Verkostoyhteistyöllä työkyvyn ja terveyden edistämistä pienyrittäjänaisille

Miksi pienyrittäjien tukeminen on tärkeää työterveyshuollolle?

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 -raportin perusteella pienyrittäjillä terveyden edistäminen työpaikalla (work place health promotion) on vielä vähäistä. Mikroyrittäjien työn varjopuoliksi koetaan kiire, pitkät työpäivät, haitallinen stressi ja lyhyet yöunet. Naisyrittäjien keskimääräinen työaika on 40,8 tuntia, mutta noin 13 % ilmoittaa työskentelevänsä jopa yli 60 tuntia viikossa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan liian pitkät työvuorot laskevat mielialaa. Yli 50 tuntia työtä viikossa heikentää älyllistä suoriutumiskykyä. Pitkät työpäivät ja vähäinen vapaiden tai lomien määrä ovat riski palautumiselle. Liiallinen työn tekeminen lisää univaikeuksia, masennusta ja epäterveellisiä elintapavalintoja. Nämä yhdessä stressin kanssa lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Yrityksen menestymisen ja yrittäjän toimeentulon kannalta on myös tärkeää, että yrittäjien fyysinen kunto ja toimintakyky säilyvät hyvänä. Noin viidennes Yrittäjien Hyvinvointibarometriin vastanneista mainitsi tuki- ja liikuntaelinoireet työssä jaksamista haittaavaksi asiak-si. Hyvä työkyky ennustaa lisäksi terveempää vanhuutta ja vähentää samalla palvelutarvetta vanhana.

Pienyrittäjät ja mikroyrittäjyys työllistävät yhä suuremman osan työssäkäyvästä väestöstä. Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan yrittäjyyden lisäämisen tärkeyttä. Uuden työn tutkimuksen parista löytyy lisäksi viitteitä siitä, että työelämässä mikroyritykset ja "kevytyrittäjyys" lisääntyvät. On paradoksaalista, että yhteiskunnallisesti tärkeät yrittäjät ja kasvava mikroyrittäjyyssektori jäävät muita työssäkäyviä useammin työterveyshuollon tukitoimien ulkopuolelle. Eläkevakuutusyhtiön toteuttaman tutkimuksen mukaan monen yrittäjän työkykyä ylläpitää illuusio omasta jaksamisesta. Tämä mediassa supermies-efektiksi nimetty ilmiö voi estää yrittäjää näkemästä omassa jaksamisessa tapahtuvia muutoksia. Työhön uppoutuminen ja innostuneisuus tukevat työssä jaksamista. Jos työ taas vie liikaa resursseja ja lisäksi yrittäjällä on huoli yritystoiminnan jatkuvuudesta, voi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtua. Pitkällä aikavälillä tämä vaikuttaa yrittäjän jaksamiseen ja muodostaa vähitellen riskin koko yritystoiminnalle. Voi olla, että yrittäjä havahtuu vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä.

Uudet tavat: yhteiskehittäminen verkostoyhteistyönä

Verkostotyötä ja verkostomaista kehittämistyötä on tutkittu kattavasti monista toisiaan täydentävistä teoreettisista viitekehyksistä ja empiirisistä näkökulmista. Verkostotyöllä tutkijat tarkoittavat yleensä keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen perustuvaa pitkäjänteistä yhteistyötä usein toisistaan (suhteellisen) riippumattomien toimijoiden välillä. Verkostoissa tapahtuva eri toimijoiden kanssa toteutettu yhteiskehittäminen on hedelmällinen tapa paitsi jakaa hyviä käytäntöjä myös kehittää uusia työelämäinnovaatioita. Verrattaessa verkostoja hierarkkisiin organisaatioihin, työryhmiin tai markkinoihin väljät ja avoimet, luottamukseen sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat verkostot pystyvät tutkimusten mukaan parhaiten tehokkaisiin muutoksiin. Verkostot eivät ole kuitenkaan helpoin ja ennustettavin toimintamuoto. Haasteita erityisesti luottamuksen ja avoimuuden syntymiseen riittää. Työelämän kehittämiseksi on kuitenkin syytä hakea uusia rohkeita ratkaisuja, joissa totuttuja työskentelytapoja eri toimijatahojen tasolla tuuletetaan ja tehdään tilaa uudelle.

Naiset työssä -hanke on mukana Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa Työpaikkojen työhyvinvointiverkostossa. Verkosto järjestää alueellisia verkostotapaamisia, joissa voidaan yhdessä ideoida, innovoida ja kehittää uusia yhteisiä, kustannustehokkaita ja tuottavia toimintatapoja työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi yrittäjille sekä työpaikoille. Työterveyshuollon asiantuntijuus ja mukanaolo tässä yhteiskehittelyssä on ensiarvoisen tärkeää.

Lisätietoa Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston toiminnasta saat osoitteesta www.ttl.fi/tyhyverkosto.

Palvelutarjontaan verkkovälitteisyyttä ja ryhmätoimintaa?

Naiset työssä -hanke tiedusteli keväällä 2015 naisyrittäjiltä avoimessa verkkokeskustelussa, mitä yrittäjänaisen tulee tietää työkyvystä ja voimavaroista (http://tyopiste.ttl.fi/Kyselyt/Sivut/yrittajanaiset.aspx). Vastaukset ja niissä kuvatut tarpeet luovat kuvaa yrittäjien työelämästä:

"Oikeestaan et ole ikinä täysin vapaalla. Toisaalta yrittäjyys antaa sellaista vapautta, mitä työntekijänä et saa. Saat päättää kaikesta itse, mutta myös elää päätösten kanssa, hyvistä ja huonoista. Silti en vaihtaisi päivää pois… paitsi ehkä ne pari, jotka olen kipeenä joutunut olemaan töissä… semmosta se yrittäminen mun silmissä on."

"15 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa vaan on ihan liikaa ihmisen jaksamiselle."

"Työn määrä ja jatkuva huolehtiminen rahasta veivät burn outiin alle 10 vuodessa."

"Verkostoidu: huomaat, että muilla on ihan samantapaisia ongelmia ja niistä puhuminen ainakin auttaa, ellei tuo jopa ratkaisuehdotuksia."

"Hyvä fyysinen työkyky edistää yrittäjänaisen jaksavuutta."

Vapaamuotoinen keskustelu myötäilee aiempien tutkimusten tuloksia: Työajat ja toimeentulon epävarmuus nakertavat jaksamista, mutta työllä on myös imua ja toimenkuva on itsenäinen. Ryhmätoiminta, verkostoituminen ja vertaistuki ovat nekin tarpeita, joita on tullut esille yrittäjiä koskeneissa tutkimuksissa. Ne ovat myös sellaisia tarpeita, joita työterveyshuolto voi huomioida palvelutarjonnassaan. Tarpeita vastaavia palveluita voitaisiin kehittää verkostoyhteistyönä ja näin saada lisää myös pienyrittäjiä työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että yrittäjän irrottautuminen työpaikaltaan tai haja-asutusalueella kotipaikkakunnaltaan on vaikeaa. Lisäksi tiedetään, että yksilö- ja ryhmätoiminta koetaan erityisen hyödyllisenä, jos sitä on saatavilla paikasta riippumatta, verkkopohjaisena.

Yrittäjät toivovat lisää erilaisia yhteistyön tekemisen ja sosiaalisen verkostoitumisen kanavia. Työterveyshuollon verkkovälitteinen toiminta ja ohjaus voi olla toimivin tapa tavoittaa yrittäjät. Verkkopohjaisen toiminnan ja sovellusten ei tarvitse olla monimutkaisia tai kalliita toteuttaa. VTT:llä toteutetun väitöstutkimuksen mukaan verkko- ja mobiilisovellukset otettiin aktiivisesti käyttöön osana ryhmämuotoista stressinhallintainterventiota, joskin ihmiskontaktia arvostettiin eniten. Naiset työssä -hankkeen tavoite on kehittää naisyrittäjien työkykyä edistävästä ryhmämuotoisesta videovälitteisestä ohjauksesta helppokäyttöinen ja edullinen toimintamalli, jossa mahdollistuvat sekä ihmiskontaktit että etäohjaus. Toimintamalli voi jatkossa soveltua myös työterveyshuollon käyttöön. Esimerkiksi tässä kehittämistyössä voidaan hyödyntää erinomaisesti verkostoyhteistyötä.

Kohdennetusti: räätälöityjä ja edullisia palveluita

Mitä pien- ja mikroyrittäjät sitten haluavat työterveyshuollolta? Pääasiassa tarvitaan yhteistyössä toteutettuja, toimivia ja osallistavia ratkaisuja yrittäjien työkyvyn edistämiseen. Ratkaisujen ja tarjottujen palvelujen tulee rakentua yrittäjien omille kokemuksille, tarpeille ja tulevaisuusodotuksille. Lisäksi palvelujen on oltava kustannuksiltaan kohtuullisia. Yrittäjät tarvitsevat tietoa työterveyshuollon kustannusvaikuttavuudesta sekä osaamista palvelujen hankintaan.

On olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan yli 55-vuotiaiden vertaistuen mahdollisuus ja henkilökohtaiset työkykysuunnitelmat vähentävät pitkäaikaisia sairauspoissaoloja verrattuna muihin saman ikäisiin. Lisäksi on havaintoja siitä, että yrittäjyyteen liittyy erityisriskejä, jotka olisi hyvä tunnistaa työterveyshuollossa. Esimerkiksi yrittäjän runsas alkoholin käyttö vapaa-ajalla lisää henkilöriskejä (sairastavuus, tapaturmat) ja voi aiheuttaa sitä kautta myös suurta riskiä koko yritystoiminnalle. Yrittäjien psykososiaaliset riskitekijät ja epäterveelliset stressinhallintakeinot voivat helposti jäädä tunnistamatta.

Ikääntyneille ja erityisesti fyysisesti raskasta työtä tekeville yrittäjille, joiden työkyky on jo heikentynyt ja joilla on elintapa- ja jaksamispulmia, olisi hyödyllistä tarjota räätälöityä, eri ammattihenkilöiden toteuttamaa, kohdennettua ryhmäohjausta verkkotoimintana. Naiset työssä -hankkeessa testataan tämän tyyppistä ryhmäohjausta. Toiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, saada empatiaa ja vertaistukea sekä parantaa ongelmanratkaisutaitoja, elämänhallintaa, terveellisiä elintapoja ja psykologista joustavuutta. Naiset työssä -hankkeessa kootaan lähivuosina erilaista kehittämistietoa työkyvyn edistämisestä yhteistyössä yrittäjien, järjestöjen, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaalla. Lisätietoa hankkeesta: www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/naiset_tyossa.

Suomessa arvioidaan olevan yli 160 000 yksinyrittäjää. Määrän ennustetaan vain nousevan. Yrittäjyyden ja yrittäjien työkyvyn tukeminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Pystymmekö vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Rakennetaan ja kehitetään työtä sekä työhyvinvointia yhdessä. Tyhy-verkostossa voit tutustua oman asuinseutusi yrittäjiin sekä työhyvinvointitoimijoihin. Tule mukaan verkostoyhteistyöhön!