Kaksi kolmasosaa yrittäjistä jaksaa töissä hyvin – yrittäjä kaipaa räätälöityä työterveyshuoltoa
Suomessa on 283 000 yritystä. Niistä lähes 94 prosenttia on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Peräti 170 000 yritystä työllistää vain yrittäjän itsensä, eli yritys on käytännössä yksi ihminen. Suomi on siis pienten yritysten maa. Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001–2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä, kun samaan aikaan pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.
Tilastokeskuksen mukaan työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on lähes tuplaantunut viimeisten 40 vuoden aikana. Yksityisten yritysten palveluksessa olevien palkansaajien lukumäärä on sen sijaan pysynyt lähes muuttumattomana. Työnantajayritykset ovat siis nykyään paljon pienempiä kuin ennen.
Nämä luvut on hyvä tietää, kun keskustellaan yrittäjien työssä jaksamisesta ja työterveyshuollosta. Yrittäjät jaksavat töissä aika hyvin, vaikka työviikot ovat paljon pidempiä kuin palkansaajilla ja lomaa on huomattavasti vähemmän. Yrittäjillä on draivia: kun on innoissaan siitä, mitä tekee, jaksaa tehdä pidempää viikkoa.
Kaksi kolmasosaa yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, kun asiaa kysyttiin keväällä 2014 julkaistua Työhyvinvointibarometria varten. He tunsivat itsensä energisiksi ja olivat innostuneita työstään.
Valtaosalla yrittäjistä on siis riittävästi voimavaroja, ja niitä vaalitaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa kuitenkin unohtua, kun yrittäjä uppoutuu työhönsä tai kantaa huolta yrityksensä jatkuvuudesta taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Eniten yrittäjien työssä jaksamista haittaavat vaikeudet töiden ennakoinnissa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, työpäivien venyminen, epävarmuus töiden riittävyydestä sekä hallinnollinen työ ja byrokratia. Hallinnollista taakkaa kokevat enemmän työllistävät yrittäjät, joilla on huoli myös työntekijöidensä toimeentulosta. Lisäksi työkyvyn arvioihin olivat voimakkaimmin yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireet, sairaudet ja työn fyysiset vaatimukset.
Osa yrittäjistä myös kokee pahaa stressiä. Erityisesti nämä yrittäjät tarvitsevat läheisiltään, yrittäjäyhdistyksiltä ja työterveyshuollosta tukea jaksamiselleen ja neuvoja yritystoimintaansa. Läheisten, yhteistyökumppanien ja työterveyshuollon henkilökunnan kannattaa myös kannustaa yrittäjää huolehtimaan itsestään ja työkyvystään.
Yrittäjä tekee pitkää päivää – lomat ja vapaat vähissä
60 prosenttia yrittäjistä työskentelee yli 40 tuntia viikossa, lähes 40 prosenttia päätoimisista yrittäjistä jopa yli 49 tuntia viikossa (Työolobarometri 2014).
Pitkää työviikkoa selittää se, että yrittäjillä on vähemmän vapaapäiviä kuin työntekijöillä. Peräti 14 prosenttia Työolobarometriin vastanneista yrittäjistä ei pitänyt yhtään vapaapäivää kuukaudessa. Vain alle neljännes yrittäjistä pitää enemmän kuin kuusi vapaapäivää kuukaudessa.
Myös lomat ovat palkansaajan lomiin verrattuna lyhyitä: vain vajaa puolet yrittäjistä pystyy pitämään lomaa yli kolme viikkoa vuodessa. Siis vuodessa, ei kesässä. Joka kymmenes vastaaja ei ollut pitänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana ollenkaan lomaa. Palkansaajista pätkätyöläisillä on samantyyppinen tilanne. Joka kymmenes yrittäjävastaajista piti lomia yli kuusi viikkoa.
Vapaan pitäminen vaikuttaa jaksamiseen. Yli 49-tuntisia työviikkoja tekevät sekä alle kolme viikkoa lomaa vuodessa pitäneet yrittäjät kokivat enemmän stressiä ja arvioivat työkykynsä huonommaksi kuin enemmän vapaata pitävät yrittäjät.
Itse arvioitu työkyky on suoraan yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestymiseen. Kun yrittäjä pystyy pitämään tarpeeksi vapaata, ehtii liikkua ja nukkua ja pitää ihmissuhteet kunnossa, hän kokee työkykynsä hyväksi. Lisäksi työkyvyn arvioihin olivat yhteydessä työpaikan ilmapiiri sekä mahdollisuus kehittää osaamista. Hyväksi työkykynsä arvioineet harrastivat muita vastaajia useammin säännöllistä hyötyliikuntaa. Kuntoilu ja riittävä lepo takaavat paremman tuloksen myös viivan alle.
Yrittäjien työterveyshuollossa kohentamisen varaa
Tuoreimman yrittäjien työterveyshuoltokyselyn (2013) mukaan Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjistä 73 prosenttia on järjestänyt itselleen vapaaehtoisen työterveyshuollon. Noin 80 prosenttia palvelun järjestäneistä on järjestänyt sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon. Yrittäjän työterveyshuolto järjestetään yleensä yksityisen lääkäriaseman kautta.
Yksinyrittäjät järjestävät palvelut selvästi harvemmin kuin muut yrittäjät. Lisäksi yksinyrittäjät muita yrittäjiä useammin tyytyvät vain ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon ja järjestävät palvelut kunnallisen liikelaitoksen tai terveyskeskuksen kautta.
Yleisiä syitä palveluiden järjestämättömyydelle on tietämättömyys järjestämismahdollisuudesta sekä palveluiden sisällöstä.
Suomen Yrittäjien työnantajina toimivista jäsenyrityksistä työterveyshuollon työntekijöilleen on järjestänyt 88 prosenttia. Kaikkein pienimmissä yrityksissä näin on tehnyt 83 prosenttia.
Peräti 75 prosenttia työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä on järjestänyt sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon. Yksityisellä lääkäriasemalla järjestettyihin palveluihin sairaanhoito kuuluu kunnallisia palveluita useammin. Palvelut järjestetään useammin laajana suuremmilla paikkakunnilla.
Yleisin syy työterveyshuollon järjestämättömyydelle työnantajayrityksissä on tietämättömyys järjestämisvelvollisuudesta. Toiseksi yleisin syy on se, ettei palveluiden järjestäminen ole onnistunut yrittäjän halukkuudesta huolimatta.
Työterveyshuollon työntekijöilleen järjestäneissä yrityksissä lähes 2/3:ssa ymmärretään täysin, mihin yritys on työterveyshuoltosopimuksessaan sitoutunut. Pienemmissä yrityksissä näin on muita harvemmin. Laajan työterveyshuollon sekä yksityisellä lääkäriasemalla työterveyshuoltopalvelut järjestäneissä yrityksissä palvelut on ymmärretty muita paremmin.
Kokemuksissa olisi parannettavaa
Huolestuttavaa on, että alle puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä kokee palveluista olevan hyötyä erityisesti työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen eh-käisyssä. Lähes viidennes ei osaa sanoa, onko palvelusta hyötyä vai ei.
Kaikkein pienimmissä yrityksissä koetaan hyöty muita harvemmin ja ollaan epätietoisempia mahdollisesta hyödystä. Laajan työterveyshuollon ja yksityisellä lääkäriasemalla työterveyshuoltopalvelut järjestäneet yritykset kokevat palveluista olevan hyötyä muita useammin.
Alle puolella työterveyshuoltopalvelut järjestäneistä yrityksistä on käytössään sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä. Mikroyrityksissä se on harvemmalla kuin joka kolmannella. Laajan työterveyshuollon järjestäneillä yrityksillä seurantajärjestelmä on käytössä muita useammin.
Yksinyrittäjät erikoisasemassa
Yksinyrittäjyyden erityinen haaste ovat erilaiset poikkeustilanteet – kuten sairastuminen – ja niistä selviäminen. Yrittäjän sairastuminen katkaisee monissa tapauksissa yritystoiminnan väliaikaisesti. Tämän vuoksi moni yksinyrittäjä joutuu tosiasiassa työskentelemään sairaana. Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia ilmoittaa harjoittaneensa viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yritystoimintaansa sairaana. Tulos kertoo karua kieltä yksinyrittäjän arjesta.
Poikkeuksellisten tilanteiden ohella esimerkiksi viikoittaisen vapaapäivän vietto voi osoittautua yrittäjälle mahdottomaksi, puhumattakaan pidemmistä vapaista, kuten perhevapaista. Kyselyn mukaan yksinyrittäjistä ainoastaan reilulla viidenneksellä on lähipiirissään henkilö, joka voi sijaistaa yrittäjää poissaolojen aikana.
Useimmilla yksinyrittäjillä on yksi henkilö, joka toimii sijaisena. Yleisimmin sijainen on joko perheenjäsen tai toinen yrittäjä. Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että pääsääntöisesti sijainen voi sijaistaa vain lyhyitä poissaoloja. Tämä näkyy siinä, että yksinyrittäjät työskentelevät paljon sairaana.
Valtaosa yrityksistä Suomessa on pieniä. Yrittäjä harjoittaa toimintaansa yksin tai tehden samaa suorittavaa työtä 1–2 työntekijän kanssa. Toisaalta yrittäjä kohtaa työssään samat terveysriskit kuin työntekijänsäkin, ja toisaalta henkistä kuormitusta lisää huoli omasta ja mahdollisten työntekijöiden toimeentulosta. Yrittäjille ei ole olemassa varhaisen tuen mallia ja työterveyshuolto on usein järjestämättä. Yrittäjien terveysongelmat havaitaan ja kuntoutus alkaa usein palkansaajaa huomattavasti myöhemmässä vaiheessa. Yrittäjien kuntoutus puolestaan on viime vuosina ollut vähintäänkin yhtä kannattavaa kuin palkansaajien.
Terveydenhuollossa yrittäjä saatetaan kohdata stereotyyppisesti yrittäjänä, joka joko pyrkii erehdyttämään systeemiä tai tekee kuitenkin työtä terveydentilastaan huolimatta. Yrittäjän työkyvyn menetys kertautuu kuitenkin menetyksinä sekä hänen perheensä että työntekijöidensä toimeentulossa. Yrittämisen draivi puolestaan näkyy menestyksekkäänä toimintana ja sitä kautta sekä uusina työpaikkoina että työmahdollisuuksina muillekin pienille yrityksille. Yrittäjien havahduttaminen toimintakykynsä ylläpitoon ja sen huoltamiseen on vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Työterveyshuollon palveluntarjoajilla on syytä olla palveluvalikoimassaan yrittä-jille suunnattuja perinteistä työterveyshuoltomallia kevyempiä kokonaisuuksia.
Työmarkkina-asioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät