Yritysnäkökulma: onnistunut työkykyjohtaminen

Työn luonne betoniteollisuudessa

Lujabetonilla työskentelee useita kymmeniä eri ammattiryhmiä. Suurimman osan eli noin 2/3:n työpaikka löytyy tehdashalleista eri tuotantotehtävistä. Työ tehdashalleissa on suurelta osin raskasta tai keskiraskasta käsityövaltaista työtä. Tuotantotyö on fyysisesti kuormittavaa, ja ergonomisesti hankalia työasentoja esiintyy huomattavan paljon. Ylivoimaisesti suurimmat sairauspoissaolojen ja pysyvien työkyvyttömyystapauksien aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kuvaavaa työn raskaudelle on se, että betonimiehet löytyvät neljänneksi todennäköisemmästä ammattiryhmästä päätyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Haasteet työkyvyn ylläpitämiselle ja säilymiselle ovat siis alalla melkoiset.

Työkykyjohtamisen aloittaminen

Lujabetonilla havahduttiin runsaisiin sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin loppuvuodesta 2007. Molempien tunnusluvut olivat heikolla tai korkeintaan välttävällä tasolla. Sairauspoissaolot olivat teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuosittain jatkuvasti reilusti yli seitsemän prosenttia. Yhtiön suurimmalla tuotantopaikkakunnalla, Siilinjärvellä, työntekijöiden sairauspoissaolot olivat jopa lähes 11 prosenttia. Lisäksi ennenaikaiset työkyvyttömyyseläketapaukset olivat määrällisesti ja ennen kaikkea kustannuksellisesti hyväksymättömällä tasolla. Huonot tunnusluvut kertoivat kiistattomasti myös sen, että Lujabetoni menetti osan kilpailukyvystään sekä tuottavuuden laskun että menetettyjen työpanoksien kustannusten suhteen.

Yritysjohto teki vuoden 2007 lopulla päätöksen määrätietoisen työkykyjohtamisen aloittamiseksi ja resursoimiseksi. Tuohon saakka oli toimittu "niin kuin alalla keskimäärin toimitaan", ja toisaalta työkykyjohtaminen oli ulkoistettu työterveyshuollolle, joka osaltaan johti myös työterveyshuoltokustannusten reippaaseen kasvuun.

Työkykyjohtamisen tavoitteeksi asetettiin tuottavuuden numeerisen parantumisen lisäksi esimerkiksi sairauspoissaolojen laskeminen tasolle 5 prosenttia. Lisäksi ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkekustannukset tuli keskimäärin painaa maksuluokkamallilla mitaten tasolle 5. Työkyvyttömyyseläketapauksissa on siis huomioitava, että betonityöntekijöillä on selvästi suuremmat riskit joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin valtaosassa muista ammateissa. Mainittakoon tässä vielä se tosiasia, että voimassaolevan lainsäädännön mukaan työnantajat vastaavat työkyvyttömyyseläketapauksien eläkejärjestelmälle aiheuttamista "ylimääräisistä kustannuksista" palkkasummansa mukaisesti. Suurtyönantajat, joiden palkkasumma on noin 31 M€, vastaavat näistä kustannuksista täysimääräisesti maksuluokkamallin mukaan.

Lujabetonin työkykyjohtaminen käytännössä

Työkykyisyys koostuu monien eri asioiden summana. Suurimpana osatekijänä on fyysinen ja psyykkinen terveys suhteutettuna työn aiheuttamiin vaatimuksiin. Lisäksi, lähes yhtä tärkeänä, tulee mielestäni henkilön subjektiivinen kokemus omasta kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnistaan. Tähän kokemukseen pohjautuu pitkälle henkilön motivaatio ja sitä kautta myös hänen tuottavuutensa.

Lujabetonilla laadittiin vuoden 2008 alussa suunnitelma työhyvinvoinnin parantamiseksi osaksi HR-strategiaa. Se sisälsi useita kymmeniä kokonaisuuksia ja yksityiskohtaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Toimenpiteet kohdistettiin muun muassa varhaiseen välittämiseen, työterveyshuollon ja vakuutuslaitosten yhteistyöhön, esimiestyöhön, savuttomuuden tukemiseen, ergonomiaan, työoloihin, viestintään ja motivaatioon sekä näiden asioiden mittaamiseen. Toimenpiteiden ja niillä saatavan muutoksen aikajanaksi oli suunniteltu viisi vuotta. Ensimmäiset toimenpiteet suunnattiin heti vuoden 2008 alussa varhaisen välittämisen malliin ja työterveyshuollon sekä esimiestyön kehittämiseen.

Yksityiskohtaisempana esimerkkinä kehitetyistä käytännöistä voidaan mainita Lujabetonin varhaisen välittämisen malli. Se pohjautuu yleisesti käytössä olevaan malliin mutta on räätälöity voimakkaasti Lujabetonin tarpeisiin ja käyttäjäkuntaan sopivaksi. Se on mallinnettu vuokaavioon, jota seuraamalla teknispainotteisen esimieskunnan on helppo, ja yksinkertaista edetä työkykyisyystapauksissa. Malli on myös lomakkeistettu ns. minimisuorituksen turvaamiseksi. Mahdollisesti kuitenkin tärkein yksittäinen osa mallia on Lujabetonin itsensä kehittämä ja käyttöön ottama tietojärjestelmä. Varhaisen välittämisen tietojärjestelmä toimii myös läpinäkyvästi johtamisjärjestelmänä, joka varmistaa kaikkien työkykyisyysriskien sovitun mukaisen käsittelyn. Lujabetonilla ei jää yhtään havaittua työkykyisyystapausta käsittelemättä tämän johtamisjärjestelmän ansiosta.

Toki varhaisen välittämisen mallin menestyksellinen käyttöönotto vaatii myös esimieskunnan ja työterveyshuollon kouluttamista sekä yhteisten pelisääntöjen sopimista. Tässä mainiona apuna on eläkevakuutusyhtiö. Osapuolille on annettava selkeät työkalut esimerkiksi vaihtoehtokustannusten laskentaan, terveydenhoitoon sekä esimerkiksi kohdennettuihin kuntoutuksiin. Tässä yhteydessä voi mainita myös sen, että Lujabetonilla on toteutettu viime vuosina eläkevakuutusyhtiön tukemia kuntoutustoimenpiteitä noin kolminkertainen määrä verrattuna teollisuuden toimialaan yleensä.

Tavoiteltuja ja saavutettuja tuloksia mitataan non-stop-menetelmällä, ja ne käydään läpi myös yrityksen strategisessa johtoryhmässä kuukausittain. Mitattavia asioita ovat muun muassa sairauspoissaoloprosentit useilla raportointitasoilla, sairauspoissaolopäivät ja -syyt, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön toiminta eri tunnusluvuilla, niin sanotut korkean riskin henkilöt mitattuna euromääräisesti, varhaisen välittämisen mallin piirissä olevat henkilömäärät eri raportointitasoilla, ammatilliset kuntoutustoimet, myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet, esimiestoiminta ja työtyytyväisyys sekä tietysti myös eri toimenpidekokonaisuuksien aiheuttamat kustannukset.

Kuva 1. Lujabetonin sairauspoissaolojen kehittyminen, 10 vuotta.

Tavoitteiden saavuttaminen

Melkein heti suunnitelmallisen työkykyjohtamisen aloittamisen jälkeen saavutettiin alkuperäisesti tavoitellut tasot sekä sairauspoissaoloissa että työkyvyttömyyseläkkeissä. Sairauspoissaolot tippuivat jo seuraavana vuonna yli 2 prosenttiyksikköä, ja työkyvyttömyyseläkemenot maksuluokkamallilla mitattuna puolittuivat. Näiden rahallinen arvo on miljoonaluokkaa vuosittain. Lujabetonin suurimman tuotantolaitoksen, Siilinjärven tehtaiden työntekijöiden sairauspoissaolot ovat tippuneet jopa yli seitsemän prosenttiyksikköä, ollen nyt tasolla neljä prosenttia.

Mainittakoon myös se, että Lujabetoni pitää henkilöstön työsuhteita voimassa niin pitkään, että ao. henkilön tulevaisuus työkykyisyyden osalta pystytään suurella varmuudella varmistamaan. Näin ollen pisimmät poissaolot ovat useita vuosia, mikä johtaa osaltaan siihen, että muun muassa sairauspoissaolotilastot näyttävät turhan korkeilta verrattuna kansallisiin tilastoihin. Näistä pitkistä, kuntoutustukiluonteisista siivotut sairauspoissaolot ovat Lujabetonilla 3,7 prosentin luokkaa.

Lisäksi on huomioitava se, että vaikeammin mitattava asia eli tuottavuus on parantunut myös vuosien myötä. Toki, mikä osuus tuottavuuden parantumisesta johtuu työkykyjohtamisesta, on vaikeammin osoitettavissa, mutta esimerkiksi esimiestyön vuosittain mitatut arvosanat ovat parantuneet yhtiötasolla merkittävästi.

Näistäkin luvuista on mahdollisuus vielä parantaa. Seuraavalle viisivuotiskaudelle on asetettu vielä piirun verran kovemmat tavoitteet. Osittain askelmerkit on siirretty jo ennaltaehkäisyyn ja työolojen kehittämiseen sekä yhteisö- että yksilötasolla. Esimerkkinä tästä on Lujabetonilla toteutettava työpaikkakuntoutus nimeltään Kunnon kuuri. Tämän kuntoutuksen lähipäivät tapahtuvat suurelta osin työpaikalla, ja siinä otetaan huomioon erityisesti kuntoutettavan henkilön oma työkykyisyys suhteutettuna työtehtäviin.

Terveisiä työterveyshuollon ammattilaisille

Vastuu työhyvinvoinnista ja työkykyisyydestä yksilön jälkeen on seuraavaksi työnantajalla. Tiedostamalla mahdollisuudet, johtamalla sekä toimimalla oikein voidaan yrityksessä saavuttaa merkittäviä säästöjä ja ennen kaikkea parantaa tuottavuutta.

Tärkeänä yhteistyökumppanina tässä työssä toimii työterveyshuolto ja siellä toimivat ammattilaiset. Työterveyslääkärillä ja muulla hoitotiimillä on suuri vastuu – heidän pitää huomioida työssään sekä yksilöpotilas että työnantaja-asiakkuus. Euromääräisesti mitattuna vastuu saattaa olla helposti useiden satojen tuhansien eurojen luokkaa, varsinkin työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Näin ollen on erittäin tärkeää huolehtia omasta ammatillisesta osaamisestaan. Osaamisvaateita on paljon, pelkkä lääketieteellinen osaaminen ei riitä, vaan pitää hallita esimerkiksi vakuutus- ja kuntoutussäädökset. Usein unohdetaan myös se, että ratkaisujaan varten työterveyshuollon ammattilaiset tarvitsevat ajanmukaisen tiedon työpaikan ja siellä suoritettavien työtehtävien luonteesta ja vaatimuksista. Mikäli tämä tieto ei ole tarpeeksi tuoretta ja kattavaa, on esimerkiksi työkyvyn arviointia äärettömän hankala suorittaa objektiivisesti ja vastuullisesti.

Milloin viimeksi kävitkään kohdetyöpaikallasi?