Turhasta työstä tulee hulluksi – mutta sen voi estää

Tanskalaiset tutkijat Madsen ja kumppanit selvittivät prospektiivisessa tutkimuksessa (1999–2005) tarpeettomien työtehtävien ja mielenterveyden yhteyttä ihmistyössä olevan (esim. vammaishoitotyö, sairaalatyö, kotihoito, vankilan mielenterveystyö) vajaan kahdentuhannen työntekijän keskuudessa. Mielenterveyttä mitattiin kolmena eri ajankohtana tehdyllä kyselyllä. Tarpeeton työtehtävä oli sellainen, jota työntekijän kokemuksen mukaan ei olisi lainkaan tarpeellista tehdä. Tällaiset työt heikensivät ajan myötä työntekijöiden mielenterveyttä – stressi ja masennus lisääntyivät. Tätä tapahtui enemmän alun perin huonommasta mielenterveydestä kärsineillä ja vanhemmilla työntekijöillä. Kirjoittajat päättelevät, että tarpeettomien töiden poistaminen on hyödyllistä kaikille osapuolille. Tämän saavuttamiseksi organisaatioiden kannattaa kuunnella työntekijöitä ja löytää yhteinen näkemys siitä, mikä todella on tarpeetonta työtä. Työstä henkisesti huonosti voivat työntekijät eivät ole organisaatiolle kunniaksi, ja he ovat myös tehottomampia tekijöitä. (Madsen IEH, Tripahti M, Borriz M, Rugulies R. Unnecessary work tasks and mental health: a prospective analysis of Danish huan service workers. Scand J Work Environ Health. 2014;40:631–8)

Turha työ on toki monitulkintainen asia. Kenen mielestä turha? Työn sisältöön liittyviä psykososiaalisia stressitekijöitä luetellaan eurooppalaisessa työn psykososiaalisten riskien hallintaan tähtäävässä opaskirjassa näin: yksitoikkoisuus, sirpaleinen tai merkityksetön työ, taitojen alikäyttö (laadullinen alikuormitus), suuri epävarmuus, jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa. Työn hallintaan liittyviä riskejä näin: heikot mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, vaikutusmahdollisuuksien puute työmäärään, työtahtiin, työvuoroihin jne. Työn sosiaalisia suhteita näin: sosiaalinen tai fyysinen eristäminen, huonot työtoveri- tai esimies-alaissuhteet, yksilöiden väliset ristiriidat ja konfliktit, sosiaalisen tuen puute. (PRIMA-EF: Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Alkuperäinen teos: PRIMA-EF: Guidance on the European Framework for Psychosocial Risk Management: A Resource for Employers and Worker Representatives. Julkaisija: Maailman terveysjärjestö, WHO (2008)

Työntekijöiden näkökulmasta turha työ koetaan luultavasti merkityksettömänä ja taitojen alikäyttönä. Jos tätä turhuuden kokemusta ei organisaatiossa kuulla työntekijä kokee luultavasti vaikutusmahdollisuuksien puutetta ja puutteita esimies-alaissuhteessa. Turhan työn tekeminen/teettäminen voidaan siis liittää työn psykososiaalisten riskien joukkoon.

Työn psykososiaaliset riskit ovat työn suunnitteluun ja hallintaan, sosiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä, jotka voivat aiheuttaa psyykkistä tai fyysistä haittaa työntekijälle. Työn psykososiaaliset riskit ovat tämän päivän työelämän keskeisimpiä työterveyden ja -turvallisuuden haasteita. (PRIMA-EF: Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Alkuperäinen teos: PRIMA-EF: Guidance on the European Framework for Psychosocial Risk Management: A Resource for Employers and Worker Representatives. Julkaisija: Maailman terveysjärjestö, WHO (2008)

Euroopan työterveys ja työturvallisuus osaston (OSHA) sivulla opastetaan psykososiaalisten riskien hallintaan: "Oikea lähestymistapa auttaa ehkäisemään psykososiaalisia riskejä ja työperäistä stressiä ja saamaan ne hyvin hallintaan yrityksen koosta tai tyypistä riippumatta. Niihin voidaan puuttua yhtä loogisesti ja järjestelmällisesti kuin muihin työpaikkojen terveys- ja turvallisuusriskeihin." (https://osha.europa.eu/fi/topics/stress)

Psykososiaalisten riskien haltuunotto ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Laajemmassa uusia ja esiin tulevia riskejä koskevassa ESENER-yritystutkimuksessa (Enterprise Survey on New and Emerging Risks) noin kahdeksan eurooppalaista yritysjohtajaa kymmenestä ilmoitti olevansa huolissaan työperäisestä stressistä työpaikallaan. Vain alle 30 prosenttia kuitenkin myönsi ottaneensa käyttöön menettelyjä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi. Kyselyn mukaan lähes puolet työnantajista pitää psykososiaalisten riskien hallintaa hankalampana kuin perinteisten tai selvemmin työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejä. (https://osha.europa.eu/fi/topics/stress)

Onneksi lait ohjaavat meitä myös tällä saralla: työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. (Työturvallisuuslaki, 13§)

Vaikka työnantajilla onkin lain mukainen vastuu varmistaa, että työpaikan riskit on arvioitu ja saatu asianmukaisesti hallintaan, on tärkeää ottaa myös työntekijät siihen mukaan. Työntekijät ja heidän edustajansa tietävät parhaiten, millaisia ongelmia heidän työympäristössään voi ilmetä. Työntekijöiden osallistuminen varmistaa, että toteutetut toimenpiteet ovat sekä asianmukaisia että tehokkaita. (https://osha.europa.eu/fi/topics/stress)

Henkisen pahoinvoinnin vastapooli on henkinen hyvinvointi. Yksilötasolla henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä, sopivan haastavaa ja se antaa oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia (http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/psykososiaalinen_ tyokuormitus).

Henkisesti hyvin voivat työntekijät ovat ilo paitsi itselleen niin myös työnantajilleen. Hyvin voivat kokevat todennäköisemmin työn imua, työn jälki on parempaa, työssä saadaan aikaan ja ehditään ajoissa, sairauspoissaoloja on vähemmän ja eläkehakuisuus on pienempää. Työn psykososiaalisten riskien hallinta ja poistaminen on siis kaikkien kannalta tärkeää työtä.