TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työntekijöiden kuormittumisen ja sen taustalla olevat tekijät

TyöOptimi-kysely on helppokäyttöinen ja nopeasti täytettävä kysely, jonka avulla pyritään löytämään työnteon optimaalisen tehokkuuden kannalta ne työntekijät, jotka ovat ns. laskevalla käyrällä (Kuva «Työskentelyn optimaalinen tehokkuus ja "laskeva kä»1). Sähköisesti toteutettava kysely muodostuu 17 kysymyksestä, joiden perusteella muodostuu TyöOptimi-indeksi sekä alaindeksit työkuormitus, voimavaratasapaino ja palautuminen. Vastaamiseen menee aikaa 10–15 minuuttia. Vastaukset ryhmitellään selkeällä liikennevaloperiaatteella (kuva «Esimerkki TyöOptimi-kyselyn palautteesta »2): vihreä – kannustetaan jatkamaan, keltainen – työterveyshoitajalle ja jatkoselvittelyyn sekä punainen – työterveyshoitaja ohjaa aina työterveyslääkärille. Jokainen vastaaja saa henkilökohtaisen palautteen omasta tilanteestaan, ja työyhteisölle koostetaan vastauksista yhteenveto toimenpidesuosituksineen. Tässä artikkelissa kuvaamme kokemuksia lähes 7 000 vastauksen aineiston perusteella.

Vastaajista 63 % työskenteli IT-alalla, 21 % julkishallinnossa ja 16 % tutkimuslaitoksissa. Vastaajista miehiä oli 49 % ja naisia 51 %. Ikäjakauma oli tasainen.

TyöOptimi-indeksi oli hyvä 70 %:lla vastaajista. Riski + uhkaryhmiin kuului 22 % ja uupuneita oli 8 % vastaajista. Työkuormitus oli sopivaa 60 %:lla, hieman kuormittavaksi työnsä koki 22 % ja merkittävästi kuormittavaksi 18 %. Voimavaratasapainon koki riittäväksi 68 %, hieman ylittyneeksi 11 % ja merkittävästi ylittyneeksi 21 %. Palautumisen koki vähintään riittäväksi 67 %, hieman vajaaksi 12 % ja merkittävästi vajaaksi 11 %. Vertailun vuoksi Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan palautumisen koki vajaaksi vain 6 % vastaajista.

Kun katsoimme erikseen eri kysymyksien vastausjakaumia, niin esille tuli muutamia mielenkiintoisia, osin huolestuttaviakin asioita. Työviikon pituuden ilmoitti keskimäärin yli 45 -tuntiseksi 11 % vastaajista. Lisäksi työmäärästä aiheutuvan aikapaineen koki jatkuvaksi ja vähintään vähän kuormittavaksi 29 % vastaajista. Tietynlaisen keveyden (työnilon) puute oli vaivannut edellisen 1–2 kuukauden aikana lähes puolta vastaajista. Työpäivän jälkeen itsensä väsyneeksi koki 22 % vastaajista. Vain 26 % vastaajista ilmoitti, että nykyisellä työnteon tavalla heidän voimavaransa riittävät yli kaksi vuotta ja 19 % oli viimeksi tuntenut itsensä erittäin hyvinvoivaksi yli puoli vuotta sitten. Univaikeuksia raportoi vähintään kaksi kertaa viikossa 40 % vastaajista. Fyysisen kuntonsa arvioi melko huonoksi tai huonoksi 12 % ja henkiset voimavarat olivat ylittyneet 23 %:lla. Lähes puolet (49 %) ei pystynyt olemaan ajattelematta työongelmia vapaa-ajallaan. 37 % ärsyyntyi toisten käytöksestä herkemmin kuin aikaisemmin. Alkoholia ilmoitti käyttävänsä toistuvammin tai runsaammin 10 % vastaajista. 25 % epäili kykyään selviytyä työtehtävistään yhtä tehokkaasti kuin ennen. Muistivaikeuksia raportoi 33 % vastaajista ja keskittymisvaikeuksia 38 %. Kaikkia ongelmia esiintyi eniten 41–50 vuotiaiden ikäryhmässä.

Aiemmassa tutkimuksessamme (1) totesimme, että spontaanisti raportoitu muistioire ennakoi kahden vuoden seurannassa yli 30 pv ja keskittymisvaikeus 11–29 pv mittaisia sairauspoissaoloja. Mikäli TyöOptimi-indeksi osoitti uupumusta, niin riski muistioireen kehittymiselle oli 11-kertainen. Mikäli voimavaratasapaino oli merkittävästi ylittynyt, niin riski muistioireen esiintymiselle oli 15-kertainen ja keskittymisvaikeudelle 8-kertainen.

Lopuksi kysyttiin toivotun tuen tarvetta. 50 % ilmoitti haluavansa terveystarkastukseen, 20 % kuormittuneisuusarvioon/kuntotestaukseen ja 11 % kuntoutustarveselvitykseen.

Kyselyä voidaan käyttää osana työpaikkaselvityst,ä tai se voidaan liittää osaksi terveystarkastusta. Työpaikkaselvityksen osana se tuo arvokasta lisätietoa henkilöstön kuormittuneisuudesta ja auttaa meitä suunnittelemaan kehitystoimenpiteitä ja suuntaamaan ne oikein. Tällä tavalla rajalliset resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tavallisia jatkotoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi johdon ja esimiesten valmennus. Terveystarkastusten osana se antaa työterveyslääkärille tiedon siitä, mitkä asiat kuormittavat nimenomaan tätä tarkastettavaa työntekijää, ja pääsemme keskustelemaan suoraan näistä asioista.

Kyselyn avulla saamme myös lisätietoa yksilövastaanottojen tueksi. Henkilökohtaisessa palautteessaan punaiselle joutuneet saavat kehotuksen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen lähdemme selvittämään taustalla olevia tekijöitä ja aloitamme tarvittaessa hoidon ja kuntoutuksen. TyöOptimi-kysely ei hae mitään tiettyä sairautta, vaan sen tarkoituksena on löytää tuen tarpeessa olevat työntekijät. Alustavissa analyyseissa olemme todenneet, että TyöOptimi hälyttää selvästi aikaisemmin kuin depressiokysely BDI, ahdistuneisuuskysely GAD-7 ja työuupumuskysely BBI-15. TyöOptimi-indeksi oli poikkeava 9 %:lla, joiden BDI oli normaali, 11 %:lla joiden BBI-15 oli normaali ja 15 %:lla joiden GAD-7 oli normaali. Näin ollen löydämme tuen tarpeessa olevat aiemmin ja pääsemme aloittamaan tarpeellisen hoidon/kuntoutuksen varhaisemmassa vaiheessa.

Kuva 1. Työskentelyn optimaalinen tehokkuus ja "laskeva käyrä"

Kuva 2. Esimerkki TyöOptimi-kyselyn palautteesta