Kari-Pekka Martimo on siirtynyt Työterveyslaitoksen uuden palvelukeskuksen johtajaksi
Tapasin Kari-Pekan 19.12.2014 Työterveyslaitoksella. Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo, 55, oli nimitetty juuri perustetun Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajaksi 1.1.2015 alkaen. Palvelukeskus liittyy Työterveyslaitoksen uuteen strategiaan.
Kari-Pekka on toiminut myös Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Tässä yhteydessä muistutan työterveyslääkäri-lehden lukijoita vaalivuodesta 2015. Nykyisen neljän työterveyslääkäriedustajan saaminen valtuuskuntaan uudestaan vaatii meiltä aktiivisuutta ehdokasasettelussa ja äänestämisessä. Tähän aiheeseen palaamme lehden seuraavassa numerossa.
Muistin virkistämiseksi kävimme läpi Työterveyslaitoksen nykyistä organisaatiota, joka on matriisiorganisaatio. Matriisiorganisaation eduksi katsotaan, että työntekijät voivat joustavasti muodostaa projekti- ja tutkimusryhmiä riippumatta heidän sijainnistaan tai asemastaan organisaatiossa. Toiminnan organisoimista varten Työterveyslaitoksessa on kolme toiminta-aluetta:
1. Ratkaisujen kehittäminen, johtajana Anna-Liisa Pasanen. Seitsemän teemaa, joihin keskittyy laitoksen tutkimustoiminta.
2. Asiakasratkaisut, johtajana Antti Koivula. Viisi palvelukeskusta: a) työlääketieteen (ammattitautitutkimukset) palvelukeskus, b) koulutuksen palvelukeskus, c) työympäristön palvelukeskus, d) lisenssit ja e) viidentenä palvelukeskuksena aloitti siis Kari-Pekan johdolla työterveysyhteistyön palvelukeskus.
3. Tiedolla vaikuttaminen, johtajana Jouni Toikkanen. Neljä tiimiä: strateginen viestintä, systeeminen tiedolla vaikuttaminen, seuranta ja katsaukset sekä yhteinen toiminta.
Kari-pekan polku nykyiseen tehtävään
Kari-Pekka toimi M-realissa (nyk. Metsä Board) 1998–2006. Työ muuttui tuona aikana tavanomaisemmasta työterveyslääkäri työstä työturvallisuuden ja työterveyshuollon palveluiden kehittämiseksi. Luontainen jatko tälle oli 2006 alkanut pesti Mehiläiseen johtavana työterveyslääkärinä. Päätehtävänä oli palvelujen kehittäminen, työvalmentajatoiminnan aloittaminen ja työelämäpalvelukonseptin luominen vahvistamaan työterveysyhteistyötä. Tehtävät ja tavoitteet ovat pysyneet pääosin samansisältöisinä M-realista Mehiläisen kautta Työterveyslaitokselle, mutta mittakaava on muuttunut. Uusimpaan tehtävään kuuluu paitsi koko Suomea kattavien kehittämistoimien ohella myös kansainväliset tehtävät.
Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajan tehtävät
Aiemmassa tehtävässään Vaikuttava työterveyshuolto -teeman johtajana (1.11.2012–31.12.2014) Martimo johti Työterveyslaitoksen työterveyshuollon tutkimusta ja kehittämistä (katso Kari-Pekan haastattelu Työterveyslääkäri-lehdessä 1/2013).
Uusi palvelukeskus tarjoaa tukea työterveyspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantamisessa, työterveysyhteistyön kehittämisessä, sairauspoissaolojen vähentämisessä sekä työterveyspalveluiden valinnassa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Ensimmäisenä tehtävänä mainitsen työhyvinvoinnin parantamisen yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen kanssa. Keinoina ovat mm. tilanteen arviointi ja sparraus työpaikan sekä työterveyshuollon yhteistyön parantamiseksi, kun tarvitaan uusia ideoita ja virkistystä pitkäänkin jatkuneeseen kumppanuuteen. Työterveyslaitos nähdään uskoakseni tässä neutraalina kumppanina. Kari-Pekan yhtenä tavoitteena on kilpailuttamisen vähentäminen, mutta toisaalta myös hankintaosaamisen vahvistaminen. Kuten tiedämme, kilpailuttaminen on työläs prosessi, ja työterveyshuollon palveluntuottajaa vaihtamalla menetetään vanhan palveluntuottajan kenties pitkäaikainenkin tieto monista yritykseen liittyvistä asioista. Usein olisi taloudellisesti kannattavampaa kehittää yhteistyötä nykyisen palveluntuottajan kanssa kuin vaihtaa kokonaan uuteen.
Muina keinoina työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön kehittämisessä sekä kustannustehokkuuden lisäämisessä ovat mm. tutut varhaisen tuen ja tilapäisten työjärjestelyiden mallien vakiinnuttaminen yrityksiin sekä omailmoitus-mallin lisääminen. Työterveyshuollon ydin on työurien pidentäminen jalkautumalla työpaikalle. Erityisen tärkeänä näen psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen työtä kehittämällä yhteistyössä työpaikan edustajien kanssa.
Minkälaisilla työkaluilla pystytään parantamaan työterveyshuollon laatua?
Pääpaino työterveyshuollon laadun kehittämisessä on työterveyshuollon kustannusvaikuttavuuden parantaminen. Esim. kyselyn on todettu löytävän liuotinaltistuksen oireet aikaisemmin kuin perinteisen terveystarkastuksen.
Työterveyshuollon laatuportaali on uusi työkalu työterveyshuollon laadun seurantaan. STM edellyttää TTL:ltä raportointia työterveyshuollon toiminnasta (mm. henkilöstömääristä, pätevyydestä ja asiakasmääristä). Portaalia käytettäisiin näiden pakollisten tietojen keräämiseen. Portaalissa olisi myös maksullinen osio, jossa yksittäinen työterveyshuolto voi verrata omia palveluprosessejaan muiden toimijoiden kesken. Portaalista voi etsiä myös palveluntuottajia. Portaali on valmis katsauksen tiedon keruuseen keväällä 2015 ja maksullinen puoli hieman myöhemmin.
Kollegamme Markku Seuri on rohkeasti kyseenalaistanut koko työterveyshuollon nykyisen toiminnan toteamalla, että missään muussa maassa ei ole Suomen kaltaista tapaa toimia. Mitä ajatuksia se herättää sinussa?
Olen Markun kanssa monesta asiasta samaa mieltä ja kunnioitan hänen arviotaan. Kansantautien hoidosta olen kuitenkin eri mieltä. Markkuhan on esittänyt, että työterveyshuollon tulisi keskittyä oikeitten sairauksien, kuten metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Itse näkisin, että meidän ei kannata ruveta kilpailemaan esim. diabeteksen hoidossa perusterveydenhuollon kanssa. Perusterveydenhuollossahan on useiden eri sairauksien hoitoa varten moniammatilliset tiimit, jotka koko ajan kehittävät toimintaansa yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Työterveyshuolto ajautuu sivuraiteille, jos hajotamme voimavarojamme toimintaan, joka ei kuitenkaan ole meidän ydinosaamistamme.
Muistan sinun vuonna 1995 pohtineen, miksi alat isona. Onko asia kirkastunut näiden kahdenkymmenen vuoden aikana?
Koen itseni muutosjohtajaksi. Sitä työtähän olen tehnyt vuodesta 1998 lähtien, kun aloitin M-realilla. Sama työ on jatkunut Mehiläisessä ja täällä Työterveyslaitoksella. Muutosta johtamalla ei aina tiedä mihin se johtaa, mutta se tekeekin työurasta mielenkiintoisen.
Miltä Työterveyslaitoksen tulevaisuus näyttää?
Vuosi 2015 jatkaa Työterveyslaitoksella suurten muutosten aikaa. Johtaja vaihtuu, rahoitus vähenee entisestään, tutkimusrahoituksen instrumentit muuttuvat jne. Supistuspaineita on edelleen. Työterveyskentän tulisi muistaa käyttää Työterveyslaitoksen palveluja, jotta Työterveyslaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja palvelutuotanto jatkuisi.
Miten työterveyshuolto saadaan nivottua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen? Miten parhaiten hyödynnetään julkisen ja yksityissektorin nykyisiä hyvin toimivia rakenteita?
Vahva järjestämisvastuu kuulostaa hyvältä. Samojen tahojen vastatessa sekä erikois- että perusterveydenhuollosta nämä saataneen tasapainoon. Jos työterveyshuolto jätetään soten ulkopuolelle, työkyvyn tukeminen uhkaa jäädä heikoille. Jos taas työterveyshuolto otetaan mukaan, meidän on sopeuduttava kokonaisuuteen. Muutosjohtajana suhtaudun positiivisesti muutoksiin ja koetan katsoa kauemmas eteenpäin.
Olet ollut SLL:n hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2013 (Kari-Pekka valittiin jatkamaan samaa tehtävää vuonna 2015). Mitä teemoja pidät tärkeinä koko lääkärikunnan kannalta? Edellisessä haastattelussa mainitsit, että työterveyshuolto ei ole onnistunut luomaan itsestään uskottavaa kumppania, koska olemme olleet vahvasti suuntautuneita vain hoitamiimme yrityksiin.
Lääkäriliitossa arvostetaan työterveyshuollon osaamista työkyvyn tuessa ja ylläpidossa. Lääkäriprofession yhtenäisyyden säilyttäminen on tärkeää! Monet eri tekijät yhteiskunnassa yrittävät lyödä kiilaa eri lääkäriryhmien väliin. Eri lääkäriryhmiä ei saa niputtaa, sillä jokainen lääkäri on erilainen.
Kirjoitit Lääkärilehdessä: ''Lääkärin ammatille on annettu profession asema. Tuo asema yhteiskunnassa perustuu lääkärin koulutuksen, korkean ammattitaidon ja lujan ammattietiikan mahdollistamaan luottamukseen, että profession edustajat toimivat aina ammatissaan kansalaisten hyväksi. Lääkärille autonomia mahdollistaa ammattitaidon käyttämisen potilaan hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.'' Toisaalta Päivi Hietanen totesi Lääkärilehden 21.11.2014 pääkirjoituksessa lääkärin toimintaa ohjaavan monenlaiset sisäiset sidonnaisuudet, kuten ikä, kokemus, taloudelliset kannustimet, oma elämäntilanne jne. Lääkärit ovat taipuvaisia yliarvioimaan hoidon hyötyjä ja aliarvioimaan hoidon haittoja. Miten profession asema säilytetään näiden erilaisten sidonnaisuuksien paineessa?
Toiminnan mittarit ohjaavat toimintaa. Raha ohjaa toimintaa aina, haluamme tai emme. Tämä edellyttää eettisten periaatteiden selkeyttämistä. Rahan vaikutus voi olla myös myönteinen, kuten kapitaatiopohjaisessa sopimuksissa; käytetään tietty summa rahaa mahdollisimman vaikuttavasti tinkimättä palveluiden laadusta. Etiikka on matka, joka ei koskaan lopu. Omia sitoumuksia ja motiiveja tulisi koko ajan työtä tehdessään miettiä. Jos tämän pohdinnan lopettaa, ajautuu vääjäämättä epäeettisille poluille. Koska asiakas ja lääkäri eivät ole asiantuntijoina samalla viivalla, tämä tekee eettisen pohdinnan erittäin tärkeäksi. Potilaan ja työnantajan tulee luottaa siihen, että lääkäri toimii heidän kummankin parhaaksi. Luottamuksen puute tässä asiassa estää työterveysyhteistyön.
Työterveyslääkärien tulisi sisällään pohtia etiikkaa, jottei meille ulkopuolelta aleta sanelemaan miten työterveyshuolto tulisi järjestää. Nykyiset neljä järjestämistapaa (yrityksen oma, ulkoistettu kunnallinen, ulkoistettu yksityinen ja ry-pohjainen järjestämistapa) tulee säilyttää. Jos niistä vain ulkoistettu yksityinen jatkaa kasvuaan, se olisi vahingoksi koko järjestelmälle. Valinnan mahdollisuus on tärkeää, jotta kattavuus pysyy tällä tasolla.
Mistä ammennat voimia monipuoliseen ja vaativaan työhösi?
Työssä onnistuminen antaa voimia jos ei päivittäin, niin viikoittain. Iltauutisten jälkeen en koskaan tee työtä. Vähintään toinen viikonlopun päivistä on lepopäivä töistä. Liikuntamuodoista arkiliikunta kuten porraskävely on minulle tärkeää. Aloitin lenkkeilyn kolme vuotta sitten, mutta akillesjänteet sallivat lenkkeilyä korkeintaan kerran viikossa. Pyrin käymään kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa. Matkailu on tärkeä työstä irrottautumiskeino. Mieluisin matkakohde on aina seuraava. (Joululomalla Kari-Pekka oli lähdössä Istanbulin kautta Argentiinan eteläkärkeen viinialueelle. Matkan tarkoituksena oli myös jäävuorien ja pingviinien katselu.)
Vuonna 2015 alkaa Brasiliassa ikäjohtamiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn perustuva hanke. Tähän liittyen tulen käymään työnkin puolesta Etelä-Amerikassa.
Lars Sörensen