STLY:n kevätseminaari 24.–25.4.2015 Jyväskylässä
Keski-Suomen Työterveyslääkärit eyr. järjesti mainion STLY:n kevätkokouksen aivan Jyväskylän keskustassa. Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anne Onkila ja ensimmäisen kokouspäivän puheenjohtaja Visa Kervinen toivottivat seminaarivieraat tervetulleiksi hymyillen – syytä olikin, sillä ohjelma oli mainio, järjestelyt erinomaiset ja osallistujia oli paikalla täysi salillinen.
STLY:n kevätseminaarin ehkä mielenkiintoisinta ja innostavinta antia olivat paikallisten yritysten johtajien positiiviset sekä kannustavat näkemykset suomalaisen teollisuuden menestymisedellytyksistä. Kuuntelijat höristelivät korviaan, sillä nämä esitykset poikkesivat tyystin EK:n tavanomaisista kommenteista koskien mm. työntekijöiden palkkoja, yritystoiminnan byrokratiaa ja yritysten verotusta.
Stresstechin toimitusjohtajan Lasse Suomisen esitys on erillisenä artikkelina tässä lehdessä.
Case Tikomet oy
Tikomet Oy:n toimitusjohtaja Matti Kurkela kuvasi esityksessään "Suomalainen teollisuus voi menestyä maailmalla" yrityksensä kehittymistä ja sen menestyksen syitä.
Yritys on perustettu 1994 Tikkakoskella nastojen valmistukseen. Vuosina 1995–1996 alkoi kovametallin kierrätys, josta sittemmin on kehittynyt yrityksen päätuote. Vuosina 2006–2008 yritys investoi 10 miljoonaa euroa uusiin tuotantotiloihin. Nyt yritys on Länsi-Euroopan suurin kierrätyskovametallin tuottaja. Markkinaosuus Euroopassa on 40–50%. Yrityksen raaka-aineesta 99 % tulee ulkomailta ja 99 % prosenttia tuotannosta myös menee ulkomaille. Liikevaihto on 28 miljoonaa euroa. Kovametallin kierrätys on jatkuvasti lisääntymässä, ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät.
Kovametallien pääkomponentit ovat volframikarbidi ja koboltti. Tuotteet myydään konepaja-, auto-, lentokone-, kaivos- ja elektroniikkateollisuuteen. Esimerkkejä tuotteista ovat teräpalat, porat, jyrsimet, kaivosteollisuuden porat ja talvirenkaiden nastat (nyt 20 % tehtaan tuotannosta).
Merkittävin tekijä kovametallien kierrätyksen suosioon on Kiinan monopoliasema volframin tuotannossa ja varannossa. Vuonna 2005 Kiina alkoi säännöstellä volframin vientiä, ja tuotteen hinta kolminkertaistui. Raaka-aineen hinta ovat tällä hetkellä 70 % kustannuksista, toiseksi suurin menoerä ovat palkat. Energian hinta tai työntekijöiden palkat eivät tällä hetkellä näyttäydy merkittävinä ongelmina. Työterveyden ongelmina mainittiin kobolttialtistus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Tikometin menestys perustuu sinkkikierrätysmenetelmään, jossa yritys on johtava valmistaja Euroopassa. Teknologiaosaamisen rinnalla Matti Kurkela luetteli seuraavia menestystekijöitä: markkinatuntemus (ehkä tärkein), teknologiaosaamisen ja markkinatuntemuksen yhdistäminen, omistajien riskinotto, avainhenkilöiden rekrytointi ja sitouttaminen (avainhenkilöt osaomistajia), henkilöstön palkitseminen (vuonna 2014 jaettiin 5000 € bonus kaikille työntekijöille hyvästä tuloksesta) sekä pitkäjänteinen kehitystyö (prosessi-, sovellus- ja tuotekehitys).
Pääluottamusmiehen terveiset
Kevätseminaarin ensimmäisen osuuden päätti Valmetin pääluottamusmies Pentti A. Mäkinen, joka puhui aiheesta "Onko teollisuudella tulevaisuutta Suomessa?". Mäkinen omaa pitkän kokemuksen teollisuustyöstä, Valmetilla hän kertoi työskennelleensä vuodesta 1969 lähtien eri tehtävissä. Lisäksi hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä mm. SAK:ssa ja Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, ja nämä roolit myös näkyivät hänen asiantuntevassa ja monipuolisessa puheessaan.
Puheenvuorossaan Mäkinen käsitteli laajalti Suomen selviämistä eri teollisuuden sektoreilla, kuten metalli-, kaivos- ja kemianteollisuudessa. Suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden hän katsoi positiiviseksi ja painotti Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeinä asioina työntekijöiden jatkuvaa koulutusta, hyvää johtajuutta sekä ympäristöasioiden huomioimista kaikissa teollisuuden työvaiheissa. Lähestyvästä kahvitauosta huolimatta puheenvuoro herätti runsaasti keskustelua aina työurien pidentämisestä energiatalouteen. Valmetin omalle työterveyshuollolle Mäkinen lähetti lämpimät terveiset ja koki yhteistyön työterveyshuollon kanssa toimivan hyvin.
Työkyvyttömyydestä ja sairauspoissaoloista
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring piti monipuolisen alustuksen työkyvyttömyydestä ja sairauspoissaoloista, niiden perusteista ja merkityksestä. Esitys oli jaettu neljään osaan.
Aluksi hän kuvasi työkyvyttömyyden kustannuksia, jotka valtakunnallisesti ovat joka tapauksessa miljardiluokkaa, jopa kymmeniä miljardeja, ja organisaatiokohtaisesti vaihdellen 2–14 % palkkasummasta. Hän kehotti kustannuksista kiinnostuneita tutustumaan esimerkiksi STM:n joulukuussa 2014 julkaisemaan raporttiin Menetetyn työpanoksen kustannuksista. Toiseksi, sairaus usein alentaa toimintakykyä mutta ei selitä yksinään työkyvyttömyyttä – sopivilla järjestelyillä työkyky ja työn vaatimukset kohtaavat ja ovat tasapainossa. Kolmanneksi, sairauspoissaolojen pituuksiin vaikuttavat myös lääkärikohtaiset syyt, muun muassa lääkärien koulutus ja kokemus, kuten Anni Kankaanpään väitöskirjakin viime vuonna hyvin osoitti. Neljänneksi hän herätti kysymyksen, tarvitaanko suomalaista sairauspoissaolojen määräämisen yleistä ohjetta: sitoisiko se lääkäriä liikaa, aiheuttaisiko se vaateita sairastuneilta jne. Olemassa olevia ohjeita jonkin verran jo on, kuten ruotsalaisten käyttöön alun perin tullut Sairaaksi kirjoittamisen ohje tai jenkkien Medical Disability Advisor. Työryhmä oli kuitenkin perustettu: "…selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus…"Perästä kuuluu?
Ajankohtaista ammatti-ihotaudeista
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sari Huikko-Tarvainen piti seminaarin eläväisimmän ja varmaan myös pedagogisimman esityksen. Nasevaa, hauskaa, pätevää ja vuoropuheluunkin perustuvaa esitystä oli ilo kuunnella! Esitys käsitteli erityisesti käsi-ihottumia, joista noin 40 % on allergisia, 40 % toksisia ja loput jakautuvat laajemmin – syyhykään ei ole kutisevien käsi-ihottumien syistä kadonnut. Alustaja painotti, että ihottuma usein ylläpitää itseään, jos se pääsee pitkittymään, vaikka syy poistuisi – ihottumia on syytä hoitaa aktiivisesti heti alusta lähtien. Tämä voi vähentää myös usein pitkähköiksi, helposti yli 2 viikon sairauspoissaoloiksi venyviä työstä poissaoloja.
Iltajuhlat
Illalla saimme nauttia yhteistyökumppanimme MSD:n tarjoaman maittavan päivällisen. Illan kohokohtana oli seniori Eija Kujalan juhlapuhe, joka sisälsi runsain mitoin viisautta ja huumoria sopivasti sekoitettuna. Eijan puhe julkaistaan myöhemmin tässä lehdessä. Illan päätteeksi saimme torjua istumisen haittoja erinomaisen bändin avustuksella.