Mitä työterveyslääkärin työantaja haluaa työterveyslääkärin tekevän?

1. Hyviä kliinisiä lääkärintaitoja

Työterveyslääkärin työtä ei voi tehdä onnistuneesti ilman hyvää perinteisen lääkärin ammattitaidon osaamista. Tämä tarkoittaa monipuolisia kliinisiä lääkärin taitoja, ja siksi työssä on eduksi, jos on työuransa aikana ehtinyt työskentelemään useammalla erikoisalalla. Tämä lisää kykyä huomata asioita ja ymmärtää, milloin on syytä konsultoida muita tahoja potilaan hoidossa.

2. Asiantuntijaverkoston tuntemista

Arjen työssä tärkeäksi nousee paikallisen asiantuntijaverkoston tunteminen, jotta osaamme ohjata potilaan mahdollisimman tehokkaasti potilaan toimintakyvyn palautumista tukevan avun piiriin. Eri erikoisalojen välillä on huomattavia eroja siinä, miten yhteinen toiminta työterveyshuollon kanssa toimii. Vuoropuhelu on kuitenkin viime vuosina parantunut harppauksin. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. osasairauspäivärahan käyttäminen. Entistä enemmän muilla aloilla, niin sairaalassa kuin perusterveydenhuollossa, muistetaan tämä mahdollisuus ja ohjataan potilas aktiivisesti työterveyshuoltoon osasairauspäivärahamahdollisuuksien selvittämiseksi.

3. Eettisesti kestävää toimintaa

Työterveyslääkäri työskentelee osittain työnantajan ja työntekijän rajapinnassa, mikä entisestään korostaa tarvetta hyvään ymmärrykseen eettisestä toiminnasta sekä vaitiolovelvollisuudesta käytännön tilanteissa. Missään tilanteessa potilaalle ei saa tulla epäilystä siitä, että hänen asioitaan on hoidettu selän takana, ilman lupaa. Sairaudet eivät kuulu työnantajalle, mutta niiden vaikutus työkykyyn on yhteisesti keskusteltavaa aluetta, jossa voidaan hyvällä yhteistyöllä saada paljon aikaiseksi, niin potilaan kuin yhteiskunnankin edun näkökulmasta.

4. Kykyä tehdä päätöksiä

Kaikkea ei voi osata, ja siksi moniammatillisen yhteistyön merkitys on lisääntynyt niin ennaltaehkäisevässä toiminnassa kuin työkykyasioissa. Tämä edellyttää työterveyslääkäriltä monipuolisia vuorovaikutustaitoja, muiden osaamisen arvostamista, kykyä hahmottaa asioiden monitahoisuutta sekä toisaalta kykyä tehdä päätöksiä hoitosuunnitelman suunnasta. Päätöksiä tehdessä vaaditaan kykyä sietää epävarmuutta. Toisaalta tarvitaan myös joustavuutta ja rohkeutta tehdä muutoksia hoitosuunnitelmaan, jos valittu linja ei tuota toivottua tulosta. Seurannalla ja jatkuvalla uudelleen arvioinnilla on olennainen merkitys moniammatillisen työryhmän toiminnan kehittymiselle.

5. Toimintakyvyn hahmottamista suhteessa työn vaatimuksiin

Työterveyslääkärin keskeisin osaamisalue on työn vaatimusten tunteminen. Ammatit ovat erilaisia ja niiden vaatimukset työntekijän toimintakyvylle vaihtelevia. Työterveyslääkärin ammattiin kuuluu työntekijän toimintakyvyn ja työn vaatimusten arvioiminen jokaisella vastaanotolla ja työpaikkakäynnillä. Tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan työntekijöiden toimintakykyyn jo ennaltaehkäisevästi ammattien kuormitustekijöitä vähentämällä. Vähätellä ei voi myöskään kykyä havaita ja reagoida, kun työntekijällä ilmenee oireita, jotka saattavat uhata toimintakykyä. Työkyvyttömyyden uhan varhainen tunnistaminen on mitä suurimmassa määrin työntekijän etu ja säästää parhaimmillaan ihmisien monilta kivuilta ja säryiltä sekä taloudelliselta turvattomuudelta. Ilmaantuneiden vaivojen hoitaminen on pääsääntöisesti inhimillisesti raskaampaa kuin niiden ennaltaehkäisy.

6. Kuntoutusmahdollisuuksien tuntemista

Viime vuosina on kyseenalaistettu kuntoutustoimien vaikuttavuutta työikäisillä. Työterveyslääkäri on aitiopaikalla havaitsemassa työikäisten kuntoutuksen toimivuutta. Vaikuttavuuden seuranta ja kuntoutusmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää jatkossakin. Näen onnistumiselle keskeisenä työterveyslääkärin ammattitaidon kohdentaa erilaisia kuntoutusmahdollisuuksia. Tässä kuntoutustahon ja työterveyshuollon vuoropuhelulla on merkitystä. Siksi samantyyppisen kuntoutuksen pirstaloituminen monelle toimijalle muodostaa merkittävän haasteen työterveyshuollon näkökulmasta. Kuntoutustoimien vaikuttavuudelle on olennaista, että työkykyasioissa työn ja työpaikan tunteva työterveyshuolto kantaa pitkäjänteisen hoitovastuun ja pitää langat käsissä sekä ennen että jälkeen kuntoutuksen. Tärkeää on, että kaikki yhteistyötahot tunnistavat kuntoutujan vahvuudet ja jäljellä olevan työkyvyn. Aina oireet eivät ole parannettavissa, mutta silti ihmisen toimintakyky voi olla varsin hyvä. Työssä jatkaminen on moneen oireeseen ja sairauteen parasta kuntoutusta.

1. Työelämän muutoksen aktiivista seuraamista

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Ammatteja häviää ja uusia tulee tilalle. Työelämän digitalisoituminen on esimerkki muutoksesta, joka vaikuttaa työelämässä jo nyt mutta tulee tulevaisuudessa muuttamaan vielä lisää monia ammatteja. Hyvä työterveyslääkäri on aktiivisesti kiinnostunut yhteiskunnan ja työn muuttumisesta. Ammattien vaatimukset muuttuvat, ja samalla työterveyshuollolta odotetaan kykyä havaita muutoksia sekä reagoida niihin. Tämä edellyttää työterveyslääkäriltä jatkuvaa perehtymistä ammattien vaatimuksiin mutta myös ketteryyttä kehittää työterveyshuollon menetelmiä tukea työkykyä muuttuvissa olosuhteissa. Mielestäni työterveyshuolto ei voi jäädä vanhaan, vaan kehityksessä on pysyttävä mukana.

2. Julkiseen keskusteluun osallistuminen

Työelämään liittyvistä aiheista keskustellaan paljon julkisuudessa. Kannanotot saattavat olla ajoittain kovin suoraviivaisia, mutta silti ne muokkaavat yhteiskuntamme ilmapiiriä ja suhtautumista. Työnantajana näkisin eduksi, että työterveyslääkärit näkyisivät enemmän aktiivisina asiantuntijoina työelämän tilaisuuksissa. Työterveyslääkärit näkevät ammattinsa kautta työelämää useammasta näkökulmasta kuin monikaan muu julkiseen keskusteluun osallistuva taho.

1. Yrityksen liiketoiminnan ymmärtämistä

Vaikuttavaa työterveyshuollon toimintaa ei saada aikaan ilman yhteistyötä yrityksen kanssa. Työterveyslääkärin on välttämätöntä perehtyä liike-elämän lainalaisuuksiin. Yritykset ovat erilaisissa olosuhteissa mm. sen suhteen, milloin toiminta on kannattavaa, miten paljon päätösvaltaa asioihin on paikallisesti, miten asioihin on historiallisesti suhtauduttu jne. Asioita voidaan vuoropuhelun kautta parantaa vain, jos ensin ymmärretään lähtötilanne ja löydetään yhteisiä tavoitteita työterveysyhteistyölle.

2. Kantaa ottavaa asiantuntijuutta

Aktiivista vuoropuhelua yrityksen kanssa voidaan rakentaa monella tavalla. Jo toimintasuunnitelma edellyttää, että työterveyslääkäri perehtyy yritykseen. Säännölliset tapaamiset yritysjohdon kanssa edistävät yhteistyön toimivuutta. Yrityksen toiveiden ja odotusten kuuntelu nostaa esille sen, mihin yritys on valmis panostamaan. Aktiivinen yhteistyö edellyttää, että työterveyshuolto tuottaa yritykselle käyttökelpoisia toimenpide-ehdotuksia ja seuraa niiden toteutumista.

Vuoropuhelussa yrityksen kanssa työterveyslääkärin on tärkeää tiedostaa, mistä asioista päättää yritys ja mihin työterveyshuolto voi esittää vain suosituksia. Siitä huolimatta näitä suosituksia kannattaa toistuvasti esittää, koska yritysten valmius toteuttaa asioita vaihtelee eri vuosina. Tilanne saattaa olla myös toisinpäin, jolloin yritys on innostunut erilaisista esimerkiksi liikuntaan liittyvistä kannustusmahdollisuuksista. Myös näitä asioita työterveyslääkäri voi aktiivisesti edistää, vaikka ne eivät olekaan varsinaista työterveyshuoltoa eli Kela-korvattavaa toimintaa. Liian usein takerrumme siihen, mistä toiminnasta yrityksen on mahdollista saada korvauksia, jolloin saatamme suhtautua nihkeästi sellaisiinkin yrityksen ehdotuksiin, jotka ovat aivan järkeviä ja työntekijöiden hyvinvointia edistäviä. Saatamme myös unohtaa, että työsuojelu- ja luottamushenkilöiden mukanaolo yhteistyössä on huomattava asioita työpaikalla edistävä voimavara.

Työterveyshuolto kykenee tuottamaan monenlaista seurantatietoa yritykselle. On tärkeää, että työterveyslääkäri yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa perehtyy ja analysoi tiedot yritykselle, koska muuten esim. sairauspoissaoloraporteista voidaan johtaa vääriä loppupäätelmiä. Työterveyslääkärin on välttämätöntä tuntea työterveyshuollon lainsäädäntö, joka asettaa velvoitteita työterveysyhteistyölle, niin työterveyshuollolle kuin yrityksellekin. On tärkeää, että esimerkiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt tunnistetaan ja yritys on selvästi tietoinen omasta vastuustaan näissä asioissa. Lain edellyttämistä asioista työterveyslääkärin on pidettävä tiukasti kiinni, ja asiat on selkeästi perusteltava yritysjohdolle. Työterveyslääkäri voi joutua tilanteeseen, jossa yritys ei syystä tai toisesta halua pitää kiinni lain velvoitteista. Silloin on löydyttävä rohkeutta perustella asia ja pitää siitä kiinni yhteistyön muuttumisen tai menettämisen uhallakin. Tarvittaessa työterveyslääkärin pitää pystyä luottamaan oman yrityksensä ylimmän johdon tukeen vaikeissakin tilanteissa.

1. Tutkimusindikaatioista kiinnipitämistä

Käypä hoito -suositukset muodostavat kulmakiven työterveyslääkärin toiminnan laadulle sekä taloudellisesti järkevälle toiminnalle työterveyshuollossa. Työikäiset hakevat aktiivisesti tietoa omiin oireisiinsa liittyen, mikä on pääasiassa hyvä asia. Löydetyn tiedon suhteuttaminen saattaa joskus kuitenkin olla haaste. Potilas voi hakeutua lääkärin vastaanotolle ennakko-odotuksien kanssa siitä, millaisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Lääkärin kyky pitää kiinni tutkimusindikaatioista saattaa joutua koetukselle. On tärkeää osata perustella asia potilaalle ja välttää näin turhia tutkimuksia, joissa satunnaislöydös saattaa entisestään johtaa pahempaan huoleen. Se, että tutkimuksen maksaja on muu kuin potilas, ei saa alentaa työterveyslääkärin kynnystä määrätä tutkimuksia tai hoitoja. Toiminnan eettisyyttä on myös se, että tutkimusten tulee olla aina kliinisesti perusteltuja.

2. Kykyä arvioida, tehdäänkö tutkimukset yksityisellä vai julkisella puolella

Jokainen turha sairauspoissaolopäivä on kustannus yhteiskunnalle eli meille jokaiselle. Työterveyshuollolta odotetaankin sekä sairauksien ennaltaehkäisyä että niiden nopeaa hoitamista. Nykyisen terveydenhuollon jakautuminen monelle toimijalle muodostaa työterveyshuollon näkökulmasta haasteen sekä tiedon kululle että tehokkaiden hoitoketjujen toteutumiselle. Kokenut työterveyslääkäri on hyvin tietoinen siitä, että työhön palaaminen saattaa mutkistua, mikäli asianmukaisen hoidon toteutuminen pitkittyy. Osassa yrityksistä on valmiutta maksaa esimerkiksi tutkimuskustannuksia yksityispuolella, jos se nopeuttaa tutkittavan toipumista. Näin ei kuitenkaan aina ole. Silloin on tärkeää, että yhteistyö toimii perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kanssa.

Asioiden sujumista nopeuttaa työterveyslääkärin laatima perusteellinen lähete, joka sisältää riittävän hyvän kuvauksen tutkittavan toimintakyvystä ja työstä. Aktiivinen muiden erikoisalojen konsultointi edesauttaa siinä, että kaikki asianmukainen on huomioitu ennen lähetteen tekemistä. Tärkeää on myös, että työterveyslääkäri kerää kaiken jo ennestään olevan tutkimustiedon hoidettavasta asiasta yhteen, jotta vältetään päällekkäisten tutkimusten ja toimintojen tekemistä. Olennaista on kiteyttää lähetteeseen lähettämisen syy ja tutkimuskysymykset. Potilaan kokonaisvaltainen seuranta säilyy työterveyshuollossa. Työterveyslääkärin tulee seurata hoidon toteutumista sekä tehdä aktiivista yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa, jotta kuntoutus ja työhön paluu eivät pitkity. Toimenpiteiden oikea-aikaisuudella on merkitystä työntekijän toimintakyvyn säilyttämiselle.

3. Oman toiminnan perusteltua laskutusta

Työterveyshuollossa jokainen toimija on tietoinen tutkimusten hinnoista sekä omien käyntien laskutuksesta. Tämä luo terveen arvopohjan siihen, mitkä ovat oman toiminnan kustannukset niin yrityselämälle kuin yhteiskunnalle. Työterveyslääkäri on kallis resurssi. On tärkeää, että työterveyslääkärin aika kohdentuu siihen työhön, jossa tarvitaan lääkärin osaamista. Moniammatillisen yhteistyön hyvä sujuvuus vaikuttaa tähän paljon. Kun lääkäri kykenee luottamaan muiden ammattiryhmien toimintaan ja hyödyntämään heidän osaamistaan, tulee työterveyshuollon toiminnasta todennäköisemmin vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa. Työterveyshoitajalla on avainasema mm. yritysyhteistyön ylläpitämisessä, työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa, lievän masennuksen supportiivisessa hoidossa tai työkykyasioiden seurannassa, samoin työfysioterapeutilla tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyssä. Työterveyspsykologin tai sosiaalialan asiantuntijan kanssa tehtävä yhteistyö voi usein olla avuksi työhön paluun jouduttamisessa tai sosiaalipsykologisten ongelmien selvittämisessä. Jos työterveyslääkäri toimii liikaa yksin, toiminta saattaa olla yksipuolista ja kallista eikä laatu yleensä parane.

Työterveyslääkärin työnantaja seuraa lääkärin laskutusta. Laskutuksen on perustuttava tehtyyn työhön, siihen ei tulisi sisältyä yli- tai alilaskutusta. Lääkäreiden työtavat ovat erilaisia: toinen hoitaa samalla käynnillä useamman asian ja toinen keskittyy nopeaan vastaanottotoimintaan. Eri työtavat voivat olla yhtä vaikuttavia, mutta työterveyslääkärin on hyvä pohtia laajemminkin, mikä omassa toiminnassa on taloudellisesti järkevää. Voiko kontrollikäynti olla puhelinsoitto käynnin sijaan? Voiko suurimman osan säännöllisistä lääkityksistä uusia vuodeksi tai pidemmäksikin aikaa eteenpäin? Voisiko potilas käydä lääkärikäyntien välillä työterveyshoitajan vastaanotolla kontrollikäynneillä? Onko mielekästä, että lääkärin kalenterissa on vain puolen tunnin aikoja, jolloin nopeisiin asioihin hukkuu liikaa resurssia?

1. Asioiden hämmästelyä, kykyä ihmetellä

Työterveyslääkärin tärkein työkalu on hän itse. Monessa kohdassa keskeiseksi nousee se, miten tavoittaa potilaan tilanteen ja saa vuorovaikutuksen toimimaan. Tämä edellyttää rohkeaa läsnäoloa omana itsenään, kykyä aidosti hämmästellä ja välillä ihmetelläkin tilannetta. Jos oma jaksaminen ei ole kunnossa, on vaikea kiinnostua kokonaistilanteesta, ja silloin olennaisia asioita saattaa jäädä huomaamatta. Toisaalta omille voimavaroille on tärkeää, että kykenee rajaamaan omaa työtään ja vastuutaan potilaan asioiden sujumisessa. Myös tässä moniammatillisen tiimin sekä kollegoiden tuki on tärkeä.

2. Uteliaisuutta uuteen, uskallusta kokeilla, tarttua asioihin

Hyvä taito työterveyslääkärille on kyky irrottautua työstä hyvällä omallatunnolla. Moni työterveyslääkäri harrastaa lukemista, musiikkia tai teatteria. Niillä on varmasti palauttavaa vaikutusta omaan kuormitukseen, ja ne saattavat myös säilyttää työterveyslääkärin uteliaisuuden ihmiselämän eri ilmiöille – asioita kun voi katsoa monesta näkökulmasta. Liikunnassakin näyttää siltä, että työterveyslääkärit uskaltautuvat kokeilemaan vähän vieraampiakin lajeja, mikä tuo varmasti mukanaan uusiutumista, uskallusta kokeilla erilaisia ja uusia asioita elämän varrella. Joku totesikin, että on ihan hyvä kokea, miltä tuntuu olla vasta-alkaja lajissa – osaa helpommin ymmärtää, miltä tuntuu olla harjoittelijana työssä tai työkokeilussa. Myös ammatissaan työterveyslääkärin työ on asiakkaan kannustamista eteenpäin työelämän tilanteissa, vaikka varmuudella hyvää ei aina voi luvata.

3. Hyväksyntää elämän ilmiöille, aina ei voi onnistua

Vaikka olenkin nostanut tässä kirjoituksessa esille paljon odotuksia työterveyslääkärin työtä kohtaan, on tärkeää huomata, että tuskin kukaan voi näitä kaikkia odotuksia täyttää. Työterveyslääkäri joutuu työelämässä kohtaamaan pettymyksiä monella tavalla. Silloin nousee tärkeäksi oma kyky hyväksyä, ettei aina voi onnistua. Olemme monesti hyvin vaativia erityisesti omia ammatillisia tavoitteitamme kohtaan, ja silloin epäonnistuminen voi saada lähes kohtuuttomat mittasuhteet omassa ajattelussamme. Viime kädessä kyse on siitä, että ymmärtää, mitä osaa ja mitä ei osaa, mutta tässäkään emme pysty olemaan täydellisiä. Asia on samoin monessa muussakin ammatissa, mutta työterveyslääkäriin kohdistuu ehkä keskimääräistä enemmän odotuksia ratkaista asioita, joihin ei ole valmista vastausta.

Monet kysymykset eivät ole lääketieteellisin keinoin ratkaistavissa. Siksikin niitä on usein vaikea ratkaista yksin. Kenenkään ei tarvitse olla yli-ihminen. Vastauksia voi etsiä ajan kanssa yhdessä työntekijän ja työnantajan sekä työterveyshuollon tiimin kanssa. Korvaamatonta on keskustelu muiden työterveyslääkäreiden kanssa, ja työnohjauskin on löydetty mielekkäänä tapana kehittyä omassa työssään. Myös työterveyslääkäri tarvitsee oman toimivan työterveyshuollon, jonka kynnys on helppo ylittää. Viime kädessä tärkeintä on, että arki sujuu niin työterveyshuollossa kuin työelämässä muutenkin.