Brittiläisen lääkärijärjestön puheenjohtaja Ashton:"Työn jakautumisen häiriössä nelipäiväinen työviikko tervehdyttäisi kokonaistilannetta."
Elinkeinoelämän keskusliitto ja hallitustunnustelija Juha Sipilä ovat esittäneet, että suomalaisten työaikaa pitäisi jatkaa sadalla tunnilla vuodessa, jotta suomalaisten työn tuottavuus saataisiin nousuun. Brittiläisen lääkärijärjestö UK Faculty of Public Healthin puheenjohtaja John Ashton vaatii päinvastaisesti maahansa nelipäiväistä työviikkoa.
EK ja Häkämies elävät väärällä vuosisadalla'', kommentoi DI Hannu Rautio Helsingin Sanomien mielipidesivulla (HS 16.5) työajan pidentämistä.
Sosiaalipsykologisesti koulutettuna vapaana toimittajana olen taipuvainen yhtymään Raution näkemykseen. Fyysisessä työssä saadaan enemmän aikaan, kun painetaan pitkää päivää. Henkisessä työssä tulee vastaan aivojen väsyminen. Työn laatu ja ihmisen terveys kärsivät, jos työtä yritetään jatkaa tilanteessa, jossa sille ei ole olemassa aivojen neurokemiallisia edellytyksiä.
Minua ihmetyttää myös Elinkeinoelämän keskusliiton ja hallitustunnustelija Sipilän kokonaisnäkemyksen puute. Maassamme on 70 000 nuorta työtöntä. Helsingin Sanomien mielipidesivulla useat erittäin hyvin koulutetut ja kokeneet yli 50-vuotiaat työnhakijat ovat todenneet, kuinka mahdotonta on päästä edes työhaastatteluun "ikävammaisena". Vastaavia mieltä järkyttäviä kokemuksia tulee vastaan myös sosiaalisen median maailmassa. On hyvin itsetuntoa ja mielenterveyttä kuluttavaa, kun ei hyvin koulutettuna ja kokeneena pääse käyttämään kykyjään ja taitojaan.
Suomessa, kuten muissakin maissa, on liian paljon työn puutteesta kärsiviä eri-ikäisiä ihmisiä. Jatkuvat YT-neuvottelut tuottavat heitä lisää. Onko viisas ratkaisu tässä kokonaistilanteessa lisätä yhä vähenevän työntekijäryhmän työn pituutta heidän terveytensä ja jaksamisensa kustannuksella?
Kestävän kehityksen näkemys
Brittiläisen lääkärijärjestön puheenjohtaja John Ashton Guardian-lehden haastattelussaan katsoo asioita laajemmasta perspektiivistä.
Tällä hetkellä Britanniassa on Ashtonin mukaan "työn jakautumisen häiriö", joka haittaa ihmisten terveyttä. ''Kun katsotaan meidän tapaamme viettää elämäämme, ihmisten kokemaa stressin määrää, kiirettä ja sairauspoissaoloja, mielenterveys on selvästi suuri ongelma. Meidän tulisi siirtyä kohti nelipäiväistä työviikkoa, koska ongelma on se, että osa väestöstä työskentelee liikaa ja osalla taas ei ole töitä'', Ashton sanoo.
''Lounastunti on kadonnut; ihmiset vaan hotkaisevat voileivän työpöytänsä ääressä ja jatkavat töitä'', Ashton kuvailee sairastamiseen johtavaa työskentelytapaa. Ashtonin mukaan yhden päivän lyhyempi työviikko auttaisi vähentämään työperäistä stressiä ja korkeaa verenpainetta, antaisi ihmisille enemmän aikaa perheidensä kanssa sekä vähentäisi työttömyyttä. Nelipäiväinen työviikko edellyttää tietenkin työn jakamista, mikä muuttaisi myös ihmiskuvaamme ja tervehdyttäisi asenteitamme.
Nuoruuden yliarvostuksesta ihmisyyden arvostukseen
''Yhtään enempää ei pitäisi tulla ikää'', sanoi tyttäreni, kun täytti 22 vuotta. Yhteiskuntamme yliarvostaa nuoruutta. Nelikymppiset kirjoittavat, että heidän "parasta ennen päivämääränsä" on jo lähellä. Ihminen on käyttökelpoinen työelämän kannalta vajaat parikymmentä vuotta, ja ehkä tämäkin aika lyhenee? Olen kuullut jo kolmekymppisten valittavan sitä, etteivät jaksaisi töissään.
Liian moni kokee olevansa väline, joka tuottaa osakkeenomistajille lisää rikkautta. Turun Sanomissa, jossa on meneillään seitsemännet YT-neuvottelut, toimittajat ovat vedonneet osakkeenomistajiin, että nämä kohtuullistaisivat odotuksiaan.
Työelämässämme on paljon tervehdyttämistä vaativaa. Toivon, että myös suomalaiset työterveyslääkärit ottaisivat näkyvästi kantaa tilanteeseemme.
Toimittaja ja sosiaalipsykologi
ta[at]welho.com