Ammattitaudit uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa
Vuoden 2016 alusta tulee voimaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015; lyhenne TyTAL). Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistuksella työtapaturmia ja ammattitauteja koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja nykylainsäädännölle asetettuja vaatimuksia. Uudistus on osa sosiaalivakuutus-lakien selkeyttämistä.
Uusi laki on valmisteltu keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja vakuutusjärjestelmää edustavien keskeisten sidosryhmien kanssa tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän linjausten (STM selvityksiä 2008:46) pohjalta.
Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita oli kirjata lakiin oikeus- ja korvauskäytännön varassa olevat keskeiset periaatteet ja soveltamisratkaisut, jotta laista kävisi ilmi yksilön oikeudet ja velvollisuudet kuten perustuslaki edellyttää. Uudessa laissa määritellään, mitä tapaturmalla tarkoitetaan (17 §), sekä säädetään korvausoikeudellisesti keskeisestä lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnista (16 §). Säännöksen mukaan vahinkotapahtuman korvaamisen lähtökohta on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Säännös lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnista koskee myös ammattitauteja. Itse ammattitaudin määritelmästä korvausedellytyksistä säädetään lain 26 §:ssä.
Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säädökset on nyt koottu yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi. Laissa on yhdistetty kolmen voimassa olevan lain säännökset: tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991). Tapaturmavakuutuksen perusrakenteita, kuten järjestelmän rahoitusta tai turvan toimeenpanoa, ei muuteta.
Tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia sovelletaan kuitenkin edelleen ennen uuden lain voimaantuloa sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin. Näiden vahinkotapahtumien korvattavuus ja maksettavat korvaukset määräytyvät vanhojen lakien mukaisesti. Uutta lakia sovelletaan kuitenkin näidenkin vahinkotapahtumien korvauskäsittelyyn ja muutoksenhakuun.
Uuden lain voimaantulosta johtuen asetukset ammattitautiluettelosta ja haittaluokituksesta annetaan uudestaan. Haittaluokitukseen ei tule sisällöllisiä muutoksia, koska nykyinen haittaluokitus on uudistettu vuoden 2010 alusta. Sen sijaan ammattitautiluettelon tulee useita muutoksia. Ammattitautiluetteloa on valmisteltu Sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Valtioneuvoston asetukset ammattitautiluettelosta (769/2015) ja työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (768/2015) tulevat voimaan samanaikaisesti uuden työtapaturma- ja ammattitautilain kanssa tammikuun alusta 2016.
Ammattitaudit ja uusi laki tiivistetysti
- Ammattitaudin määritelmä säilyy ennallaan (26 §:n 1 mom.). Ammattitaudin aiheuttavan altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Ammattitaudin altistumisolosuhteet on kirjattu tarkemmin: altistuksen on tapahduttava työssä, työntekopaikan alueella tai koulutuksessa. Jos henkilö tekee työtään asunnossaan tai muualla kuin työnantajan järjestämissä työtiloissa, edellytyksenä on, että altistus johtuu henkilön työtehtävistä.
- Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän aiheuttamaa ammattitautia.
- Jollei vahingoittunut ole ammattitaudin ilmenemisaikana enää työssä, josta ammattitauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus (32 §) määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut. Jollei pääasiallista altistusta voida selvittää, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn perusteella, jossa tapahtunut altistus on voinut viimeksi aiheuttaa ammattitaudin. Mainittua 32 §:n säännöstä korvausvelvollisuudesta sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa ilmenneeseen ammattitautiin, jos sitä koskeva korvausasia on tullut vireille lain tultua voimaan.
- Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta (26 §:n 2 mom.). Nykyisin ammattitautiasetuksessa 1 §:ssä edellytetään asianomaiseen alaan perehtynyttä lääkäriä.
- Ammattitautina korvattavat eräät yläraajan rasitusperäiset sairaudet korvataan edelleen, mutta säännökset tarkentuvat (28 § ja 29 §). Myös ammattitaudin aiheuttama muun sairauden paheneminen olennaisen pahenemisen ajalta korvataan edelleen, mutta säännös tarkentuu (30 §).
Ammattitautiluettelo
Syy-yhteyden arvioinnin yksinkertaistamiseksi valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta yksilöi fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät sekä luettelee ne 26 §:ssä tarkoitetut sairaudet, joilla katsotaan olevan todennäköinen syy-yhteys mainittuihin tekijöihin.
Tällaisissa tapauksissa ei ole tarpeen enää osoittaa niin sanottua yleisen tason todennäköisyyttä sairauden ja tietyn tasoisen altistumisen välillä. Sairauden korvaaminen vaatii ainoastaan sen, että altistus on ollut riittävää aiheuttamaan kyseessä olevan sairauden eikä sairauden syynä ole 26 §:ssä mainittujen työhön liittyvien olosuhteiden ulkopuolinen altistuminen altistustekijälle.
Osana ajantasaistamista nykyistä ammattitautiluetteloa verrattiin EU-komission suositukseen eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta (2003/670/EY). EU-komission suositusta ei ole harmonisoitu sellaisenaan, koska suomalainen ammattitautiluettelo on rakenteeltaan joustava. Luettelo ei ole tyhjentävä eikä rajoittava, vaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei ole mainittu luettelossa, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
Ammattitautiluettelon ajanmukaisuuden tarkistaminen säännöllisin väliajoin on jatkossa tarpeen, työlääketieteessä tapahtuva kehitys huomioon ottaen.
Keskeisiä muutoksia ja lisäyksiä ammattitautiluettelossa
Ammattitautiluetteloon tulee lisäyksiä altisteiden aiheuttamiin tyypillisiin sairauden muotoihin ja täsmennyksiä myös joidenkin altisteiden osalta.
Ärsytyksen aiheuttama astma
Hengitysteitä ärsyttävät tekijät voivat aiheuttaa astman voimakkaan kerta-altistumisen (Reactive Airways Dysfunction Syndrome eli RADS) tai toistuvan altistumisen seurauksena. Ärsytyksen aiheut-tama astma -käsite pitää sisällään sekä kerta-altistumisen, RADS:n, että toistuvan altistumisen. Sairauden toteamiseen on olemassa kansainvälisesti hyväksytyt diagnostiset kriteerit. Suomessa on todettu muutamia hengitysteitä ärsyttävien tekijöiden aiheuttamia ammattiastmoja vuosittain. Useimmat raportoiduista tapauksista ovat liittyneet suureen kerta-altistumiseen esimerkiksi prosessihäiriön tai kemikaalionnettomuuden yhteydessä. Tunnettuja aiheuttajia ovat muun muassa epäorgaaniset kloori- ja rikkiyhdisteet, useat hapot, emäkset ja hapettavat aineet, sekä kemikaaliseokset esimerkiksi palokaasuissa. Ärsytyksen aiheuttama astman mukaanotto tuo siten useita lisäyksiä ammattitautiluetteloon.
Keuhkoahtaumatauti (COPD)
Suomessa on hyväksytty ammattitaudiksi yksittäisiä keuhkoahtaumatautitapauksia. Tieteellistä näyttöä on runsaasti työperäisen pölyille, käryille, kaasuille ja huuruille altistumisen yhteydestä keuhkoahtaumataudin kehittymiseen. Tupakoinnin ja työperäisen altistumisen vaikutukset ovat additiivisia. Yleinen käsitys kansainvälisesti on, että keuhkoahtaumataudin riski kasvaa erityisesti 20 askivuoden tupakoinnin ylityttyä eikä 10 askivuoteen liity suurta riskiä.
Kemiallisten tekijöiden osalta kohtiin 32 (orgaaniset pölyt ja altisteet) ja 33 (epäorgaaniset pölyt) on tyypillisiin sairauden muotoihin lisätty pölyaltisteen tupakoimattomille aiheuttama keuhkoahtaumatauti (COPD). Samalla on laadittu ehdotus ammattitautina korvattavan keuhkoahtaumataudin diagnostisista kriteereistä. Vähäinen tupakointi ei ole ammattitautidiagnoosin ehdoton este. Tupakoineen henkilön ammattitautidiagnoosin edellytykset tulee arvioida ammattitautien korvattavuutta koskevan yleissäännöksen perusteella. Se edellyttää, että keuhkoahtaumasairauden voidaan arvioida aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti pitkäkestoisesta ja merkittävästä altistuksesta pölyille, käryille, kaasuille tai huuruille huolimatta tupakoinnista. Keuhkoahtaumataudin diagnoosin on perustuttava kansallisiin ohjeisiin, kuten Käypä hoito -suositukseen.
Lämpösairaudet
Poikkeavan lämpökuormituksen aiheuttamia vakavimpia sairauksia ovat lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus. Nämä voivat olla seurausta myös toistuvista lämpökuormituksista liian lyhyin palautumisajoin. Ammattitautiluetteloon on lisätty kokonaan uutena kohtana toistuva poikkeava lämpökuormitus ja sairauden muotoihin hermoston lämmönsäätelyjärjestelmän pysyvä häiriintyminen. Työhön liittyvien vakavien lämpösairauksien esiintyvyys on ollut Suomessa korkeintaan muutama tapaus vuodessa, ja lämpöhalvauksia raportoidaan vain satunnaisesti. Eniten vakavia lämpösairauksia on raportoitu sotilastyöstä, maataloustöistä, talon- ja tienrakennustöistä, käsiteltäessä vaarallisia aineita suojavaatteissa sekä palo- ja pelastusalalta.
Muita lisäyksiä
Asbestin aiheuttama retroperitoneaalinen fibroosi on otettu mukaan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän (STM selvityksiä 2008:46) esityksen mukaisesti. Ihotautien lisäyksiä on tehty usean altisteen kohdalle vastaamaan vakiintunutta ammattitautidiagnostiikkaa ja korvauskäytäntöä. Isosyanaattien aiheuttama nuha on lisätty. EU-harmonisoinnin seurauksena antimoni johdannaisineen sekä tina-, barium- ja grafiittipölyt on lisätty pneumokonioosin aiheuttajana ja vastaavasti lisätty on myös alumiinin tai alumiiniyhdisteiden pöly tai höyry. Biologisissa tekijöissä uusia ovat myyräkuume ja jänisrutto, joiden ammattitautidiagnostiikka on vakiintunutta. Polven limapussin tulehdus ja sen tyypilliset aiheuttajat on kirjattu nyt ammattitautiluetteloon. Sinänsä harvinainen kovapuualtistuksen aiheuttama nenän sivuontelosyöpä on lisätty luetteloon.
Altisteet ja sairauden muodot, joita ei lisätä luetteloon
Mekaanisen tärinän aiheuttamat käsien ja ranteiden luusto- ja nivelsairaudet on mainittu EU-komission suosituksessa. Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistamistyöryhmän lääkärialatyöryhmä arvioi asiassa esitettyjä selvityksiä ja päätyi siihen, että ei ole riittävää ja yksiselitteistä näyttöä sisällyttää ammattitautiluetteloon tärinän aiheuttaman valkosormisuusoireyhtymän yhteyteen luusto- ja nivelmuutoksia. Ultravioletti-säteilyn aiheuttama ihosyöpä oli myös selvitettävänä, mutta tässä vaiheessa sitä ei lisätä ammattitautiluetteloon, koska riittävää johdonmukaista pohjoisille leveysasteille, Suomen oloihin, soveltuvaa näyttöä ei ole.
Dosentti, lääketieteellinen johtaja,
LähiTapiola
Keskinäinen Vakuutusyhtiö
Tiina Muinonen
hallitussihteeri, Sosiaali- ja terveysministeriö,
vakuutusosasto