Laatuportaali – avain työterveyspalveluiden parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen

Työterveyshuolto suomessa -katsaus

Mitään ei voi kehittää, ellei ole riittävästi tietoa nykyisestä toiminnasta kehittämisen pohjaksi. Tämä pätee yhtä hyvin yksittäiseen työterveysyksikköön kuin koko palvelujärjestelmäänkin. Keskeisin tieto työterveyshuollosta kertyy Kelaan työnantajien korvaushakemusten kautta. Eiväthän kaikki työnantajat hae korvauksia, eikä Kela tilastoi kuin korvaamansa toiminnan. Siitä huolimatta vuosittain ilmestyvästä Kelan työterveyshuoltotilastosta löytyvät työterveyshuollon toiminnasta valtakunnan tasolla niin tuotetut palvelut kuin niiden kustannuksetkin (1).

Kun Kelan näkökulmasta keskeistä on erityisesti se, mistä tuotoksista työnantajat työterveyshuoltona maksavat, Työterveyshuolto Suomessa -katsauksessa keskitytään rakenteisiin, eli miten työterveyshuoltoa tuotetaan. Katsausta varten on vuodesta 1992 lähtien jo kuusi kertaa kerätty työterveysyksiköistä tietoa STM:n tiedonsaantioikeudella koskien henkilöstön resursseja, pätevyyttä ja asiakaskuntaa (2). Tämä on mahdollistanut myös yksinkertaisen vertaisarvioinnin, kun julkaisujen perusteella on pysynyt vertaamaan oman yksikkönsä tunnuslukuja valtakunnan keskilukuun.

Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot on kerätty aikaisemmin ensisijaisesti paperilla. Tämä on aiheuttanut ylimääräistä työtä niin työterveysyksiköissä kuin Työterveyslaitoksessa. Nyt tiedon keruussa siirrytään yhteen ja samaan tapaan kaikkien yksiköiden kanssa. Laatuportaali on nimensä mukaisesti netissä toimiva portaali, johon kaikkien työterveysyksiköiden tulee liittyä. Jokainen yksikkö kirjautuu saamiensa tunnusten avulla www.laatuportaali.fi-sivustolle ja antaa tietonsa koskien työviikkoa 31.8.–4.9. Jos tähän mennessä yksikkö ei ole saanut tunnuksiaan, ko. sivulta löytyvät tiedot, miten pitää toimia.

Laatuportaalin kolmet kasvot

Merkittävänä parannuksena vanhaan tietojen keruutapaan Laatuportaalissa on mahdollista ohjata yksikön edustajaa antamaan oikeanlaista tietoa oikeassa kohdassa. Lisäksi katsauksen teko nopeutuu, kun tiedot on jo valmiiksi tallennettu käsittelyä varten. Ensimmäisellä kierroksella ei luonnollisesti ole aikaisempia tietoja vertailuun, mutta jatkossa yksikkö myös näkee oman kehityksensä edellisiin kierroksiin verrattuna.

Laatuportaali antaa kuitenkin mahdollisuuden paljon muuhunkin kuin vain muutaman vuoden välein tehtävään katsauksen tietojen keruuseen. Tulemme lisäksi hyödyntämään kerättyä tietoa tarjoamalla kansalaisille (erityisesti työterveyspalveluiden hankinnasta päättäville) helpon tavan selvittää, minkälaisia palvelujentuottajia alueella on tarjolla. Tällaista tiedonlähdettä (www.työterveydeksi.fi) ei aikaisemmin ole ollut olemassa, mutta nyt Laatuportaali mahdollistaa sen avaamisen vuodenvaihteessa. Tulemme perus- ja yhteystietojen lisäksi kertomaan yksiköistä sellaista tietoa, joka auttaa etsijää sopivan työterveysyksikön valinnassa.

Perustietojen kerääminen työterveysyksiköistä perustuu STM:n tietojensaantioikeuteen, joten se on kaikille yksiköille pakollinen. Siksi sen sisältämät tiedot halutaan pitää minimissä, jolloin vain täysin välttämätön tulee pakolla kerättyä. Vapaaehtoisuuteen perustuu sen sijaan Laatuportaalin ns. PRO-käyttöliittymä, jonne yksikkö voi kirjata paljon yksityiskohtaisempaa tietoa omien palveluidensa laadusta. Tästä maksullisesta puolesta on mm. se hyöty, että kaikkien mittareiden tuloksia voi verrata muihin yksikköihin yksityiskohtaisemmin kuin maksuttomassa osassa ja löytää sillä tavalla konkreettisia keinoja parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta (Taulukko «Miksi PRO-käyttöliittymän hankkiminen kannattaa? »1).

Kuva 1. Miksi PRO-käyttöliittymän hankkiminen kannattaa?

Laatujärjestelmä ja laatuportaali

Lähes 20 vuotta sitten kirjoitimme artikkelin (3) Työterveyslääkäri-lehteen ja esitimme, että käytännön tasolla toiminnan parantamisessa kertyvän tiedon tulisi olla yhdistettävissä vertailutiedoksi ja hyvän työterveyshuoltokäytännön laatustandardeiksi. Vasta nyt tämä alkaa olla todellisuutta, kun Laatuportaali saadaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti. Laatuportaalin sisältö kehittyy jatkossakin yhteistyössä kentän kanssa. Sen etenemisestä ja tulevista palveluista löytyy ajantasaista tietoa osoitteesta www.laatuportaali.fi.

Jo tuossa artikkelissa edellytimme, että tiedon keruun eri yksiköistä pitää tapahtua samoilla mittareilla. Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen mittarit edustavat perustietoja, jotka ovat välttämättömiä niin työterveyspalveluiden asiakkaille kuin palvelujärjestelmän kehittämiselle. Sen sijaan PRO-käyttöliittymässä yksiköt pääsevät itsekin vaikuttamaan siihen, minkälaisilla mittareilla palveluprosessien laatua arvioidaan. Tavoitteena on valita luotettavat laatumittarit, joihin vaadittava tieto on kohtuullisen helposti saatavissa kaikissa yksiköissä. Aivan ilman ponnistelua se tuskin kuitenkaan onnistuu.

Laatutyölle on hyvä varata riittävästi työaikaa ja resursseja. Sitä ei voi antaa yhden ihmisen vastuulle, vaan kyse on koko yksikköä koskevasta toimintatapojen kehittämisestä. Hyvä lähtökohta on laatujärjestelmän rakentaminen yhdessä, etenkin siihen kuuluvien palveluprosessien kirjaamisen osalta. Palvelujen kuvaamisen ja niiden mukaisen toiminnan osoittamisen lisäksi laatujärjestelmä edellyttää keskeisten prosessien toimivuuden mittaamista ja siitä saatujen tulosten mukaista laadun parantamista. PRO-käyttöliittymän hankkiminen tukee jatkuvaa laadunparantamista sekä vertaisarvioinnin että yksiköiden välisen hyvien käytäntöjen jakamisen avulla.

Työterveysyksiköiden laatujärjestelmien auditointi ei ole välttämätöntä. Sen sijaan valtioneuvoston asetus edellyttää, että laatujärjestelmä noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Tätä tavoitetta tukemaan olemme Työterveyslaitoksella varautuneet sekä PRO-käyttöliittymällä että uudenlaisella arviointi- ja kehittämispalvelulla. Annamme arvioinnista palautteen, joka kattaa sekä laatujärjestelmän vahvuudet että ehdotuksen kehittämiskohteista. Koska resurssimme ovat rajalliset, kannattaa meihin ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.