudessa teknologian käyttö tehostuu selvästi nykyisestä. Esimerkiksi jos työpaikkakäynnillä tulee esille uusi kemikaali, lukijalla luetaan sen viivakoodi, vaikutuksista saadaan selvyys ja tarvittaessa samalla aukeaa yhteys verkkokauppaan suojainten tai korvaavien kemikaalien tilaamiseksi. Muutoinkin erilaiset tietokannat ovat nykyistä suurempana apuna, ja ovat osin yhteiset työpaikan kanssa – kemikaalit, tärinä, melu, yhteys asiakkaan ja työterveyshuollon välillä. Terveystarkastukset tai ainakin -seulonnat ovat kohdennettuja e-kyselyjä – uusi idea oli määritellä ei-lakisääteiset tarkastukset kansantyöterveystarkastuksiksi. Pysyvänä haasteena on jatkossakin yksilön osallistaminen, vaikuttaminen psykososiaalisiin tekijöihin, liikkumattomuuteen ja ylipainoon.

Palveluissa korostuvat konsultoiva yleislääkäri, ravitsemusterapia, personal trainer/life coach -tyyppinen toiminta, sosiaalityöntekijän palvelut ja ryhmäohjaukset. Suunnitelmallisuus on läsnä kaikessa, niin kokonaisuuksien hallinnassa, moniammatillisessa meetingtoiminnassa kuin osatyökykyisten ja suurkuluttajien kuntoutussuunnitelmissa. Alan eri toimijat tekevät yhteistyötä ja antavat palautetta toimistaan ja päätöksistään lääkärille, poiketen nykytilasta.

Lopuksi Hyytiä-Hilmonen nauratti yleisöä täräyttämällä uskaliaimman haaveensa: ehkä jo vuonna 2030 meillä on sujuva tiedonkulku ja toimiva potilastietojärjestelmä!

Iltapäivä

Iltapäivän aluksi Finla Työterveyden (Tampereen työterveys ry) johtava työterveyslääkäri Anu Pekki kertoi meille "Mitä työterveyslääkärin työnantaja haluaa työterveyslääkärin tekevän?''. Esityksessä lueteltiin vaikuttava lista työterveyslääkärin osaamisalueista ja ominaisuuksista. Anun luennossa oli työterveyslääkärin kvalifikaatiot niin hyvin esitetty, että palaamme aiheeseen lehtemme seuraavassa numerossa. Poimittakoon nyt lääkäriesimiehen toivomuslistalta seuraavanlaisia asioita: hyvä ammattitaito, eettisyys, vaitiolovelvollisuus, kyky ymmärtää oman osaamisensa rajat, kyky moniammatilliseen yhteistyöhön, reagointi työkyvyttömyyden uhkaan, kuntoutusmahdollisuuksien tuntemus, kiinnostus työelämään ja yritysyhteistyön taitaminen. Lopuksi Anu kuitenkin lohdutti, että ei tarvitse olla yli-ihminen, vaan tarvitaan sopivassa määrin myös hyväksyntää sille, että aina ei voi onnistua. Anu Pekin ajatuksista saamme lukea lisää toukokuun numerossa.

Palvelukeskusjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Eva Helaskoski Työterveyslaitokselta kertoi, miten Työterveyslaitos voi tukea työterveyslääkärin ammatillista kehittymistä. Esityksensä aluksi Eva pohti, millaisia taitoja työterveyslääkäri työssään tarvitsee. Niitä ovat mm. työn ja terveyden välisen yhteyden ymmärtäminen, kykyä hakea, lukea ja soveltaa alan tieteellistä tutkimustietoa, kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön työpaikkojen, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutusjärjestelmän kanssa sekä laajaa työelämän tuntemus. Näihin tarpeisiin Työterveyslaitos pyrkii vastaamaan tarjoamalla 15 opintopisteen verran työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta sekä järjestämällä kuuden kuukauden Työterveyslaitos-jakson työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille. Pätevöittävä koulutus koostuu neljästä moduulista, joiden johtavina teemoina ovat työterveystoimintaan liittyvä lainsäädäntö, asiakaslähtöisyys ja työterveysyhteistyö, moniammatillisuus ja työterveysyhteistyö, etiikka sekä tietosuoja. Koulutukseen kuuluu viisitoista lähipäivää ja itsenäistä etäopiskelua. Erikoistumiseen kuuluvan Työterveyslaitos-jakson voi tällä hetkellä suorittaa joko Helsingissä Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalla tai alueellisilla työlääketieteen poliklinikoilla Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Työterveyslaitoksella on jakson suorittamisen mahdollistava yhteistyösopimus Jyväskylän ja Seinäjoen keskussairaaloiden sekä Kainuun työterveyden kanssa. Erikoistumiseen tarkoitettuja vakansseja Työterveyslaitoksella on tällä hetkellä 23. Perinteisesti jakson suorittamiseen on kuulunut potilastyötä työlääketieteen poliklinikalla sekä erilasia kirjallisia tehtäviä, työpaikkakäyntejä, eri asiantuntijoiden työhön tutustumista ja muuta teoreettista koulutusta. Työterveyslaitos on yhdessä alan professoreiden kanssa kehittänyt jakson teoreettista osuutta, ja jatkossa on tarkoitus kehittää erilaisia sisältömoduuleja työhygieniasta ja toksikologiasta, työpsykologiasta sekä työfysiologiasta ja ergonomiasta.

Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta esitteli professorikunnan näkemyksiä, miten yliopistot tukevat opintoja työterveyshuollon erikoislääkäriksi.

Ammattihenkilöasetuksen mukaisesti erikoislääkärikoulutuksen tarkoitus on syventää lääkärin osaamista ja asiantuntijuutta erikoisalallaan sekä varmistaa osaaminen palvelujärjestelmän tarpeisiin. Mihin tehtäviin ja paljonko työterveyshuollon erikoislääkäreitä tarvitaan jatkossa, riippuu siten soten palvelujärjestelmästä, valtiovallan linjauksista työterveyshuoltoa ja työurien tukea koskien sekä tietenkin työelämän tarpeista. Työterveyshuollolle on säädetty paljon tehtäviä, joihin tarvitaan vallitsevan erikoislääkärivajeen korjaamista.

Asiantuntijaksi kasvettaessa opitaan tietoja, taitoja ja ajattelutapoja. Työterveyshuolto toimii työn ja terveyden rajalla. Työn ja terveyden yhteyttä koskevissa asioissa tunnistamme, tulkkaamme, hoidamme, arvioimme ja ohjaamme. On selvää, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan spesifejä osaamisia. Jos ei tiedä, ei näe. Jos ei osaa, ei tee.

Yliopistot innostavat erikoistujia oppimistekoihin monin tavoin: asettamalla tavoitteita, määrittelemällä rakenteita, tarjoamalla koulutusta (myös virtuaaliyliopistossa) sekä tukemalla arjen ohjausta ja arviointia mm. lokikirjaa hyödyntäen. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksella on vahva valtakunnallinen koulutuspaikkojen ja kouluttajalääkärien verkosto. Tuoreen ulkoisen arvioinnin mukaan toimintamallilla on annettavaa, kun koko erikoislääkärikoulutusta uudistetaan. Haasteena on huolehtia jatkossakin työelämän haasteisiin vastaamisesta ja rahoituksen jatkuvuudesta. Koulutusta kehitetäänkin tavoitellen työterveyshuollon erikoislääkäreille yhä parempaa kykyä vaikuttaa verkostoissa työn ja terveyden rajalla.

Tammiseminaarin päätti juhlavasti lääkintäneuvos Kristiina Mukalan pitämä lämminhenkinen Arto Laine-luento, joka julkaistaan kokonaisuudessaan erillisenä artikkelina tässä lehdessä. Luennon interaktiivisesta osuudesta pitivät huolta juhlakalun lisäksi useat Arto Laineen aikalaiset.