Ovatko sairauspoissaolot vihdoin vähenemässä?
Elinkeinoelämä, työterveystoimijat ja yhteiskunnan vaikuttajat laajemminkin ovat kantaneet huolta sairauspoissaolojen määrästä jo vuosia. On ihmetelty, miksi sairauspoissaolojen kehitys näyttäisi irtautuneen koetun terveyden ja työkyvyn kehityksestä ja miksi erilaiset työkyvyn tukemiseen ja samalla sairauspoissaolojen vähentämiseen suunnatut toimet eivät ole juuri tuottaneet tulosta, päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa. Mutta joko valoa alkaa näkyä myös Suomitunnelin päässä? Sekä Tilastokeskuksen Työvoimakyselyn tulokset että Kelan sairauspäivärahaa saaneiden määrä antavat tähän viitteitä.
Elävätkö terveys, työkyky ja sairauspoissaolot omaa, toisistaan riippumatonta elämää? Tätä pohti EK:n ylilääkäri Jan Schugk artikkelissaan ''Suomi sairauspoissaolojen kärkisijoilla OECD-maissa – Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä varaa parantaa '' (Työterveyslääkäri 2/13). Hän viittasi THL:n Terveys 2011 -tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten koettu terveys ja työkyky ovat kehittyneet erittäin myönteisesti lähes kaikissa ikäryhmissä niin naisilla kuin miehillä vuodesta 2000 vuoteen 2011. Tästä huolimatta sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyystilastot eivät olleet muuttuneet juuri lainkaan edeltävien 10 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen lähteenä Schugk käytti EK:n työaikaseurantaa, käytössä oli tilastoja vuoteen 2011 asti.
Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus on 12 000 hengen otantaan perustuva tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu ja sen tulokset ovat osa Suomen virallista tilastoa. Työvoimatutkimuksessa vastaajalta kysytään muun muassa, kuinka monta kokonaista työpäivää (0–7) vastaaja oli pois päätyöstä tutkimusviikolla oman sairauden tai tapaturman vuoksi.
Työvoimatutkimuksen tuloksiin perustuvat kuviot «Työlliset, palkansaajat ja sairaspäivät. Lähde: Ti»1, «Työllisten ja palkansaajien sairaspäivät henkilöä »2, «Työttömät ja työllisten sairaspäivät henkilöä koht»3 ja taulukko «»4 osoittavat sairauspoissaoloissa selvää laskutendenssiä vuosien 2008–2014 välillä. Suurinta muutos oli vuosien 2008 ja 2009 välissä. Myös sairauspoissaolojen määrät per työlliset ja per palkansaajat ovat laskussa. Vuodesta 2008 jälkeen lasku on työllisillä ollut yhteensä 1,2 päivää eli 12 %, palkansaajilla 1,1 päivää eli 7 %. Palkansaajat sairastavat hieman enemmän kuin kaikki työlliset, jossa on palkansaajien lisäksi yrittäjät mukana –ero on 0,2 päivää vuodessa. Sairauspoissaoloja on yhteensä keskimäärin noin yhdeksän päivää per työllinen per vuosi. Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt selvästi enemmän kuin tehtyjen työpäivien määrä (4,5 %).
Myös Kelan maksamien työnantajan omavastuuajan (1+9 pv) ylittävien päivärahakausien määrä on vähentynyt. Vuonna 2008 sairauspäivärahaa saaneita oli 345 000, vuonna 2010 320 000, vuonna 2012 325 000 ja 2014 enää 308 000 henkilöä, laskua siis noin 10 %.
Mitkä ovat syyt poissaolojen pienentymiseen? Terveimpien jääminen töihin ei muutosta yksin selitä (kuvio «Työttömät ja työllisten sairaspäivät henkilöä koht»3). Ovatko 30–60–90 päivän sääntö ja aktiivisesti käytävät työterveysneuvottelut työnmuokkaustoimineen tuottaneet tulosta vuoden 2013 jälkeen? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia tilastoja – toivottavasti positiivinen kehitys jatkuu.
Kliininen opettaja, työterveyshuollon erikoislääkäri
jarmo.k.heikkinen(at)uef.fi
Kimmo Räsänen
Työterveyshuollon professori
kimmo.rasanen(at)uef.fi