Maatalousalan hyvä työterveyshuoltokäytäntö 2.0
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan uudistuttua viime vuonna tuli ajankohtaiseksi ajantasaistaa myös maatalousalan vastaava ohjeistus. Samalla kirkastettiin tavoitetta maatalousyrittäjän työkyvyn tukemiseksi. Työterveysyhteistyötä maatilayrityksen ja työterveyshuollon välillä halutaan vahvistaa nykyisestä ja lisätä työterveyshuollon näkyvyyttä maatiloilla. Työterveyshuollon toimintaa on myös hyvä suunnata nykyistä enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti määrävälein tapahtuvien peruskartoitusten sijaan.
Maatalouden rakennekehitys jatkuu edelleen voimakkaana. Maatilojen määrä on merkittävästi vähentynyt, erityisesti kotieläintilojen osalta, joskin maataloustuotannon määrä on pysynyt melko tasaisena. Vähemmän työvoimaa vaativien kasvinviljelytilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kehitys on merkinnyt sitä, että yhä useammalta maatilalta käydään töissä tilan ulkopuolella. Palkkatyössä olevat maatalousyrittäjät saavat yleensä työterveyspalvelunsa työnantajan järjestämänä, mutta silloin palvelussa ei välttämättä huomioida maatalousalan vaaroja.
Maatilojen elinkeinorakenne on monipuolistunut viime vuosina. Yhden tai muutaman tuotteen alkutuotannon lisäksi moni yrittäjä jalostaa ja markkinoi tilansa tuotteet itse. Monet maatalousyrittäjät ovat tänä päivänä monialayrittäjiä, työnantajia tai yrityksensä toimitusjohtajia. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on lisääntynyt, samoin töiden ulkoistaminen ja keskittyminen ydinosaamiseen.
Maataloustyö sisältää paljon vaaratekijöitä, ja työ on ruumiillisesti sekä henkisesti kuormittavaa. Automaatio on osin vähentänyt työn fyysistä kuormittavuutta, mutta lisännyt työn sitovuutta muun muassa automaattilaitteiden antamien hälytysten vuoksi. Maataloudessa tapaturmataajuus on korkeampi kuin muilla toimialoilla keskimäärin ja vakavien tapaturmien osuus korostuu. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ammattitautitilaston mukaan maa- ja metsätaloudessa ilmenee vuosittain merkittäviä määriä hengityselinsairauksia, ihotauteja, kuulon alenemia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Maatalousalan työterveyshuolto poikkeaa jonkin verran yleisestä työterveyshuollosta. Altisteita ja kuormitustekijöitä on useimmilla maatalouden tuotantosuunnilla niin runsaasti, että maataloustyö voidaan luokitella erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi. Muista toimialoista poiketen työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat suurimmassa osassa työpaikkaselvityksiä käyttäneet työterveyshuollon ulkopuolista maatalouden asiantuntijaa (agrologi) apunaan. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon korvausjärjestelmä poikkeaa hieman muiden yrittäjien ja työntekijöiden vastaavasta. Työpaikkaselvityksen kustannuksia korvataan sairausvakuutuslain lisäksi valtion varoista erillislain perusteella. Useimmiten työpaikkaselvitys onkin näiden kompensaatioiden ansiosta maatalousyrittäjälle maksuton palvelu.
Maatalousalan hyvä työterveyshuoltokäytäntö pähkinänkuoressa
Työterveyshuoltolakia työterveyshuollon järjestämisestä noudatetaan soveltuvin osin maatalousalan työterveyshuollossa. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa toteutetaan maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan vakuutettaviin henkilöihin. Työterveyshuollon järjestäminen itselleen on maatalousyrittäjälle vapaaehtoista. Noin puolet MYEL-vakuutetuista on ostanut itselleen työterveyspalvelut, päätoimisista jopa yli 60 %.
Työterveyshuollon sopimusneuvottelut asiakkaan kanssa käydään maatilalla tai työterveyshuollossa. Asiakas saa tietoa työterveyspalveluista, työkyvyn hallinnasta ja työterveysyhteistyöstä. Työterveyshuolto puolestaan saa tietoa maatilan työoloista ja henkilöstöstä. Tapaamisen lopputuloksena syntyy työterveyssopimus. Työterveyshuollon sopimusmalli löytyy internetistä osoitteesta www.ttl.fi/maatalous.
Yhä useampi maatalousyrittäjä on myös työnantaja. Riskinarviointi on työnantajan ja yrittäjän vastuulla. He voivat käyttää riskinarvioinnissa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä tulisi kannustaa ar-vioimaan työolojaan, terveyttään ja elintapojaan jonkin itsearviointityökalun avulla (esimerkiksi SYTY 2000® Työterveyslaitoksen sivuilla). Itsearviointi on työterveyshuollolle tukena tilakäynnillä tehtävässä riskinarvioinnissa sekä terveystarkastuksen suunnittelussa. Tilakäynnin jälkeen tehdään tai päivitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota täydennetään terveystarkastuksessa saatavilla tiedoilla. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain joko työpaikkaselvityksen tai terveystarkastuksen yhteydessä tai muulla suunnitelmassa kuvatulla tavalla. Toimintasuunnitelmamalli löytyy internetistä osoitteesta www.ttl.fi/maatalous.
Terveystarkastuksen perusteella laaditaan yhteistyössä maatalousyrittäjälle tai työntekijälle henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan yrittäjälle ja työntekijälle annetaan neuvontaa ja ohjausta tarvittaessa kaikissa työterveyshuollon prosessin vaiheissa. Annettava neuvonta ja ohjaus kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen terveyssuunnitelmaan.
Työterveyshuollon on seurattava sekä arvioitava yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutumista. Tätä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittaisessa yhteydenpidossa asiakkaan kanssa. Kuva «Maatalousalan työterveyshuollon prosessit. »1. Maatalousalan työterveyshuollon prosessit.
Mitä toimiva työterveysyhteistyö sitten tarkoittaa maatalousyrittäjien osalta? Lähtökohtana tulisi olla nykyistä tiiviimmät kontaktit yrittäjän ja työterveyden ammattilaisen välillä. Vuosittainen kontakti, yhteydenpito puhelimella, sähköpostilla tai kasvotusten, on menestyksellisen yhteistyön lähtökohta. Tässä yhteydessä keskustellaan yrittäjän tarpeista ja toiveista työn, työolojen ja terveyden osalta sekä siitä, miten työterveyshuolto voi näissä asioissa auttaa. Onko kenties tarve käydä maatilalla selvittämässä jotain työhön tai työympäristöön liittyvää asiaa? Tai onko yrittäjän terveydentilassa tapahtunut muutos, joka laukaisee tarpeen terveystarkastukselle? Vuosittaisen kontaktin tavoitteena on ylläpitää säännöllistä keskusteluyhteyttä ja siten kyetä mahdollisimman varhain reagoimaan muutoksiin terveydessä tai työssä ja työoloissa.
Työterveyshuollon toimintaa tulee suunnata nykyistä enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti määrävälein tapahtuvien peruskartoitusten sijaan. Esimerkiksi työterveyshuollon tilakäyntiä on totuttu odottamaan neljän vuoden välein, ja siihen myös nykyinen ohjeistus ja lainsäädäntö osapuolia kannustavat. Tarpeista lähtevä työolojen selvittäminen edellyttää joustavampaa käytäntöä. Tilakäynnin voi tehdä vaikka vuosittain, yrittäjän ja tilan tarpeiden mukaan. Käynnit voi suunnata johonkin rajattuun asiaan, esim. ergonomisiin tekijöihin, koneturvallisuuteen tai jaksamiseen. Työparina terveydenhoitaja ja maatalouden asiantuntija on hyvä lähtökohta etenkin työterveyshuoltoa aloitettaessa ja laajoja perusselvityksiä tehtäessä. Suunnatuilla tilakäynneillä selvityksen voi tehdä edellisten lisäksi myös työfysioterapeutti, lääkäri tai työpsykologi.
Maatalouden ammattilainen mukaan työpaikkaselvityksiin
Maatilan työympäristön ja yrittäjien työhyvinvoinnin monitahoiset haasteet edellyttävät usein moniammatillista lähestymistä työterveyshuollolta. Yrittäjien terveydentilan ja toimintakyvyn lisäksi työssä jaksamista on hyvä tarkastella nykyisten ja vaihtoehtoisten työmenetelmien, töiden jakamisen (mm. ulkoistaminen) ja taloudellisten realiteettien kautta. Näissä kysymyksissä työterveyden ammattilaiset voivat tukeutua monipuoliseen maatalousneuvontaan, jota valtakunnallinen organisaatio ProAgria asiakkailleen tarjoaa. Paikallisella ProAgrian keskuksella on tarjota useita, Työterveyslaitoksella työterveyshuollon asiantuntijaksi pätevöittävän koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka voivat toimia työterveyshuollon tukena maatilakäynneillä.
Tilakäynnillä maatalouden asiantuntijan tehtävänä on yhdessä työterveyshenkilöstön ja asiakkaan kanssa selvittää työn altisteet, kuormitustekijät ja tapaturmavaarat sekä voimavarat. Maatalouden asiantuntija antaa oman ammattiosaamisensa pohjalta kehittämisehdotukset työntekijän altistumisen vähentämiseksi. Maatalouden asiantuntija myös ohjaa yrittäjää työympäristön ja työolojen kehittämisessä, työjärjestelyissä sekä tilalle parhaiten sopivien työolomuutosten suunnittelussa.
Maatalousalan pätevöittävä ja täydennyskoulutus työterveyslaitoksella
Työterveyslaitoksen Kuopion toimipiste järjestää vuosittain sekä pätevöittävää että täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille. Työoloselvitys maatilalla -koulutus perehdyttää maatalouden työolojen selvittämiseen, riskien ja niiden terveydellisen merkityksen arviointiin sekä kehittämisehdotusten laadintaan. Koulutusta suositellaan työterveyshuollossa toimiville ammattihenkilöille ja asiantuntijoille maatalousalan työterveyshuollon erityispiirteiden peruskoulutukseksi.
Maatalouden asiantuntijan (vähintään agrologin peruskoulutus) on hankittava kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus ennen työterveyshuollossa maatalouden asiantuntijana toimimista. Tähän koulutuskokonaisuuteen kuuluvat Työoloselvitys maatilalla- sekä Työterveyshuoltoa maatalouden asiantuntijoille -koulutukset. Jälkimmäinen koulutus perehdyttää hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, työterveyshuollon eettisiin periaatteisiin sekä työterveyshuollon ja maatalouden asiantuntijan yhteistyöhön.
Maatalouden ajankohtaispäivässä esitellään muun muassa uusia tutkimustuloksia, hyviä käytäntöjä sekä ajankohtaista lainsäädäntöä ja ohjeistoa. Ajankohtaispäivä sopii täydennyskoulutukseksi sekä työterveyshuollon ammattihenkilöille että asiantuntijoille.
Mytky tukee maatalousalan työterveyshuoltoa
Mikä on yhteistyöryhmä, ja miten se voisi edistää maatalousalan työterveyshuollon toimintaa? Onko mahdollisuus Melan myöntämään elinkeinotukeen tuttu ja koeteltu keino yksikkösi maatalousyrittäjäasiakkaiden kuntoutuksen osana? Mitä erityispiirteitä maatilojen työoloihin sisältyy, ja miten "Puuha-Pete" keventää karjatilan työntekijän fyysistä kuormittumista? Miten maatalousyrittäjien osalta Kelan ja Melan työterveyshuoltoon liittyvät korvaukset ja etuudet oikein menivätkään? Minkälainen viljelijän tukiverkko maahamme on kudottu?
Edellä esitetyn kaltaisiin kysymyksiin on Työterveyslaitoksella vastaamassa Kuopiosta käsin operoiva Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky), jossa kehitämme, neuvomme ja seuraamme maatalousalan työterveyshuoltoa. Mytkyssä teemme ja kokoamme maatalousalan työterveyshuoltoon ja työympäristöön kohdistuvaa tutkimusta, koulutamme ja kerromme em. aiheista ja pyrimme siten edistämään työterveyshuollon palvelutoimintaa. Mytkystä voimme tehdä myös maksuttomia neuvontakäyntejä työterveyshuollon palveluntuottajien luo koko Suomen alueella. Tavoitteenamme on tukea työterveyshuoltojen kehittämistyötä ja verkostoitumista maatalousalalla. Lisätietoa Mytkyn toiminnasta, Työterveyslaitoksen järjestämistä maatalouskoulutuksista sekä materiaalia työterveyshuoltojen tueksi löytyy Työterveyslaitoksen maatalouden toimialasivuilta www.ttl.fi/maatalous.
FM, kehittämispäällikkö
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö
Työterveyslaitos Kuopio
jukka.maittala[at]ttl.fi