Työelämään Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuella

Ammatillisen kuntoutuksen tavoite ja tarkoituksenmukaisuus

Kelan ammatillinen kuntoutus on tavoitteellista toimintaa. Päämääränä on yksilön ammatillinen tukeminen työelämään siirtymiseen, sinne palaamiseen tai siellä jatkamiseen. Jos tavoitteen saavuttaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista, ei kuntoutuksen toimenpiteitä voi pitää tarkoituksenmukaisina. Ei siis kuntoutusta kuntoutuksen vuoksi, vaan siksi, että saavutetaan se, mitä tavoitellaan.

Tilastotietoja ammatillisen kuntoutuksen laajuuden ymmärtämiseksi

Yhdessä kerättyjä varoja käytettiin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen vuonna 2014 yhteensä 30,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10.3 %, (kuva «»1). Erilaisiin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin osallistui 15 200 henkilöä, muutos edelliseen vuoteen +13,4 %. Kuntoutuksen kokonaiskustannuksista ammatillisen kuntoutuksen osuus näkyy kuvasta «»2.

Kuntoutuksen työnjako

Monet tahot huolehtivat ammatillisen kuntoutuksen toteutumisesta. Työelämässä vakiintuneesti olevat kuuluvat pääsääntöisesti työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen vastuulle, vaikka heillekin Kelalla on tarjota joitakin, jatkossa kuvattavia tukitoimenpiteitä. Liikenne- tai työtapaturmissa vammautuneista ja ammattitautiin sairastuneista vastaavat ensisijaisesti tapaturmavakuutusyhtiöt. Työvoimatoimistot eivät enää varsinaisesti osallistu ammatilliseen kuntoutukseen, vaikka samantyyppisiä toimenpiteitä kuuluu niidenkin valikoimiin.

Erityisen huomion kohteena ovat Kelassa viime vuosina olleet ne nuoret, joiden opiskelu ja työelämään siirtyminen ovat sairauden tai vamman vuoksi ongelmallisia ja jotka ovat ulkopuolisen avun tarpeessa. Myös työelämään heikosti kiinnittyneet ja vaikeasti työllistettävät sairaat tai vammaiset henkilöt saattavat olla ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa ja siitä hyötyä.

Milloin syntyy oikeus ammatilliseen kuntoutukseen?

Kun henkilön opiskelu- ja työkyky, ansiomahdollisuudet ja nuorien (16–19 -vuotiaiden) kohdalla myös mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentyneet sairauden tai vamman seurauksena, saattaa hänellä olla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Sairauden tulee olla asianmukaisesti tutkittu ja hoidettu. Samalla on tullut selvittää lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet työ- ja toimintakyvyn parantamiseen.

Kelan kriteeri on 1.1.2014 jälkeen ollut jossain määrin lievempi kuin työeläkelaitosten, joilla kriteerinä on edelleen työkyvyttömyyden uhka lähimpien 3–5 vuoden aikana. Lainmuutoksen yhteydessä korostui myös yksilön kokonaistilanteen arvioinnin merkitys. Siihen liittyvillä tekijöillä on ennenkin ollut painoarvoa, mutta nyt niiden merkitys korostuu sairauden tai vamman rinnalla.

Kokonaistilannetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, asumisolosuhteet, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta, ikä jne. Kokonaistilanne voi vaikuttaa joko myönnön tai hylkäävään päätöksen suuntaan arvioitaessa yksilön oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen.

Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus

Erityinen merkitys on ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuudella. Sitä ei tule aloittaa vaiheessa, jolloin sairauden tai vamman laatu ja vakavuus ovat vielä epäselviä, hoito on alkutekijöissään tai sen vaikutuksesta ei olla vielä varmoja. Siinä vaiheessa yksilön voimavarat kuluvat yleensä tilanteesta selviämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteillä ei ole vielä sijaa hänen elämässään. Päihderiippuvuuden ollessa aktiivinen eivät ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet myöskään ole oikea-aikaisia.

Toisaalta, jos jäädään odottamaan täydellistä tervehtymistä, ollaan jo pahasti myöhässä. Täydellinen tervehtyminen ei ole aina saavutettavissa. Työelämästä vieraantuminen tapahtuu nopeasti, ja paluun mahdollisuudet pienenevät viikko viikolta. Vanha sanonta, että silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa, pitää kuntoutuksenkin osalta paikkansa.

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet

Kelalla on runsas valikoima erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteeseen voidaan pyrkiä. Niitä ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, TYK (jatkossa AURA), ammatillinen koulutus, erilaiset nuorille ja aikuisille suunnatut ammatilliset kurssit, vaikeavammaisten kalliit ja vaativat apuvälineet ja elinkeinotuki. Nämä toimenpiteet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niiden avulla on mahdollista suunnitella yksilölle kuntoutuspolku, jota pitkin kulkemalla tavoitteeseen on mahdollista päästä. Toki joillekin riittää yksi toimenpide, mutta monien, Kelan kohderyhmään kuuluvien kohdalla useampi toimenpide saattaa olla tarpeen.

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, keinovalikoimasta ovat poistuneet entiset kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus, joita nyt korvaa ammatillinen kuntoutusselvitys. Lainmuutos on toteutunut 1.1.2015. Tarve muutokseen syntyi ainakin osittain siitä, että ensin mainitulla ei useinkaan päästy tavoitteeseen ja henkilön tuli hakea uudelleen oikeutta kuntoutustutkimukseen. Tämä aiheutti viivettä asioiden etenemisessä ja saattoi nostaa kynnystä päästä toivottuun tulokseen. Toiseksi oli vaikuttamassa se, että työkyvyn arvioinnin ja kuntoutustutkimuksen käsitteet usein sekoitettiin. Työkyvyn arviointi on olennainen osa hoitavan lääkärin tekemää tutkimusta, ja se kuuluu ensisijaisesti terveydenhuollolle. Kuntoutustutkimuksen / ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on laatia moniammatillisen työryhmän avulla toteuttamiskelpoinen ammatillinen kuntoutussuunnitelma niille, joiden kokonaistilanne on monimutkainen ja erityisen hankala. Sen toteuttamisesta vastaa Kela.

Kuntoutusselvityksen kesto on enintään 12 päivää ja 1–3 seurantapäivää. Se koostuu 2–3 päivän alkuvaiheesta, jossa selvitetään yksilön kokonaistilanne ja se, onko kuntoutussuunnitelman laatiminen ylipäänsä mahdollista ja oikea-aikaista. Jos suunnitelman laatiminen osoittautuu mahdottomaksi, keskeytetään selvitys siihen. Alkuvaiheen myöntäminen myös työeläkelaitosten vastuulla oleville henkilöille on erityistilanteissa mahdollista. Jatkovaihe on enintään yhdeksän päivän mittainen. Sen päätteeksi pitäisi pystyä laatimaan jatkosuunnitelma. Jatkovaiheen myöntäminen työeläkelaitoksen vastuulla oleville ei ole mahdollista. Erityisen kiitoksen voi antaa lainlaatijalle siitä, että nyt panostetaan myös seurantavaiheeseen. Aiemmin saattoi useinkin nähdä tilanteita, joissa suunnitelma oli laadittu, mutta vuosien päästä huomattiin, että siihenhän se sitten jäikin. Toivottavasti seurantavaiheen 1–3 päivällä ja/tai 1–6 puhelinsoitolla vältytään jatkossa näiltä tilanteilta.

Työkokeilu

Työterveyshuollossa työskentelevät ovat oppineet käyttämään työeläkelaitosten työkokeiluja työhön paluun tukitoimina. Myös Kela järjestää työkokeiluja, mutta niiden kesto on enimmillään 40 päivää ja kaksi seurantapäivää. Työkokeilunkin osalta astui viime vuodenvaihteessa voimaan lainmuutos. Aiemmin henkilön tuli itse etsiä työkokeilupaikka, jossa hän käytännössä jäi työskentelemään ilman tukea. Lainmuutoksen jälkeen kytketään mukaan kuntoutuslaitos, jonka tehtävänä on auttaa työkokeilupaikan etsimisessä ja tukea työelämätaitojen vahvistamista. Tavoitteena on järjestää kokeilu 1–3 ulkopuolisessa työpaikassa aidoissa työtehtävissä. Ihannetilanne on yksilön sijoittuminen suoraan työelämään, mutta työkokeilu voi olla myös osa laadittua kuntoutuspolkua.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus on kestoltaan enintään 120 päivää. Sen tavoitteena on löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö auttamalla työn etsimisessä, antamalla yksilöllistä tukea ja ohjausta ja tukemalla työnantajaa. Mielenterveyskuntoutujille on lisäksi oma, vielä kattavampi työhönvalmennus, joka koostuu erilaisista ryhmäjaksoista ja työharjoitteluista ja joka saattaa jatkua jopa vuoden ajan.

Koulutuskokeilu

Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää valitun koulutusalan soveltuvuutta. Se on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaisille nuorille. Sitä järjestävät ammatilliset erityisoppilaitokset ja muut ammatilliset oppilaitokset. Sen kesto on tarpeen mukaan muutamasta päivästä kahteen viikkoon, ja se voidaan tarvittaessa järjestää useammallekin linjalle. Kokeilusta annetaan kirjallinen lausunto, jota käytetään pohjana jatkosuunnitelmille.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tukea henkilöä kouluttautumaan ammattiin, joka antaa hänelle mahdollisuuden sairaudesta tai vammasta huolimatta osallistua työelämään. Silloin tällöin joudumme Kelassa puuttumaan koulutuksen valintaan, kun näyttää siltä, että henkilö on valinnut terveydentilalleen sopimattoman koulutuksen. Tästä esimerkkinä on lähihoitajan koulutusta haluava vakavasti psyykkisesti sairas nuori. Koulutus voi olla peruskoulutusta esimerkiksi vaikeavammaiselle nuorelle, uudelleenkoulutusta toiseen ammattiin edellisen tultua terveydentilalle sopimattomaksi tai jatkokoulutusta.

Ammatilliset kurssit

Ammatillisia kursseja järjestetään 18–60-vuotiaille vajaakuntoisille henkilöille ryhmäkuntoutuksina. Ne toteutetaan moniammatillisina. Niille voivat hakeutua mm. henkilöt, joilla ei ole ammatillista koulutusta, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, joilla on työllistymisvaikeuksia tai jotka ovat olleet pitkään työkyvyttömiä ja haluavat palata työelämään. Niitä voidaan myöntää myös työeläkelaitoksen vastuulle kuuluville. Niiden kesto on yhteensä 110 päivää, ja ne sisältävät yksilö- ja ryhmäkäyntejä sekä työharjoittelua. Viimeksi mainittu on niiden keskeisin osa.

Muut ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet

Edellä kuvattujen lisäksi Kela järjestää TYK-kuntoutusta. Vuoden 2016 alusta lukien sen tilalle tulee AURA-kuntoutus, josta tässä lehdessä on oma artikkelinsa. Kela myös myöntää vaikeavammaisille kalliita ja vaativia apuvälineitä sekä tarjoaa elinkeinotukea vajaakuntoisille henkilöille oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten.

Osakuntoutusraha

Uudeksi etuudeksi on 1.10.2015 tulossa osakuntoutusraha, jonka tavoite on edistää työn ja kuntoutuksen yhdistämistä. Osakuntoutusrahaa on mahdollista saada niiltä kuntoutuspäiviltä, joina henkilö työskentelee osapäiväisesti – enintään 60 % normaalista työajastaan – kuntoutuksen ohessa ja kuntoutukseen käytetty aika matkoineen on vähintään neljä tuntia. Uudistuksella tuetaan kuntoutuksen kehitystä avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan ja kannustetaan työskentelemään osapäiväisesti kuntoutuksen aikana.

Lopuksi

Ammatillisen kuntoutuksen merkitys korostuu kuluvan vuoden alussa annetussa lainmuutoksessa, jonka mukaan Kelaa ja työeläkelaitoksia vaaditaan ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista selvittämään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Me Kelassa selvitämme lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen edellytykset niin usein kuin mahdollista jo sairauspäivärahakaudella, jotta hyödylliset toimenpiteet voidaan aloittaa oikea-aikaisesti ennen kuin henkilö on jo mielessään asettunut työelämän ulkopuolelle. Tähän tehtävään tarvitsemme hoitavien lääkärien aloitteellisuutta ja luonnollisesti mahdollisimman kattavia lausuntoja, joista ilmenee henkilön nykytila ja toimintakyky sekä arjessa että työelämässä. Viime kädessä henkilö itse päättää, käynnistyvätkö ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet.