Korvausmenettelyn kehittämisellä sujuvuutta yrittäjien työterveyshuoltoon
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 331 000 yrittäjää, joista maa-, metsä- tai kalatalousyrittäjiä oli 65 000 ja muita yrittäjiä 266 000. Näistä työnantajayrittäjiä oli 93 000 ja yksinyrittäjiä 173 000. Yksinyrittäjistä miehiä oli 102 000 ja naisia 65 000. Yrittäjillä ja muilla omaa työtään tekevillä on ollut mahdollisuus järjestää itselleen työterveyshuolto vuodesta 1979 eli työterveyshuoltolain säätämisestä alkaen. Työterveyshuollon järjestäminen yrittäjälle itselleen on lainsäädännön mukaan kuitenkin vapaaehtoista.
Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2014 yrittäjien työterveyshuollon korvausta maksettiin noin 21 600 yksinyrittäjälle. Yrittäjien ilmoittamia työterveyshuollon kustannuksia oli noin 7 296 900 euroa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 4 888 700 euroa, mukaan laskettuna maatalousyrittäjien tilakäyntien valtionosuudet. Palveluntuottajalle maksettiin korvausta (terveys-keskusten tilitysmenettelyä käyttäen) noin 18 100 yrittäjän työterveyshuoltopalveluista ja korvausta haki itse noin 3 500 yrittäjää (yksityisen työterveyshuollon palveluita saaneet sekä matkojen ja ensiapuvalmiuden kustannuksista korvausta hakeneet). Työnantajana toimivista yrittäjistä työnantajan hakumenettelyllä korvausta omasta työterveyshuollostaan on hakenut vuositasolla yli 25 000 yrittäjää, joista 70 % oli maatalousyrittäjiä. Saapuneiden hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti työnantajien hakumenettelyä käyttäneiden yrittäjien osalta. Kehitys ei ole ollut vastaavaa yksinyrittäjien kohdalla.
Kelassa käynnistettiin vuoden 2014 alussa selvitys, jossa etsittiin vaihtoehtoja erityisesti yrittäjien työterveyshuollon korvausmenettelyn kehittämiseksi (YRTTI-projekti). Korvausten hakemista haluttiin helpottaa ja samalla laskea yrittäjien kynnystä työterveyshuollon palvelujen hankkimiseen. Selvityksen perusteella päädyttiin esittämään mallia, jossa tilitysmenettely laajennettaisiin nykyisten terveyskeskusten lisäksi yksityisille palveluntuottajille. Yrittäjälle kuuluva korvaus maksettaisiin yrittäjän suostumuksella suoraan yksityiselle palveluntuottajalle, jonka kanssa yksinyrittäjä on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen. Tarkoituksena olisi soveltaa yrittäjien korvauksen maksamista suoraan yksityiselle palveluntuottajalle myös silloin, kun terveyskeskusta ylläpitävä kunta käyttää yrittäjien työterveyshuollon järjestämisessä ostopalveluita. Muutos helpottaisi osaltaan myös kuntien ostopalveluiden korvaamista.
Toteutuakseen muutokset yrittäjien korvausten maksamisessa vaativat vielä lakimuutoksia. Mikäli lakimuutokset toteutuvat, yrittäjän työterveyshuollon korvauksen maksaminen yksityiselle palveluntuottajalle vastaisi osittain sekä terveyskeskusten tilitysmenettelyä että henkilöasiakkaiden asiointia yksityisessä terveydenhuollossa koskien muuta tutkimusta ja hoitoa. Aluksi jäljelle jäisi myös nykyisen kaltainen yrittäjäkorvauksen hakeminen niille yrittäjäasiakkaille, joiden työterveyshuollon palveluntuottaja ei olisi vielä mukana tilitysmenettelyssä. Toiveena olisi kuitenkin saada mahdollisimman moni yksityinen työterveyshuollon palveluntuottaja liittymään mukaan tilitysmenettelyn käyttöön. Kela ja yksityinen palveluntuottaja sopivat tilittämisestä erillisellä sopimuksella. Sopimus- ja tilitysmenettelyssä Kela varmistuu siitä, että palveluntuottaja noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä ja korvaamisen edellytykset täyttyvät.
Yrittäjän kannalta työterveyshuollossa asioiminen ja palveluntuottajan valinta helpottuisivat, kun yrittäjä maksaisi käynnistään vain ns. omavastuuosuuden sekä ne mahdolliset kustannukset, jotka eivät kuulu työterveyshuollon korvauksen piiriin. Työterveyshuollon korvausta maksetaan enintään yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka. Kelan henkilöasiakkaiden sähköisessä asiointipalvelussa yrittäjä voi jo tälläkin hetkellä seurata työterveyshuollon kustannuksiaan ja niistä maksettuja korvauksia. Yrittäjä näkee palvelusta, paljonko hänelle on kertynyt työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta ja paljonko hän on saanut niihin korvausta Kelasta. Asiointipalvelusta näkee myös, paljonko korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle.
Terveys ja työkyky tukevat yrittäjän yritystoimintaa. Työterveyshuoltopalveluilla pyritään edistämään yrittäjien terveyttä ja työkykyä sekä tukemaan heidän työuriensa pidentämistä. Yrittäjälle kuuluvan korvauksen maksaminen suoraan yksityiselle palveluntuottajalle olisi yksi keino tehdä työterveyshuollon palvelujen ostaminen yrittäjille nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Tavoitteena olisi saada yrittäjiä kattavammin työterveyshuollon palvelujen piiriin. Terveyskeskusten kanssa nykyinen tilitysmenettely on toiminut hyvin, ja asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kelan tavoitteena on tulevaisuudessa saada tilitysmenettely toimimaan verkon kautta, mikä helpottaisi edelleen yhteistyötä palveluntuottajien kanssa korvausten hakemisessa.
Etuuspäällikkö KELA
Hanna Westerberg
Suunnittelija KELA
Marja Toivanen
Suunnittelija KELA