Savuton työympäristö – tukea esimiehille savuttomaan työympäristöön siirryttäessä

Uusien sääntöjen valvominen ei aina ole helppoa

Työpaikan uusien sääntöjen toteutuminen on avaintekijä savuttomuuden onnistumisessa. Savuttoman työpaikan pelisääntöjen noudattaminen ei kuitenkaan aina suju ongelmitta: sääntöjen asettaminen tai seuraaminen ei ole helppoa eikä kaikkien henkilöstöryhmien sitoutuminen pelisääntöihin ole mutkatonta. Savuttomuuteen liittyviä sääntöjä rikotaan usein, mikä voi ai-heuttaa ristiriitoja henkilöstössä tai epäluottamusta esimiesten osaamista ja johdonmukaisuutta kohtaan.

Työympäristöjen terveyden edistämistä toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikkojen savuttomuuskampanjoissa sekä työpaikan ja työterveyshuollon tupakoinnin lopettamisen yhteistyössä toiminta kohdistuu yleensä tupakointia lopettavien työntekijöiden ryhmä- tai yksilötukeen. Työpaikat voivat sallia tukitoimia työajalla tai ne voivat osallistua nikotiinikorvaushoitojen tai vierotuslääkityksen korvaamiseen. Esimiehet jäävät kuitenkin usein ilman tukea jalkautettaessa työpaikan uusia savuttomuussääntöjä.

Kaunialan sairaala oy valmisteli savuttomuuteen siirtymisen erinomaisesti

Projektin alusta alkaen yrityksen johto sitoutui vahvasti savuttomuuteen siirtymiseen. Haaste yritykselle oli merkittävä, sillä tupakointi on tähän asti kuulunut Kaunialan Sairaalan arkeen sen vuoksi, että merkittävä osa hoidossa olevista kuntoutujista tupakoi päivittäin. Projektin aluksi yrityksen johto loi selkeät yksityiskohtaiset ohjeet työntekijöille ja esimiehille pelisäännöiksi savuttomuuteen siirtymisessä. Ohjeet annettiin koko henkilökunnalle kirjallisesti sekä suullisesti tiedotustilaisuuksissa. Ohjeista keskusteltiin työyhteisöissä ja muutokseen pyrittiin valmistautumaan mahdollisimman hyvin. Yrityksen johto oli mukana koko projektin ajan henkilöstön tukena ja työterveyshuollon kumppanina. Työterveyshuoltoon panostettiin erityisesti projektin kuluessa. Henkilökunnalla oli mahdollisuus saada työnantajan kustannuksella lääketukea, korvaushoitoa sekä henkilökohtaista ja ryhmävalmennusta tupakoinnin vieroitukseen. Lisäksi tarjottiin esimiesvalmennus, jota tämä kirjoitus käsittelee.

Esimiesten johtamistehtävää on tärkeää tukea

Esimiesvalmennusprojektissa tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jolla työterveyshuolto voi tukea asiakasyrityksensä esimiehiä siirryttäessä savuttomaan työpaikkaan. Lopuksi projekti arvioitiin.

Vantaan Työterveys liikelaitoksen työterveyspsykologin ja työterveyshoitajan työpaikalla toteuttama esimiesvalmennus sisälsi ryhmämuotoisia tapaamisia, joissa käsiteltiin mm. savuttomuuden perusteita, johtamiseen liittyviä arvoja sekä lähiesimiehen roolia ja tehtäviä savuttomuuteen siirryttäessä. Luottamusta omaan esimiehisyyteen pyrittiin vahvistamaan käsittelemällä ristiriita- ja ongelmatilanteiden ennakointia ja niihin puuttumista. Lisäksi valmennus sisälsi läsnäoloon, yhteisöllisyyteen, rakentavaan vuorovaikutukseen ja positiiviseen palautteeseen liittyvien taitojen opiskelua.

Valmennuksen tarkoituksena oli nostaa esimiesten uskoa omaan pystyvyyteensä esimiehenä toimimisessa. Pystyvyysusko kuuluu positiivisen psykologian tutkimuskenttään ja tarkoittaa henkilökohtaista ominaisuutta uskoa omiin kykyihin saavuttaa tavoitteet ja voittaa vaikeudet. Esimiehen pystyvyysusko on keskeinen tekijä ja voimavara esimiestyössä. Vahvan pystyvyysuskon avulla esimies selviää paremmin vaativista ja ristiriitoja herättävistä esimiestilanteista (Ahtilinna ym. 2007, Bandura 1997).

Esimiesvalmennus auttoi savuttomuuteen siirtymisessä – konkreettista apua arvostetaan

Kokemuksia esimiesvalmennuksesta arvioitiin Helsingin yliopiston "Tupakoinnin lopettamisen tehostaminen työterveyshuollossa" -tutkimushankkeessa. Esimiesvalmennuksessa mukana olleille 15 henkilölle lähetettyyn kyselyyn vastasi 10 lähiesimiestä. Noin puolen vuoden kuluttua esimiesvalmennuksesta kokemukset olivat myönteisiä. Valtaosa lähiesimiehistä koki esimiesvalmennuksen hyödylliseksi savuttomuuteen siirtymisessä. Tilaisuus keskustella kollegojen kanssa, mahdollisten ongelmatilanteiden etukäteen läpikäyminen ja yhdenmukaiset säännöt koko työpaikalla koettiin tarpeellisiksi. Erityisesti varautuminen ja toimintamallit savuttomuussääntöjä rikottaessa, toimintamallit rikkeiden johtaessa varoitukseen sekä vertaistuki näissä tilanteissa koettiin hyödyllisiksi (Hagelin ym. 2014).

Kyselyssä selvitettiin myös työnantajan edustajien odotuksia työterveyshuollolta tupakoinnin tuen tukitoimista savuttomuuteen siirryttäessä. Työterveyshuollolta toivottiin konkreettista ja keskustelevaa apua tupakoinnin lopettamisen tukitoimiin. Mahdollisuus vieroituslääkitykseen ja nikotiinikorvaushoitoon haluttiin olevan työntekijöille saatavilla. Työterveyshuollolta toivottiin myös vinkkejä vaihtoehtoisista toiminnoista työhyvinvoinnin tukemisessa tupakointitaukojen jäätyä pois (Hagelin ym. 2014).

Mitä projektista opittiin?

Tässä esitetty esimiestukitoimintamalli koettiin savuttomuuteen siirtyneessä työpaikassa hyödyllisenä. Kokenut psykologi ja terveydenhoitaja vetivät tiiviin tukiohjelman ja käytetyt resurssit todennäköisesti kannattivat, sillä siirtyminen savuttomuuteen onnistui ilman merkittäviä vastoinkäymisiä. Esimiestuki oli osaltaan varmistamassa sen, että esimiehet jaksoivat tukea tiimejään noudattamaan johdon asettamia sääntöjä. Työntekijöiden kuunteleminen ja motivointi, perusteiden löytäminen tiukoiksikin koetuille säännöille sekä projektin päätöksen takana seisominen ovat välttämättömiä esimiesten tehtäviä.

Työterveyshuollon on tärkeä osata markkinoida tupakoinnin lopettamisen tukitoimia. Perinteiset terveyskampanjat sekä yksilö- ja ryhmävieroitus ovat tärkeitä, mutta lisäksi on tarvittaessa tarjottava tukea esimiehille uuden toimintatavan toteuttamisen avuksi. Tämän esimiesvalmennuksen hyödyt voivat kantautua muuhunkin johtamiseen.