Kela uudistaa lääkärinlausuntojensa sisällöt

Interaktiivisuus

Lausuntoihin on määritelty automatiikkaa (interaktiivisuus), joka helpottaa lääkärin työtä. Osa tiedoista haetaan suoraan potilastietojärjestelmistä. Lomakkeet sisältävät myös täyttöohjeita sekä linkkejä Kelan ohjeisiin. Uudistetut lausunnot ohjaavat täyttäjäänsä. Lääkäri valitsee ensin etuuden (esimerkiksi sairauspäiväraha tai lääkekorvaus) tai useampia, ja lausunto aukeaa valintojen mukaisesti tarpeellisten osioiden kohdalta. Osa näistä kohdista on pakollisia täyttää, ja eteenpäin pääseminen edellyttää ko. kohdan täyttämistä. Kysymys on kuitenkin edelleen yhdestä lausunnosta. Jos lausunnon tulostaa, paperiversioon tulostuvat täytetyt kohdat.

Rakenteisuus

Lausunnoissa on tavoiteltu rakenteista muotoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kysymykset on mahdollisimman pitkälle purettu kyllä- tai ei-vastauksiin ja monivalintaosioihin. Toivomme, että menetelmä mahdollistaa lausunnon nopean täyttämisen. Sanelutekniikan käyttäminen on edelleen mahdollista. Rakenteinen malli mahdollistaa tulevaisuudessa yksinkertaisten etuuspäätösten automaattiratkaisut, sillä Kelaan saapuu vuositasolla 1,2 miljoonaa lääkärintodistusta. Näistä noin 600 000 on lyhyitä työkyvyttömyysjaksoja varten kirjoitettuja A-todistuksia.

Sähköinen välittäminen

Sisältöuudistusten ohella Kelassa on kehitetty menetelmää, jota käyttäen lausunnot voidaan välittää vastaanottajalle suoraan terveydenhuollosta. Menetelmä on käytössä Lahdessa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, joista saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Välitys koskee tällä hetkellä A- todistuksia, mutta tarkoitus on laajentaa menettelyä koskemaan myös muita lausuntoja. Välittäminen perustuu asiakkaan suostumukseen, josta tehdään merkintä asiakirjaan. Todistuksen lisäksi Kela tarvitsee sairauspäivärahaa varten vielä hakemuksen, jonka henkilöasiakkaat voivat lähettää Kelan sähköisen asiointipalvelun kautta. Työnantaja-asiakkaat voivat vastaavasti toimittaa hakemuksen oman asiointipalvelunsa avulla.

Hankkeen jatkotyö

Uudistustyö on edennyt vaiheeseen, jossa Kela kouluttaa lomakkeiden käyttäjäkuntaa ja tiedottaa 2016 julkaistavien sähköisten lomakkeiden käyttöönotosta. Tavoitteena on tehdä asia tutuksi käyttäjille hyvissä ajoin ennen lomakkeiden viemistä potilastiedon arkistoon. Koulutustyö käynnistyy kevään 2016 aikana, ja tarkoitus on kaikkia tiedonvälittämisen mahdollisuuksia hyödyntäen jakaa monipuolista tietoa uudistettujen lausuntojen toiminnallisuuksista.

Samanaikaisesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvitetään kuinka lausunnot viedään potilastietojärjestelmiin. Perinteinen malli on, että lausunnot ohjelmoidaan järjestelmäkohtaisesti. Keskustelussa on ollut esillä myös kansallisen lomakepalvelujärjestelmän rakentaminen, josta esimerkiksi potilastietojärjestelmät voisivat noutaa valmiin lomakerakenteen täydennettäväksi. Tämä lomakepalvelu voisi sisältään erilaista käyttöä/käyttöönottoa helpottavaa automatiikkaa.

Lääkärinlausunto B

Lääkärinlausunto B:tä tarvitaan haettaessa monia eri etuuksia (mm. oikeus lääkekorvauksiin, ammatillinen kuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus, sairauspäiväraha, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke). Lomaketta voi edelleen käyttää myös liikennevahinkoihin tai tapaturmiin liittyvissä työkykyä koskevissa lausunnoissa. Uusitun B-lausunnon sisältö vaihtelee sen mukaan, mistä etuudesta on kysymys. Esimerkiksi haettaessa lääkekorvausoikeutta keskitytään sairautta (diagnostiikka ja aikaisemmat hoidot sekä vaste hoidoille) ja lääkitystä (nykyinen lääkitys ja lääkehoitosuunnitelma) koskeviin kysymyksiin.

Uudistuksessa on erityisesti pyritty kehittämään toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden (toisaalta sairaus, vika tai vamma ja toisaalta hoidot ja kuntoutukset) kuvausta ja käyttämään rakenteellista pohjaa aiempaa enemmän hyväksi. Lausuntopohjassa tuetaan työkyvyn arvioinnissa prosessiajattelua, jossa 1) selvitetään sairaus (vika tai vamma), 2) sairauteen liittyvä toimintakyvyn alenema, 3) toimintakyvyn aleneman ennuste hoidon ja muun lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet huomioon ottaen, 4) potilaan työ ja työhön sekä koulutuksiin liittyvät seikat, 5) potilaan toimintakyvyn suhde potilaan työn vaatimuksiin ja toisaalta 6) minkä tyyppisiin työtehtäviin potilaalla on toimintakykyä jäljellä sekä 7) ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Lopuksi 8) edellä olevat seikat huomioon ottaen lääkäri tekee arvionsa potilaan työkyvystä ja sen ennusteesta sekä esittää tarvittaessa potilaalle esim. sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Lausuntopohjassa kannustetaan muitakin kuin työterveyslääkäreitä arvioimaan sekä jäljellä olevaa työkykyä että työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä. Nämä kohdathan tulee täyttää työterveyshuollossa, jotta sairauspäivärahaa voitaisiin maksaa 90 sairauspäivärahapäivän tultua täyteen. Kannustamalla näiden kohtien arvioimiseen aina, kun työkyky on pitkäaikaisesti heikentynyt, tavoitellaan pidempiä työuria.

Työkyvyn arvioinnin osalta tavoitteena on tuoda selvästi esille siihen vaikuttavat moninaiset seikat ja siten lisätä prosessin läpinäkyvyyttä kliinikoille ja potilaille. Tämän pitäisi parantaa työkyvyttömyyttä koskevien lausuntojen laatua, tukea lääkinnällisen kuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelua ja oikea-aikaista toteutusta osana tätä prosessia. Koska lausunnon laatijoiden tiedot, taidot ja kokemus näistä asioista vaihtelevat, on lääkärinlausunto B:ssä kiinnitetty huomiota siihen, että kussakin alakohdassa tarvitsee edetä vain niin pitkälle, kuin lausuntoa täyttävän lääkärin osaaminen antaa myöden. Toisaalta jos osaa ja tietää, voi kussakin asiassa tehdä hyvinkin yksityiskohtaisia kuvauksia ja arvioita sekä esittää tarkkoja jatkotoimintasuunnitelmia.