Ajankohtaista pienten työpaikkojen työturvallisuus- ja työterveysasioissa EU:ssa

EU jakaa pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) kolmeen ryhmään – mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin:

• Mikroyrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää, ja vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.
• Pienen yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, ja vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.
• Keskisuuren yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, ja vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa ja/tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tutkimuksessa yritysten uusista ja nousevista riskeistä (ESENER) on todettu, että työsuojeluhaasteet ovat sitä suuremmat, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. ESENER-2-kyselyssä vuonna 2014 haastateltiin yhteensä 49 320 vähintään viiden työntekijän yritystä kaikilta toimialoilta 36 maassa. Sen perusteella riskinarviointi oli tehty säännöllisesti keskimäärin 97 %:ssa yli 250 hengen yrityksistä, kun vastaava luku 5–9 hengen yrityksissä oli vain 70 % ja vaihteluväli oli suuri (kuvat «Tehdäänkö työpaikallasi säännöllisesti riskinarvio»1 ja «Tehdäänkö työpaikallasi säännöllisesti riskinarvio»2). Yli 250 hengen yrityksissä työterveyslääkärin palvelut oli käytettävissä 95 %:lla, mutta 5–9 hengen yrityksissä vain 61 %:lla (kuvat «Onko työterveyslääkärin palvelut käytettävissä työ»3 ja «Onko työterveyslääkärin palvelut käytettävissä työ»4).

Kuva 1. Tehdäänkö työpaikallasi säännöllisesti riskinarviointeja? Yli 250 työntekijän yritykset. Kyllä-vastausten määrä (%).

Kuva 2. Tehdäänkö työpaikallasi säännöllisesti riskinarviointeja? 5–9 työntekijän yritykset. Kyllä-vastausten määrä (%).

Kuva 3. Onko työterveyslääkärin palvelut käytettävissä työpaikallasi (omana tai ostopalveluna)? Yli 250 työntekijän yritykset. Kyllä-vastausten määrä (%).

Kuva 4. Onko työterveyslääkärin palvelut käytettävissä työpaikallasi (omana tai ostopalveluna)? 5–9 työntekijän yritykset. Kyllä-vastausten määrä (%).

Uudessa EU:n työsuojelustrategiassa, joka hyväksyttiin kesällä 2014, todetaan, että tilanne ei ole pk-yritysten osalta tyydyttävä, vaan EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan määrätietoisempia toimia. Päättäjien tulisi huomioida työterveys- ja työturvallisuussäännösten valmistelussa ja toteutuksessa mikro- ja pienyritysten olosuhteet ja rajoitteet. Päättäjät eivät voi olettaa, että työterveys- ja työturvallisuussääntöihin perustuvien velvoitteiden täytäntöönpano ja niistä aiheutuvat kustannukset olisivat samassa suhteessa suurissa ja pienissä yrityksissä.

EU:n työsuojelustrategian kolme suurinta haastetta ovat 1. nykyisten säädösten tehokkaampi täytäntöön paneminen koskien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskienarviointia, 2. työperäisten sairauksien tehokkaampi ehkäiseminen ja 3. työväestön ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden huomioiminen. Työperäisten sairauksien preventiossa tulee huomioida nykyiset, uudet ja tulossa olevat riskit. Etenkin huomio tulee kiinnittää työperäisiin syöpiin, psykososiaalisiin riskeihin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin sekä uusien teknologioiden ja materiaalien, kuten bioteknologian, vihreän teknologian, nanoteknologian ja nanomateriaalien, potentiaalisiin riskeihin.

Mikro- ja pienyritykset tarvitsevat olosuhteisiinsa soveltuvia yksinkertaisia ja tehokkaampia ratkaisuja, jotta työntekijöiden terveys ja turvallisuus voidaan taata kaikilla työpaikoilla yrityksen koosta riippumatta. Tämä edellyttää lainsäädännön toimeenpanon yksinkertaistamista soveltuvin osin sekä räätälöidyn neuvonnan ja tuen tarjoamista mikro- ja pienyrityksille riskinarvioinnin helpottamiseksi. EU-neuvosto kehottaa jäsenmaita tarjoamaan tukea pk-yrityksille työsuojelun parantamiseksi esimerkiksi tiedotuskampanjoiden, hyvien käytäntöjen jakamisen, nettipohjaisten ja elektronisten työkalujen sekä sosiaalisten verkostojen avulla. Tärkeää on jakaa tietoa hyvän työterveys- ja työsuojelujohtamisen hyödyistä.

Edellisellä työsuojelustrategiakaudella 2007–2012 komissio ja EU-OSHA kehittivät jo hyviä käytäntöjä koskevia käytännöllisiä oppaita ja tiedotusmateriaaleja työterveyden ja -turvallisuuden tukemiseksi pk-yrityksissä. Nämä sekä pk-yritysten työterveys- ja turvallisuusinterventioiden kustannusvaikuttavuutta koskevat raportit löytyvät EU-OSHAn nettisivuilta. Esimerkiksi vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkotyökalun OiRAn tarkoitus on helpottaa merkittävällä tavalla työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten noudattamista pk-yrityksissä.

Pk-yritykset ovat talouskasvun, innovoinnin, työllisyyden ja sosiaalisen integraation keskeisiä tekijöitä ja EU:n talouden selkäranka. Tällä hetkellä luotetaan digitalisaation tuomaan talouden nousuun, digitaaliset sisämarkkinat on päivän taikasana. On arvioitu jopa 1/3:n BKT:n noususta tulevan palvelujen digitalisaatiosta. Kesäkuussa 2015 pidetyssä EU Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) -kokouksessa Viron ICT-asioista vastaava ministeri kertoi, että Virossa yrityksen perustaminen tapahtuu 99 prosenttisestii verkossa ja että se kestää keskimäärin 18 minuuttia. Virossa ollaankin tieto- ja viestintäteknologiassa Euroopan kärkimaita, mutta myös Suomi mainittiin edelläkävijöiden joukossa.

Usko digitalisoinnin mahdollisuuksiin koskee myös pk-yritysten työturvallisuutta ja -terveyttä. Verkosta saatavilla työkaluilla onkin paljon etuja, esimerkiksi:

• Suuri määrä yrityksiä pääsee osalliseksi tiedoista ilman ylimääräisiä kustannuksia
• Hakukoneet ohjaavat yritykset niiden tarpeita vastaavien tietojen äärelle.
• Verkkosivujen sisällön päivityksen hallinnointi on yksinkertaista.
• Lisätietoa voidaan tarjota linkeillä, jotka ohjaavat esim. multimedia-sivustoille, joissa on yksityiskohtaisempaa ohjeistusta.
• Sivustojen käyttömääriä voidaan seurata.

Jotta työkalut olisivat vaikuttavia, niiden pitää olla alakohtaisia. Samaa IT-arkkitehtuuria voidaan soveltaa monille aloille, mikä säästää kustannuksia. Irlannissa on kehitetty tältä pohjalta BeSMART-työkalu, Hollannissa RI&E ja EU-OSHA OiRA. Suomessa pk-yrityksille on tarjolla Arki-Arvi riskienarviointityökalu ja PIRA-malli, joka yhdistää työterveyshuollon työpaikkaselvityksen ja pienyrityksen riskinarvioinnin. PIRAsta ollaan kehittämässä sähköistä e-PIRA-työkalua.

EU-säädösten yksinkertaistamisessa keskeinen tavoite on pk-yritysten toiminnan helpottaminen. Vuoden 2015 Better regulation for better results -agendassa halutaan helpottaa pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja jopa poistaa tiettyjä velvoitteita mikroyrityksiltä. Komissio on tarkastanut kaikki tällä hetkellä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa vireillä olevat noin 450 eri alojen säädösehdotusta. Komissio ehdottaa, että em. ehdotuksista 80 peruutetaan tai tarkistetaan, koska ne eivät enää vastaa alkuperäisiä tavoitteitaan. Lisäksi saman verran voimassa olevia säädöksiä esitetään muutettavaksi.

Koko työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö on tällä hetkellä EU:n jäsenmaissa erillisen arvioinnin kohteena sisältäen työmarkkinaosapuolten kuulemiset (myös pk-yrityksiä edustavien järjestöjen). Arvioinnin päätelmät ovat käytettävissä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei työsuojelulainsäädäntörypästä tarvitse muuttaa, lukuun ottamatta muutaman vanhentuneen direktiivin päivittämistä. Lainsäädännön käytännön toimeenpanoa pk-yrityksissä voidaan parantaa kansallisesti selkeillä ohjeilla, käytännöllisillä työkaluilla ja tiedottamisella, joka tavoittaa pk-yrityksiä.

Miten Suomi on huomioinut EU:n linjaukset? Digitalisointi ja tiedon jakaminen verkossa pienyritysten työsuojelun ja työterveyden parantamiseksi on STM:n työsuojeluosaston agendalla parhaillaan, kun kehitetään uutta tietoportaalia, josta löytyisi kaikki tarpeellinen työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva tieto joko alkuperäisenä tai linkitysten kautta. Sähköinen asiointi niin viranomaispuolella kuin palvelutuottajienkin osalta tulee yleistymään ja helpottamaan pk-yrityksiä. Pk-yritysten työterveyshuollon hankkimista, korvausten hakua ja palvelujen tarpeenmukaista räätälöintiä kehitetään. EU:n kaipaamia hyviä käytäntöjä on koottu Tepsi-tietopankkiin. Samoin sosiaalisia verkostoja on jo olemassa, ja niitä todennäköisesti yhdistetään toimintojen tehostamiseksi. Työhyvinvointifoorumin toiminnassa on kannustettu ja aktivoitu eri alueita Suomessa käynnistämään työpaikkojen välistä yhteistyötä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston avulla.

Pk-yritysystävällisyydestä halutaan EU:n yleinen toimintalinja, jonka perustana on näkemys, että sääntöjen on kunnioitettava niitä käyttävien enemmistöä. Tämä on niin sanottu pienet ensin -periaate. Pienten yritysten työterveys- ja turvallisuustasosta ei ole tarkoitus tinkiä, vaan tarkoitus on tuottaa käytännönläheisiä työkaluja, ohjeita ja ratkaisuesimerkkejä, joilla ne voivat sujuvasti ylläpitää hyviä työoloja ja estää tapaturmia sekä ammattitauteja. Samoin on tarkoitus auttaa pk-yrityksiä ymmärtämään, että turvallinen työ parantaa monella tavoin liiketoimintaa. Turvallinen ja terveellinen työ lisää tuottavuutta, vähentää työn keskeytyksiä tapaturmien tai sairaustapausten johdosta, vähentää vakuutusmaksuja, lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutuneisuutta työpaikkaansa ja varsinkin parantaa työpaikan mainetta hyvänä työnantajana.