Satu Kaski: Työterveyshuollon psykologiset käytänteet, Edita 2012

Satu Kasken kirjoittama kirja Työterveyshuollon psykologiset käytänteet on tarkoitettu käsikirjaksi työterveyshuollossa työskenteleville, työsuojeluorganisaatioille ja henkilöstöhallinnolle. Kyse ei ole oppikirjasta. Kirja pyrkii tarjoamaan uusia näkökulmia työterveystyöhön työterveydessä työskenteleville, yhteistyötahoille tietoa työterveyshuollon tavasta työskennellä ja löytää uusia tapoja yritysten ja työterveyshuollon yhteistyölle.

Kirja on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin. Kirja on helppolukuinen, ja sivumääräkään (192) ei karkota lukijaa. Loppuun on koottu kirjallisuusviitteitä, jos lukija innostuu perehtymään johonkin aiheeseen syvällisemmin. Kirjassa käytetyt esimerkit, kuvat ja taulukot konkretisoivat esitystä häiritsemättä lukemista ja ajatuksen etenemistä. Kappaleiden loppuun sijoitetut kysymykset herättävät lukijaa pohtimaan omaa toimintaa.

Työterveyshuollon roolissa on kuvattu työterveyshuoltolain keskeinen sisältö, työterveyshuollon perustehtävät ja tavoitteet sekä miten työterveyshuollon asiantuntijuutta voidaan hyödyntää. Työterveyshuollossa on myös syytä pysähtyä aika ajoin miettimään omaa toimintaa ja sen kehittämistä. Perustehtävä ja toiminnan tavoite voi arjen pyörteissä välillä hävitä. Tämä kappale toimii lyhyenä kertauksena työterveyshuollon työhön, vaikka antaakin enemmän työterveyshuollon yhteistyötahoille.

Organisaatio ja sen sisäinen mieli antoi perustaa ryhmädynamiikan ymmärtämiseen. Kappaleessa käsiteltiin mm. ryhmän kokoa ja toimintaa sekä niiden merkitystä. Ryhmädynamiikka ja yksilön toiminta ryhmässä ja organisaatioissa ovat keskeisiä asioita työskenneltäessä työterveyshuollossa. Yhteistyön kehittäminen asiakasorganisaation kanssa ryhmien erilaisuus huomioiden mahdollistaa yksilölliset ratkaisut ja tavoitteiden paremman saavutettavuuden.

Kirjan keskeinen sisältö käsiteltiin Työterveyshuollon psykologisia menetelmiä ja interventioita -otsikon alla. Kappale koostui kolmesta pääkappaleesta: Organisaatiotasolla toimiminen, Ryhmä- ja työyhteisötasolla toimiminen ja Yksilöön kohdistuvat interventiot. Organisaatioon ja ryhmään kohdistuvien kappaleiden alla käsiteltiin organisaatioiden rakenteiden tuntemisen ja toimintatapojen hyödyntämistä. Etä- ja liikkuva työ on luonut uusia haasteita työterveyshuollon toiminnalle. Oman huomionsa saivat osallistuva työpaikkaselvitys, työpaikkakuntoutus, kriisi-interventio ja esimiehen tukeminen. Ryhmä- ja työyhteisötasolla voidaan toimia monella eri tavalla, ja ne ovat osa työterveyshuollon arkea. Työterveyshuollon työ parhaimmillaan on tukea koko organisaatiota ja esimiehiä kohti tervettä, turvallista ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Sivumääräisesti suurin osa kappaleesta käsitteli yksilöön kohdistuvia interventioita, joita olivat työkyvyn tukeminen ja yksilökonsultaatiot. Yksilökonsultaatioilla oli näistä aiheista pääpaino.

Työterveyshuollon osaaminen ja hyvinvointi oli kirjassa kuitattu lyhyesti. Olennaiset asiat kyllä mainittiin, mutta kontrastia korosti edellisen kappaleen yksilöön kohdistuvien interventioiden laajahko käsittely.

Kirja oli ajatuksia herättävä ja antoi mielenkiintoisia näkökulmia yhteistyöhön asiakasorganisaatioiden kanssa. Ongelmana koin, että se oli suunnattu työterveyshuollossa toimiville ja yhteistyökumppaneille, kuten työsuojelulle ja henkilöstöhallinnolle. Osa tekstistä oli täten hyvinkin itsestään selvää työterveydessä työskenteleville. Minua hiukan häiritsi kirjan yksilöön kohdistuva intervention painotus. Oma kokemus on, että arkielämässä ryhmään ja organisaatioon kohdistuvat haasteet ovat lisääntyneet. Näihin haasteisiin tarvitsee monesti apua ja tukea – tämä motivoi tarttumaan ja syventymään kirjaan. Mielestäni kirjan pyrkimys avata uusia näkökulmia omaan työhön täyttyi. Kirjan selkeä jaottelu mahdollistaa, että voi poimia luettavaksi itseä eniten kiinnostavat aiheet. Toivoisin kirjan kuluvan kaikkien työterveyshuollossa työskentelevien käsissä.