Väitös avotoimistojen akustiikan mittaamisesta ja mallintamisesta
Väitöskirjan otsikko on "Measurement and Prediction of the Spatial Decay of Speech in Open-Plan Offices"
Väitöstilaisuus pidettiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoululla Espoossa 17.4.2015. Vastaväittäjänä oli professori Murray Hodgson (University of British Columbia, Centre for Interactive Research on Sustainability).
Toimistotyön sisältö on muuttunut huomattavasti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Työt ovat siirtyneet yhä enemmän avotoimistoihin ja monitilatoimistoihin, joissa ei välttämättä ole enää edes henkilökohtaisia työpisteitä. Avotilaratkaisuja suositaan niiden muunneltavuuden ja tilatehokkuuden vuoksi. Tarvittava pinta-ala työpistettä kohden on avotoimistoissa huomattavasti pienempi kuin toimistohuoneissa.
Avotoimistoissa on havaittu useita työhön keskittymistä haittaavia ongelmia. Häiritsevyyden kannalta keskeinen ongelma on avoimen tilan akustiikka, jonka suunnittelu on osoittautunut hankalaksi ja usein epäonnistuneeksi. Akustiikan ongelmien ratkaisemiseen ei ole ollut käytettävissä sopivaa mittausmenetelmää tai ohjearvoja. Tästä syystä avotoimistojen suunnittelunkaan tueksi ei ollut yleisesti käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä.
Väitöskirjassa tarkastellaan aluksi huoneakustiikan tutkimuksissa ja suunnittelutehtävissä käytettäviä erilaisia mittaus- ja mallinnusmenetelmiä. Tarkasteltavat menetelmät vaativat akustiikan teorian hallintaa, joten niitä käyttävät pääasiassa vain akustiikkakonsultit ja tutkijat työtilojen ääniympäristön mittauksissa tai huoneakustisessa suunnittelussa.
Työssä kehitettiin uusi yksinkertaisempi mittausmenetelmä, joka soveltuu erityisesti avotoimistoihin, missä perinteisemmillä menetelmillä ei ole saatu näkyviin ääniolosuhteiden ongelmien syitä. Avotoimistojen huoneakustiikan mittaamiseen kehitetyn menetelmän pohjalta on laadittu kansainvälinen standardi (ISO 3382–3), jota sovelletaan jo useassa maassa. Mittaustulokset esitetään selkeinä yksilukuarvoina, joilla kuvataan puheen vaimenemista avotoimistossa yksittäisellä mittauslinjalla. Arvoille on laadittu myös suositusarvot, jotka sisältyvät tuoreimpiin kotimaisiin avotoimistojen suunnitteluohjeisiin (esimerkiksi RIL 243-3-2008 ja Sisäilmastoluokitus 2008).
Työssä kehitettiin myös yksinkertaisia malleja, joita voidaan käyttää tyypillisten avotoimistojen suunnittelussa ilman syvällistä huoneakustiikan osaamista. Mallien tulokset esitetään samoina yksilukuarvoina kuin mittaustulokset. Mallien tuloksia voidaan siten verrata suoraan suositusarvoihin tai mittaustuloksiin esimerkiksi vastaanottotarkastuksen yhteydessä.
Lopuksi esitetään huoneakustisten laboratoriotutkimusten tuloksia, joiden perusteella on mahdollista arvioida erilaisten sisustus- ja kalustusratkaisujen vaikutus avotoimistotilan huoneakustiikkaan. Huomattavasti erilaisten kokeellisten huoneakustisten tilanteiden mittaustulokset helpottavat jatkossa avotoimistojen työpisteiden suunnittelua.
Jukka KeränenTT, tutkija, Työterveyslaitos/Turku
jukka.keranen[at]ttl.fi
