AURA-kuntoutus muuttaa käytäntöjä – ja haastaa työpaikat, työterveyshuollot sekä palveluntuottajat uudenlaisiin toimintatapoihin

Kehittämisen kautta kuntoutuksen muutoksiin

Kela aloitti työhön kytkeytyvän kuntoutuksen kehittämisen vuonna 2004. Kehittämisen aikana toteutettiin kaksi hanketta, joihin osallistui hiukan yli tuhat kuntoutujaa. Ensimmäisen kehittämisvaiheen (TK1-hanke; 2007–2011) aikana toteutettiin seitsemän erilaisen kuntoutusmallin kokeilut sekä verkkokuntoutuksen hanke. Toisessa vaiheessa (TK2-hanke, vuosina 2012–2014) toteutettiin yhden kuntoutusmallin testaus. Molempiin hankkeisiin liittyi laajat tutkimukset.

Kehittämistyötä aloitettaessa tiedettiin, että ASLAK- ja Tyk-kuntoutuksissa tarjottiin samanlaista kuntoutuspakettia kaikille, ja pääsääntöisesti kuntoutus oli kestoltaan pitkää ja laitosmaista. Kuntoutukseen valikoituminen tapahtui sattumanvaraisesti, ja yhteistyö työpaikkaan oli yhden yhteistyöpäivän varassa. Kuntoutus toteutettiin ryhmämuotoisesti.

Kritiikki näitä kuntoutusmuotoja kohtaan kasvoi 2000-luvulla. ASLAK- tutkimuksia oli vähän, ja näyttö kuntoutuksen vaikuttavuudesta oli ristiriitaista. Näytti siltä, että kuntoutukseen valikoituminen ja kuntoutuksen seuranta eivät toteutuneet hyvin. Vahvuutena kuntoutuksessa oli kuitenkin sen prosessimaisuus ja moniammatillinen toteutus.

Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutuksen palvelut toteutuivat koko ajan kehittämistyön rinnalla. Toteutuksen sisältöä säätelevät standardit. Kehittämishankkeista saatiin tutkimustietoa hankkeiden edetessä, ja hyviä toimintatapoja siirrettiin kuntoutuksen toteutukseen. Vielä tämän vuoden voimassa olevassa standardissa uutena asiana oli muun muassa kuntoutuksen lyhytkestoinen toteutus.

TK2-hanke

Hankkeen tavoitteena oli kehittää lähemmäs työelämää integroitu malli, joka on yksilöllisten tavoitteiden mukaan räätälöity ja tuottaa hyötyjä sekä kuntoutujalle että työpaikalle. Lisäksi pyrittiin kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen ja joustavuuteen. Uudistuksia kuntoutuksen toteutuksessa oli useita. Työpaikalle ja työterveyshuollolle annettiin entistä suurempi vastuu kuntoutuksen suunnittelun yhteydessä kohdentaa kuntoutus sen tarpeessa oleville työntekijäryhmille. Kuntoutukseen aikova työntekijä kävi ensin keskustelun esimiehensä kanssa työhön liittyvistä asioista sovitun selvityslomakkeen kysymysten avulla. Lomakkeeseen kirjattuja asioita hyödynnettiin työterveyshuollon arvioinneissa, Kelan päätöksen teossa sekä kuntoutuksen toteutuksessa.

Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeessa olevat ja teki heistä kuntoutussuosituksen Kelaan.

Kuntoutus alkoi kaikille kuntoutujille yksilöllisellä arvioinnilla(tilanneanalyysi). Työhön liittyvien asioiden käsittelyssä ja tavoitteiden laatimisessa oli esimies mukana. Esimiehen osallistuminen ja rooli oli vahvasti kuntoutusmallissa mukana. Esimies osallistui kuntoutukseen suosittelijana sekä kuntoutusprosessin alkuvaiheen arvioinnissa, työpaikkakäynnin yhteydessä ja päätösvaiheessa. Lisäksi ryhmäjakson aikana toteutuvassa yhteistyöpäivässä olivat esimiehet ja henkilöstöhallinto mukana. Muutoin henkilöstöhallinnon rooli oli vain suunnitteluvaiheessa, eikä mallissa ollut välineitä välittää työpaikalle tarpeellista tietoa kuntoutuksen päättyessä, mikä osoittautui kehittämiskohteeksi.

Kuntoutusmallissa alkuvaiheen arvioinnin yhteydessä laadittiin jokaiselle kuntoutujalle kuntoutussuunnitelma, jota voitiin tarkistaa kuntoutuksen kuluessa. Työterveyshuoltoon välittyi tässä vaiheessa kirjallinen tieto suunnitelmasta. Jokaisella kuntoutujalla oli mahdollisuus yksilölliseen tukeen kuntoutuksen aikana esimerkiksi työelämän asiantuntijan, psykologin, fysioterapeutin tai ravitsemusterapeutin käynneillä.

Päätösvaiheessa käytiin läpi esimiehen kanssa, miten työhön liittyvien asioiden osalta oli edetty ja mitä vielä oli tarpeen tehdä. Samoin työterveyshuolto oli mukana, ja seuranta voitiin siirtää sinne takaisin.

Kuntoutuksessa käytetyt työhön liittyvät teoriat ja välineet tukivat ammatillisten asioiden prosessimaista käsittelyä koko kuntoutuksen ajan. Terveyteen liittyvät asiat käsiteltiin kunkin kuntoutujan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Mikä muuttuu AURA-kuntoutuksessa

AURA-kuntoutuksessa kuntoutusprosessi on jokaiselle kuntoutujalle omanlaisensa. AURA-kuntoutusmallissa on yksilöllinen alkuvaiheen arviointi, tuki sekä päätösvaihe. Ryhmät kuuluvat näiden lisäksi edelleen toteutukseen. Tämä toimintatapa testattiin TK2-hankkeessa ja se osoittautui toimivaksi. Haasteellista on sovittaa esimiesten ja kuntoutuksen aikataulut toimiviksi. TK2-hankkeen tutkimustulokset osoittivat, että esimiehen osallistuminen työhön liittyvien asioiden käsittelyyn takasi työhön liittyvien muutostarpeiden toteuttamisen ja lisäsi työhön liittyvää vaikuttavuutta. AURA-kuntoutuksessa on esimiehen rooli myös vahvasti mukana. Suomen pitkät etäisyydet huomioiden tapaamisia voidaan toteuttaa tekniikkaa hyödyntäen. AURA-kuntoutuksen palveluntuottajat valitaan kilpailutuksen kautta vuonna 2015. Kela antaa syksyllä 2015 tarkempaa AURA-kuntoutuksen toteutukseen ja kurssien hakuun liittyvää koulutusta ja ohjeistusta. Uusista työssä oleville suunnatuista Kelan kuntoutuspalveluista (AURA-kuntoutus, Tules-kurssit ym.) järjestetään seminaari 17.9.2015 Finlandia-talolla.

Kenelle ja miten

AURA-kuntoutusta toteutetaan Kelan kuntoutuslain mukaisesti sekä ammatillisena kuntoutuksena että harkinnanvaraisena (KKRL 2005; 6§, 12§). Työhön liittyvät kuormitustekijät yhdessä terveyteen liittyvien seikkojen kanssa ovat valintaperusteita kuntoutustarvetta arvioitaessa.

AURA-kuntoutusta voi hakea ympäri vuoden, ja hakijatahoina voivat olla työpaikat, työterveyshuollot ja liitot. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Hakijatahon tulee hankkia Katso-tunniste voidakseen käyttää Kelan hakemisjärjestelmää. Hakijataho saa välittömästi hakemisen yhteydessä päätöksen kurssin hyväksymisestä ja voi aloittaa kuntoutuksen suunnittelun palveluntuottajan kanssa. Kela huolehtii yksittäisten ilman työpaikan hakemusta hakevien pääsystä kuntoutukseen.

Tulevaisuus

AURA-kuntoutuksen toteutus haastaa työpaikan ja erityisesti esimiehet aktiiviseen kuntoutukseen osallistumiseen ja työhön liittyvien kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyyn. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tehdessään arviota kuntoutustarpeesta ja siitä, kenelle laaja-alainen kuntoutus kannattaa toteuttaa. Kuntoutusprosesseihin on hyvä kytkeä toimintatapa, joka valottaa hyödyt myös työpaikalle. Kuntoutuksen jatkuva hakemismahdollisuus varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaista toteutusta. Käyttäessämme kuntoutukseen yhteiskunnan panostusta tulee kaikkien toimijatahojen sitoutua ja toimia niin, että kuntoutuksella on mahdollista saada tuloksia ja vaikuttavuutta. Kuntoutuksen muuttuessa tulee AURA-kuntoutuksen toimivuus ja tuloksellisuus arvioida heti, kun toimintatavat ovat vakiintuneet laajassa toteutuksessa.