Kelan etuuspäällikön Reija Jääskeläisen haastattelu

Mitä haluaisit kertoa taustastasi?

Olen ollut onnekas ja saanut tehdä työtä aina. Kesätöissä olen ollut 15-vuotiaasta lähtien. Valmistuin terveydenhuollon maisteriksi Helsingin yliopiston yleislääketieteen tiedekunnasta vuonna 1993. Minulla on opintoja sekä valtiotieteellisestä että lääketieteellisestä tiedekunnasta ja joitakin jatko-opintoja. Opiskeluaikoina tein Kelassa vuosiloman sijaisuuksia ja vakinaisesti olen ollut Kelassa vuoden 1993 tammikuusta lähtien. Olen saanut toimia Kelassa monissa eri tehtävissä ja esimiestehtävissä vuodesta 2006 lähtien asiantuntijatehtävien lisäksi.

Mikä on tehtäväsi tällä hetkellä?

Työskentelen Kelan terveysosastolla terveydenhuoltoryhmän ryhmäpäällikkönä. Ryhmässäni on 34 asiantuntijaa, joista kolme on lähiesimiestä. Vastuualueeni tulevat sairausvakuutuslaista ja laista rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Neljä tiimiäni ovat työterveyshuolto-, sairaanhoito-, kansainvälinen sairaanhoito- ja tietojärjestelmätiimi. Missiomme on saada kehittää ihmisläheistä terveysturvaa.

Työterveystiimille kuuluu vastuu työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvattavan toiminnan ylläpitämisestä, kehittämisestä ja ohjauksesta. Vastuullamme on myös korvaustoimintaan liittyvä koulutus, lomakkeet, palveluverkosto, tietojärjestelmät, viestintä, tilastot, korvausten enimmäismäärien vuosittainen vahvistaminen, toimilupien seuranta ja yhteistyö sidosryhmien kanssa mm. lainsäädännön kehittämisessä. Työterveyshuollon korvauksia maksettiin vuonna 2013 yhteensä 335 miljoonaa euroa. Työterveyshuollon piirissä oli 1,8 miljoonaa suomalaista.

Sairaanhoito- ja kansainvälisen sairaanhoitotiimin vastuulla ovat yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset: lääkärinpalkkiot, tutkimus, hoito, hammashoito, matkakorvaukset ja uusimpana vastuu rajat ylittävän terveydenhuollon korvaamisesta sekä hoito-oikeuksien toteutumisesta.

Ryhmämme vastaa edelleen sairaanhoito- ja työterveyshuoltojärjestelmien kehittämisestä, hakumenettelyjen kehittämisestä (suorakorvaus-, verkkopalvelu- ja automaattiratkaisut) ja Kela-kortit (Kela-kortti ja eurooppalainen sairaanhoitokortti). Kaiken kaikkiaan ryhmämme vastuulla oleva etuuksien vuosibudjetti on noin miljardin euron verran. Käytännössä lähes jokainen suomalainen saa vuosittain Kelan korvauksia muodossa tai toisessa.

Mitä muutoksia työterveyshuoltoon on lähivuosina suunnitteilla?

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen vaikutukset työterveyshuollon toteutumiseen ovat vielä epäselviä. Yrittäjien työterveyshuollon kattavuutta pyritään parantamaan ns. Yrtti-projektilla, jolloin yrittäjät pääsisivät suorakorvauksen piiriin. Tavoitteena on hakumenettelyn helppous, joka tukee työterveyspalvelujen järjestämistä. Tämä edellyttää myös lainsäädännöllisiä uudistuksia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa toimi yrittäjänä 249 000 henkilöä, joista peräti yli puolet eli 135 000 ei ollut työterveyshuollon piirissä.

Työterveyshuollon näkökulmasta Kelan keskeisimmät yhteistyöelimet ovat Kelan työterveyshuollon neuvottelukunta ja STM:n neuvottelukunta jaoksineen, joissa työterveyshuoltolakia ja asetuksia seurataan ja esitetään näihin muutoksia. Toivon, että kaikissa työterveyshuolloissa ja yrityksissä on jo tiedossa, että vuoden 2016 alusta vaaditaan korvauksen maksamisen perusteeksi työpaikkaselvitys, jotta yrityksen työterveyshuollosta saa jatkossa korvauksen. Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta, ja sen roolia halutaan vahvistaa korvauskäytännöllä.

Kela korvaa ennaltaehkäisevästä (Korvausluokka I) työterveyshuollosta 60 % vuosittain vahvistettavasta korvausten enimmäismäärästä ja 50 % sairaanhoidosta (Korvausluokka II). Korvausluokassa I enimmäiskorvausmäärä on pienempi kuin II luokassa. Miten näihin enimmäismääriin on päädytty?

Työntekijäkohtainen laskennallinen kustannusten enimmäismäärä on vuosittaisessa seurannassa riittänyt 75 prosentissa hakemuksia. Jos ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa tehtäisiin enemmän, voitaisiin yleistä kustannuskehitystä tarkasteltaessa nostaa korvausluokka I:n enimmäismäärää. Teemme koko ajan työtä sen eteen, että työterveyshuolto jalkautuisi enemmän työpaikalle ja painopiste olisi enemmän korvausluokka I:ssä.

Suomi lienee yksi harvoista maista, jossa asiakas pääsee varaamaan ajan suoraan erikoislääkärille, ja saa kuluistaan korvausta yhteisesti kerätyistä veroluonteisista sairausvakuutusmaksuista. Kelan vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan lääkärinpalkkioista, hammashoidosta, tutkimuksista ja hoidosta korvaukset kohdistuvat suurituloisille. Miten kommentoit tätä?

Tällä hetkellä Kelan korvaamat lääkärinpalkkiot työterveyshuollon korvausjärjestelmän ulkopuolella ovat suunnilleen palveluntuottajien toimistomaksujen suuruisia eli varsin pieniä. Nähdäkseni ihminen ei hakeudu turhaan terveydenhuollon palveluihin. Kaikki ylimääräinen lähete- ja kontaktitarve, joka rakennetaan järjestelmän tarpeista tuottaa tarpeettomia kustannuksia. Yhteisellä sairausvakuutuksella voidaan estää yksityisen vakuutuksen aiheuttamat lieveilmiöt, joista on näyttöjä esim. USA:sta terveydenhuollon eriarvoisen kohtelun osalta. Meidän tulisi siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen.

Miten uusi Suomen hallituksen ohjelma vaikuttaa Kelan toimintaan?

Hallitusohjelmaan on kirjattu isoja säästöjä. Pelkästään lääkärinpalkkioihin, hammashoitoon ja sairastamisen matkakuluihin vaaditaan kymmenien miljoonien eurojen leikkauksia vuoden 2016 alusta. Olen näistä esityksistä erityisen huolestunut, koska nämä säästöt käytännössä lisäävät julkisen terveydenhuollon menoja ja jonoja. Säästöt saattavat siten jopa kääntyä itseään vastaan lisätessään terveydenhuollon kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle. Sairaanhoitokorvausten jo nykyisellään isot omavastuut unohtuvat usein päättäjiltä. Työterveyshuollon korvausjärjestelmään ja -tasoihin ei hallitusohjelmassa ole kaikeksi onneksi ehdotuksia.

Työterveyshuoltoa sivuavia säästöjä ovat tätä kirjoitettaessa sen sijaan mm. uuden Aura-kuntoutuksen lakkauttaminen ennen kuin se on päässyt käynnistymäänkään, sairauspäivärahan pienentäminen ja vuorotteluvapaan säästöt.

Olet esittänyt ajatuksiasi siitä, miten terveydenhuollon rahoitus pitäisi järjestää (HS 18.6.2015). Voitko kertoa vielä keskeiset ehdotuksesi?

Kelalla olisi hyvät valmiudet toteuttaa malli, jossa raha seuraa asiakasta. Tämä olisi mielestäni potilaskeskeistä toimintaa. Jos sairaanhoitovakuutuksen kautta korvattaisiin yksityisen terveydenhuollon olemassa olevia (tällä hetkellä käytännössä jonottomia) palveluita nykyistä huomattavasti paremmin, ihmiset saisivat terveyspalveluita kustannustehokkaammin ja inhimillisesti tarkasteltuna nopeammin sekä lähempää. Tällä olisi merkitystä myös sairauspoissaoloihin, koska varsinkin kuntapuolella on pitkät jonot myös työterveyslääkärille. Kelalla olisi jo valmiina järjestelmät yksityisten terveydenhuollon palveluntuottajien suorakorvausten maksamiseen. Järjestelmään tarvitsisi vain liittää julkinen puoli. Samalla tulisi asiakasmaksut harmonisoida tasa-arvon saavuttamiseksi. Suurin este yksikanavarahoitukselle näyttäisi tällä hetkellä olevan kuntien itsemääräämisoikeus, joka tuntuu olevan tärkeämpi arvo kuin asiakaslähtöisten terveydenhuoltopalveluiden toteuttaminen. Tähän ajattelutapaan tarvittaisiin selkeästi iso muutos.

Pidemmällä tähtäimellä rahoituksen kerääminen ja kohdentaminen vaikuttaviin palveluihin on hyvän ja yhdenvertaisen terveydenhuollon sekä julkisen talouden kannalta tärkeimpiä kehittämiskohtia. Tähän kehitystyöhön tarvitaan kaikkia terveydenhuollon toimijoita ja myös kansalaisia, jotka palveluja tarvitsevat.