FUSK-hanke 2009–2011 (Företagshälsovårdens Utveckling för Småföretag på Kimitön och Åland)

Menetelmä ja tutkimusaineisto

Projekti oli interventiohanke, jossa 48 pienyrityksen (157 henkilöä) pilottiryhmä Kemiön saarella ja Ahvenanmaalla muodostivat kolme vuotta kestäneen hankkeen aikana yhteenliittymän siten, että ne käytännössä saivat samat edut kuin koko yhteenliittymän muodostama suurempi yritys. Tutkimushankkeen aikana kerättiin seuraavat tiedot:

• Työilmapiirikysely kaikille niille henkilöille, jotka olivat jäseninä yhteenliittymiä hallinnoivissa paikallisissa yrittäjäyhdistyksissä hankkeen alussa ja lopussa.
• Haastattelut ennen ja jälkeen intervention, joiden kohteina olivat hankkeen yrittäjät, henkilöstö, työterveyspalvelujen henkilöstö ja johto sekä yrittäjäyhdistysten edustajat.
• Työterveyspalvelujen kaikki palvelut ja panokset osallistuville yrityksille.
• Tiedotuskampanjan sisältö.
• Yrittäjäyhdistysten toimenpiteet FUSK-hankkeen toteuttamiseksi ja tehostamiseksi.

FUSK-malli

FUSK-malli perustuu pienyritysten muodostamiin yhteenliittymiin, joita hankkeessa edustivat paikalliset työnantajayhdistykset, jotka ostivat paikalliselta työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta kokonaisvaltaiset työterveyshuoltopalvelut. Ajatuksena on ollut, että pienyritykset muodostavat virtuaalisen "suuryrityksen", jolle palveluntuottaja tekee yhden yhteisen toimintasuunnitelman. Yrittäjäyhdistykset ovat toimineet ostajina ja maksuliikenteen hoitajina. Hankkeeseen osallistuneet pienyritykset ovat maksaneet yrittäjäyhdistykselle ennalta sovitun työterveysmaksun kerran vuodessa.

Keskeiset tulokset

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki hankkeen osallistujaryhmät olivat tyytyväisiä FUSK-malliin ja toivoivat mallille jatkoa. Suuri enemmistö osallistujista toivoi, että FUSK-järjestelmä voisi jatkua, ja he olivat valmiit itse jatkamaan hanketta sen päätyttyä. Malliin liittyvä hallinto koettiin yksiselitteisenä ja helppona. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät olivat hyvin tyytyväisiä FUSK-malliin, jonka he kokivat selvästi helpottaneen työterveyspalvelujen hankintaa verrattuna aikaisempiin järjestelyihin.

Myös yritysten henkilöstö oli tyytyväinen ja katsoi, että työterveyshuolto toimi paremmin kuin aikaisemmin. FUSK-yrityksissä oltiin hyvin tyytyväisiä työterveyshuoltoon. Suurin hyöty liitettiin nopeaan palveluun, joustavuuteen, parempaan seurantaan ja omaan terveyteen. Siitä huolimatta, että huomattavalla osalla Ahvenanmaan FUSK-osallistujilla on yksityinen sairauskuluvakuutus, ja siitä huolimatta, että Kemiönsaaren terveyskeskus toimii hyvin, yrityksissä toivottiin FUSK-järjestelmän jatkuvan.

Myös työterveyspalvelun tuottajat olivat tyytyväisiä FUSK-järjestelmään, ja ne ottavat mielellään pienyrityksiä asiakkaikseen, jos ne toimivat FUSK-järjestelmän puitteissa, koska hallinto ja budjetointi on helpompaa ja tulonmuodostus on varmaa. Pienyritysten niputtamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi pidetään erinomaisena ajatuksena. FUSK-järjestelmässä ei nähty mitään huonoa.

Työterveyslain muuttamista sellaiseksi, että se sallii pienyrityksiä edustavat välikädet, kannatettiin yksimielisesti. Yrittäjäyhdistykset olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja toivoivat ehdottomasti, että FUSK-järjestelmä voisi jatkua. FUSK-hanke on selvästi lisännyt tietoisuutta työterveyshuollosta Ahvenanmaalla. Kansaneläkelaitoksen kankea hallinto sai moitteita yrittäjäyhdistyksiltä ja työterveyspalvelujen tuottajilta.

Suositukset

Lakeihin ja niiden tulkintaan toivotaan seuraavia muutoksia:

• Hankintaorganisaatioiden tulee voida edustaa pienyritysten yhteenliittymiä.
• Kiinnostus hankintaorganisaatioksi ryhtymiseen edellyttää, että niin sanotut Kela-korvaukset ovat yksiselitteisiä ja ennakoitavia.
• Toiminta ei saa muodostaa taloudellista riskiä hankintaorganisaatioille.
• Kela-korvaus-käsitettä tulisi selkeyttää siten, että kaikki ymmärtäisivät sen rahoituksen tulevan työtulovakuutuksesta, joka kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä.