Hyvät verkostot – yrittäjän tärkein työkyvyn turva

Yel vakuuttaa yrittäjän

Vaikka työterveyshuollon hankkiminen ei ole yrittäjälle pakollista, yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) hankkiminen on (yrittäjän eläkelaki 1272/2006 1§). YEL-vakuutus on yrittäjän sosiaaliturva: se antaa yrittäjälle taloudellisen turvan niin sairastumisen ja kuntoutuksen kuin työkyvyttömyys-, perhe- ja vanhuuseläkkeen varalta. YEL-vakuutusta hankkiessaan yrittäjä määrittelee itselleen vuotuisen työtulon eli oman työpanoksensa taloudellisen arvon. Työtulo määrittää mahdollisen sairauspäivärahan, kuntoutusrahan tai -tuen ja eläkkeen suuruuden. Yrittäjä voi määritellä työtulonsa vapaasti, ja YEL-maksun suuruus vahvistetaan vuosittain.

YEL-maksun pakollisuus tekee eläkevakuutusyhtiöistä tärkeän tahon yrittäjän työkyvyn tukemisessa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. Tätä potentiaalia ei ole osattu vielä täysipainoisesti hyödyntää työelämässä.

Tutkittua tietoa yrittäjien työhyvinvoinnista

Miltä yrittäjien maailma tätä nykyä näyttää? Työeläkeyhtiö Elo tutki syksyllä 2014 yrittäjien työhyvinvointia, siihen vaikuttavia tekijöitä ja hyvinvoinnin yhteyttä yrityksen menestykseen. Elon yrittäjämittari 2014 -kyselytutkimukseen vastasi noin 2300 eri-ikäistä yrittäjää eri toimialoilta.

Tutkimuksen mukaan selvästi yli puolet yrittäjistä voi työssään hyvin. Työn merkityksellisyys on yrittäjien erityinen vahvuus: jopa 60 % yrittäjistä koki työnsä merkitykselliseksi. Lähes yhtä suuri osa yrittäjistä koki usein onnistumisen tunteita työssään. Suurimmalla osalla yrittäjistä oli vähintään yksi mieluisa harrastus ja lähipiiri, jolta hakea tukea. Fyysisesti hyväkuntoiset yrittäjät olivat merkittävästi tyytyväisempiä yrittäjyyteen kuin huonompikuntoiset, ja parempikuntoisten yritykset myös menestyivät paremmin.

Elon tutkimus osoitti vapaa-ajan puutteen olevan monen yrittäjän ongelma. Yli kolmannes vastanneista koki, ettei työstä palautumiseen ole riittävästi aikaa, ja heillä oli vaikeuksia selvitä työmäärästä. Moni yrittäjä suhtautui omiin epäonnistumisiinsa melko ankarasti, mikä todennäköisesti lisää uupumisriskiä.

Aineiston analyysissa yrittäjistä löydettiin kolme hyvinvointiryhmää:

1. työ ja muu elämä hyvässä tasapainossa – 37 % vastaajista
2. kuormittumisen riski olemassa – 42 % vastaajista
3. hallinnan puutteessa olevat – 20 % vastaajista.

Työ ja muu elämä hyvässä tasapainossa -ryhmällä yrittäjyyden eri osa-alueet olivat hyvällä mallilla: yrittäjänä oloon oltiin tyytyväisiä, arvio omasta työkyvystä oli korkea (ka. 8,92), vapaa-aikaa koettiin olevan riittävästi ja sosiaalinen verkosto oli hyvä. Yrittäjien fyysinen kunto oli hyvä, liiketoiminta oli kunnossa ja yrittäjät olivat sitoutuneita työhönsä.

Kuormittumisen riski olemassa -ryhmän yrittäjät olivat melko tyytyväisiä yrittäjänä oloon, oma arvio työkyvystä oli hyvä (ka. 8,32) ja työ ja muu elämä olivat melko hyvin tasapainossa. Kuormittumisen riskissä olevat yrittäjät erosivat parhaiten voivista yrittäjistä erityisesti tukiverkostojen määrän ja laadun suhteen. Heillä tukiverkostot olivat heikommat ja töiden aikatauluttamisessa oli enemmän haasteita.

Kolmosryhmällä, hallinnan puutteessa olevilla, hyvinvointi ja työkyky olivat jo selvästi uhattuna. Yrityksen myynnin ja kannattavuuden puolella oli usein ongelmia. Fyysinen kunto oli muita ryhmiä heikompi, iso osa ei ollut pitänyt lainkaan lomaa viimeisen vuoden aikana ja heillä oli myös enemmän sairauspoissaoloja. Työ turhautti, työmäärästä selviytymisessä oli vaikeuksia eikä vapaa-aikaa ollut riittävästi työstä palautumiseen.

Nuoret yrittäjät riskissä uupua

Elon yrittäjämittarin mukaan nuoret yrittäjät ovat erityisessä uupumisriskissä. Alle 36-vuotiaissa vastaajissa oli suhteessa enemmän hallinnan puutteessa olevia yrittäjiä kuin muissa ikäryhmissä: 27 % alle 36-vuotiaista vastaajista sijoittui tähän ryhmään, kun yli 55-vuotiaista sijoittui ryhmään vain 15 %. Joka neljäs nuori yrittäjä oli myös harkinnut yrityksensä lopettamista.

Yrityksen menestys ja yrittäjän hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Yrittäjien hyvinvoinnin kumppanien tulisi ymmärtää sekä hyvän liiketoiminnan edellytyksiä että yksilön hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöitä. Moni yrittäjä sinnittelee liian pitkään vaikeuksien kanssa ennen kuin havahtuu hakemaan apua joko yritystoimintaan tai terveydellisiin asioihin.

Yrittäjien työterveyshuolto

Elon yrittäjämittariin vastanneista yrittäjistä 46 % oli hankkinut itselleen työterveyshuollon. Tästä joukosta (n = 1061) 65 % koki saaneensa työterveyshuollosta riittävästi tukea työkykynsä ylläpitämiseen. Niillä yrittäjillä, jotka kokivat saaneensa riittämättömästi tukea, oli sekä paljon sairauspoissaoloja että pitämättömiä lomia.

Suomen yrityskannasta 93 % on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrittäjälle oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista, ja vain osa yrittäjistä on käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen. Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan viidesosa yksinyrittäjistä ei tiedä lainkaan, että voisi hankkia itselleen työterveyshuollon palveluita. Yrittäjä ei välttämättä tiedä, miten työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon palvelut eroavat toisistaan, eikä hän ehdi pohtia omaa jaksamistaan tai työterveyteen liittyviä asioita. Työterveyshuollon palvelupakettien sisältö koetaan kirjavana ja yrittäjän on vaikea hahmottaa omia tarpeitaan työterveyspalvelujen osalta.

Moni yrittäjä toivoo, että yhteistyön aloittaminen työterveyshuollon kanssa tehtäisiin helpoksi. Palvelut tulisi suunnitella yhteistyössä, yrittäjien ja pienten yritysten tarpeisiin ja resursseihin sopiviksi. Työterveyslaitos on aiemmin (Rautio 2009) tehnyt palvelujen hankkimiseen Tilaa taiten -oppaan. Oppaassa käydään läpi työterveyspalvelujen hankintamenettelyn vaiheet ja Kelan korvausperiaatteet. Yrittäjien tietämystä tulisi lisätä myös kuntoutusvaihtoehdoista, kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta ja sen kytkeytymisestä yrittäjän työtuloon. Kuntoutussäätiön sivuille on koottu kuntoutuksen tietopaketti yrittäjille Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hankkeen yhteydessä.

Työterveyslaitokselta kehittämispäällikkö Helena Palmgren on ollut toteuttamassa hanketta Pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittäminen, toimeenpano ja vaikuttavuus (2013–2015). Valtakunnallisessa hankkeessa ovat mukana Työterveyslaitos, Suomen Yrittäjät, sosiaali- ja terveysministeriö ja työmarkkinaosapuolet. Hanke on koostunut koulutus- ja tiedotustilaisuuksista ja vaikuttavuustutkimuksesta, ja siinä on selvitetty työterveyshuoltopalvelumallin rakentamista yrittäjien ja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten avuksi. Työterveyshuollon palveluntarjoajia on koulutettu vastaamaan erityisesti pienyrittäjien tarpeisiin. Hanke on myös jakanut pienyrittäjille tietoa ja neuvoja työterveyspalvelujen hankintaan. Työterveyslaitos julkaisee hankkeen tuloksista raportin vuoden 2015 aikana.

Hyvät verkostot ratkaisevat

Elon yrittäjämittarin mukaan kuormittumisen riskissä olevilla yrittäjillä on heikommat tukiverkostot kuin parhaiten voivilla yrittäjillä. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät mainitsivat perheen, ystävät ja ammatilliset verkostot tärkeimpinä uupumista ehkäisevinä tekijöinä. Työterveyshuolto mainittiin tukiverkoston osana vain harvoin. Jos yrittäjä on hankkinut itselleen työterveyshuollon, se nähdään ensisijaisesti terveyden palveluntuottajana, ei kokonaisvaltaisena yrittäjyyden tukena.

Elon tutkimuksen osallistujat kertoivat kaipaavansa eniten tukea henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa ja toiseksi eniten yritystoiminnan kehittämiseen, kuten strategian luomiseen, myyntitaitojen kehittämiseen ja budjetointiin. Moni yrittäjä oli huolissaan yritystoiminnan jatkumisesta ja tunnisti jaksamisen ongelmat riskiksi yritystoiminnalle.

Merkittävä haaste yrittäjien työhyvinvoinnin palveluille on, miten saada apua tarvitsevat yrittäjät tuen piiriin. Erilaisiin yrittäjäverkostoihin osallistuvat usein ne yrittäjät, joilla on muutoinkin henkisiä ja sosiaalisia resursseja verkostoitumiseen. Moni havahtuu avun tarpeeseen usein vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kärjistymässä. Yrittäjät voimaantuvat vertaistensa tarinoista ja elämänkokemuksista, ja palveluntuottajien tulisi ymmärtää yrittäjyyttä elämäntapana. Työkyvyn tuen lisäksi niin työterveyshuolto kuin eläkeyhtiö voivat toimia yrittäjien tärkeinä verkostoitumisen kumppaneina.