Tapausselostus: ODTS ammattitautina tekstiilikalusteiden pesutyössä

Esitiedot

Seinäjoen keskussairaalan työlääketieteen poliklinikalle saapui keuhkosairauksien poliklinikalta konsultaatiopyyntö ammattitautiselvityksiä varten 53-vuotiaasta miehestä, jolla keuhkolääkäri oli diagnosoinut orgaanisten pölyjen aiheuttaman toksisen oireyhtymän. Tutkittavalla oli vuoden sisällä esiintynyt noin 10 kertaa työhön liittyen äkillinen kuumereaktio, nivelsärkyä ja puristava tunne keuhkoissa. Kuume ja nivelsäryt hävisivät 8 tunnissa, mutta keuhkotuntemus ja yskä jatkuivat pari päivää. Maaliskuussa 2015 tutkittavalle nousi horkkamaisesti 40 asteen kuume, joka kesti kolmisen tuntia ja sen jälkeen hengitys tuntui raskaalta kolmen päivän ajan. Tämän seurauksena tutkittava hakeutui yksityislääkärille, joka lähetti hänet jatkotutkimuksiin Seinäjoen keskussairaalaan keuhkosairauksien poliklinikalle. Keuhkolääkärin arvion mukaan taudinkuva sopi erittäin hyvin orgaanisten pölyjen aiheuttamaan toksiseen oireyhtymään. Keuhkolääkäri arvioi, että tutkittavan työssä tekstiilikalusteiden puhdistuksessa syntyvä hienojakoinen sumu pääsee keuhkorakkuloihin saakka, koska pisarakoko on alle 5 µm. Sumun mukana keuhkoihin pääsee tällöin myös orgaanista ainesta, kuten bakteereita, bakteeritoksiineita ja pienhiukkasia. Taudinkuva oli keuhkolääkärin mukaan mitä tyypillisin ODTS:lle, joten keuhkolääkäri lähetti tutkittavan vielä työlääketieteen poliklinikan selvityksiin ammattitauti-epäilynä. Muutoin tutkittava on perusterve, ja hän on tupakoinut vuodesta 1978 lähtien noin askin päivässä eli yhteensä noin 36 askivuotta.

Altistumistiedot

Tutkittava toimii siis yrittäjänä tekstiilikalustepesuyrityksessä, jossa tehtävä työ on julkisten tilojen tekstiilipintaisten kalusteiden ja kokolattiamattojen pesemistä. Tutkittava pesee kalusteiden tekstiilipäällysteitä ja kokolattiamattoja painehuuhtelulaitteella, jossa on noin 1 %:n liuos pesuainetta ja noin 1 %:n liuos kyllästysainetta. Näiden aineosissa ei ole hengitysteitä herkistäviä tai ärsyttäviä kemikaaleja. Puhdistettavat tekstiilit harjataan ensin käsin, mutta tutkittava itse tekee harjausta vain satunnaisesti, ja hänen työnkuvaansa kuuluu lähinnä painepesulaitteen käyttö, josta tulee puhdistustyössä hienojakoista sumua laitteen suihkuttaessa pesuainetta 3 baarin paineella. Tutkittava työskentelee muun muassa sairaaloissa, hotelleissa, kouluissa, virastoissa ja erilaisissa yrityksissä sekä laitoksissa. Työolosuhteen vaihtelevat niin, että osassa paikoista työ tehdään avarassa ja hyvin ilmastoidussa tilassa, osassa paikoista joutuu työskentelemään pienissä huoneissa. Työsuorituksia on keskimäärin kolme kertaa viikossa, ja työn kesto keskimäärin noin viisi tuntia kerrallaan, mutta välillä tulee pitkiäkin työrupeamia kestäen jopa kokonaisen vuorokauden. Työlääketieteen poliklinikan selvityksissä todettiin, että tutkittava altistuu työssään hienojakoiselle pesuainesumulle. Etenkin tuoleja pestessä pesuainesumu pääsee hengitysteihin, koska tällöin työtä tehdessä tutkittava joutuu olemaan pestävän kohteen lähellä ja kasvot ovat suoraan pestävän kalusteen yläpuolella. Kokolattiamattoja pestessä sumua ei niinkään pääse hengitysvyöhykkeelle, koska tällöin painepesulaite on parin metrin pituisen varren päässä. Tutkittava kertoi vastaanotolla, että pestävät tuolit ovat usein silminnähden likaisia, joten voidaan olettaa että tekstiilikalusteista nousee erittäin todennäköisesti pestessä ilmaan myös niihin kertynyttä orgaanista pölyä kuten mikrobeja, bakteerien endotoksiineja ja pienhiukkasia. Tutkittava pesee välillä tekstiilikalusteita myös sellaisissa tiloissa, joissa on ollut homeongelmaa, joten on mahdollista, että tekstiileissä on myös kosteusvauriomikrobeja, homeitiöitä ja varastopunkkeja.

Tutkittavan oireet ovat ilmaantuneet joka kerta selkeästi työhön liittyen ja oireita on tullut ainoastaan silloin, kun hän on joutunut työskentelemään pienissä ja huonosti ilmastoiduissa tiloissa etenkin pitkien työrupeamien yhteydessä. Tutkittava kertoi vastaanotolla, että hengenahdistus on alkanut tuntua jo työtä tehdessä työpäivän loppupuolella, mutta kuume on noussut vasta työrupeaman päätteeksi. Kuume on laskenut muutamassa tunnissa, mutta keuhko-oireet ovat kestäneet pari päivää. Toistaiseksi oireita ei ole tullut työskennellessä avarissa tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto, tai mikäli on pystynyt pitämään ikkunoita auki. Ennen työlääketieteen poliklinikan vastaanottoa tutkittava oli ollut kuukauden verran lomalla, eikä hänellä tuona aikana ollut minkäänlaisia oireita. Vapaa-ajalla tutkittava ei altistu orgaanisille pölyille.

Tutkimukset ja johtopäätökset

Yksityisellä lääkäriasemalla katsottiin keuhkokuva maaliskuussa 2015, eikä siinä todettu poikkeavaa. Lisäksi oli otettu verikokeita, joissa tulehdusarvot olivat lievästi koholla: CRP 66 ja lasko 23. Kokonais-IgE oli normaali 56.9. IgE-timotei oli <0.10, samoin IgE-Cladosporium herbarum (homesieni) <0.10 ja IgE-Dermatophagoides pteronyssinus (pölypunkki) <0.10. Seinäjoen keskussairaalan keuhkopoliklinikan tekemissä tutkimuksissa huhtikuussa 2015 spirometriassa todettiin normaalit keuhkofunktiot: FVC 4.62/96 %, FEV1 3.24/84 % ja FEV1% 70 %. Ei merkittävää muutosta avaavalla lääkkeellä. Diffuusiokapasiteetti oli myös normaali 104 % ja Hb-vakioituna 89 %. Thoraxin HRTT-kuvauksessa toukokuussa 2015 oli löydöksenä ainoastaan lievästi ektaattisia, vähän paksuseinäisiä bronkuksia, sentrilobulaarista mattalasinodulaatiota ja vähän ilmasalpausta. Radiologin lausunnon mukaan tämän tyyppiset löydökset voivat liittyä orgaanisen pölyn aiheuttamaan oireyhtymään, mutta myös pitkäaikaiseen tupakointiin (tupakoitsijan bronkioliitti). Seinäjoen keskussairaalan työlääketieteen poliklinikalla tutkittiin vielä verestä IgE- ja IgG-luokan vasta-aineet kosteusvauriomikrobeille ja varastopunkeille allergisen alveoliitin poissulkumielessä, koska tutkittava toi esille työskentelevänsä ajoittain myös kosteusvauriokohteissa. Sekä IgE- että IgG-luokan vasta-aineet jäivät negatiivisiksi vahvistaen ODTS-diagnoosia, jossa ei todeta IgE- tai IgG-luokan vasta-aineita taudin aiheuttaneille altisteille.

Työlääketieteen poliklinikan lääkärin vastaanotolla ei noussut esille mitään tiettyä materiaalia, jonka käsittelyyn oireilu on liittynyt, vaan oireet ilmaantuivat pienissä ja huonosti ilmastoiduissa tiloissa työskennellessä, jolloin altistumisenkin voidaan todeta olevan voimakkaampaa. ODTS vaatiikin yleensä melko voimakkaan altistumisen, joten tutkittavan kohdalla tämä sopi työperäiseen ODTS:ään. Näin ollen työlääketieteen poliklinikan selvitysten yhteenvetona todettiin, että tutkittavalla on keuhkolääkärin diagnosoima ODTS ja oireet liittyvät selkeästi työhön, jossa tutkittava hyvin todennäköisesti altistuu pestävistä tekstiilimateriaaleista pesuainesumun mukana ilmaan nousevalle orgaaniselle pölylle. Tämä pöly sisältää erittäin todennäköisesti myös runsaasti erilaisia mikrobeja, bakteerien endotoksiineja, pienhiukkasia sekä mahdollisesti myös joissain kohteissa homesieni-itiöitä, kosteusvauriomikrobeja ja varastopunkkeja. Tutkittavan ODTS-oireita ei ole esiintynyt muulloin kun työperäisen voimakkaan altistumisen seurauksena, joten näin ollen vahvan syy-yhteyden perusteella todettiin kyseessä olevan ammattitauti. ODTS:n uusiutumisen ehkäisemiseksi ja työkyvyn tukemiseksi suositeltiin käyttämään työssä jatkossa moottoroitua puhallinsuojainta ainakin sellaisissa tiloissa työskennellessä, joissa on huono ilmanvaihto ja joissa altistuminen on voimakkaampaa. Ammattitaudista laadittiin ilmoitus vakuutusyhtiöön E-lausunnolla sekä ammattitauti-ilmoitus Aluehallintovirastoon. Tutkittavalta saadun tiedon mukaan vakuutusyhtiö on korvannut taudin ammattitautina ja kustantanut tutkittavalle puhallinsuojaimen työhön.

Pohdinta

Työperäiset sairaudet- ja Keuhkosairaudet- kirjojen mukaan ODTS:n voi aiheuttaa äkillinen, voimakas altistuminen orgaaniselle pölylle. Taudin mekanismia ei tunneta, mutta aiheuttajaksi on epäilty muun muassa homeiden mykotoksiineja tai bakteerien endotoksiineja. Työperäisiä ODTS-tapauksia on todettu paitsi erityisesti viljaa käsittelevillä maanviljelijöillä myös muilla erilaisille pölyille altistuneille työntekijöillä, kuten kirjapaino- ja kasvihuonetyöntekijöillä, jätteiden käsittelijöillä sekä siitakesieniviljelijöillä. ODTS:n diagnoosi perustuu altistumis- ja oireanamneesiin sekä muiden sairauksien, etenkin allergisen alveoliitin ja hengitystieinfektioiden, poissulkuun. Mitään tiettyjä kuvantamis- tai laboratoriolöydöksiä oireyhtymään ei liity, mutta akuutissa vaiheessa voidaan keuhkoauskultaatiossa kuulla hienojakoisia rahinoita, ja veressä voi olla leukosytoosia. Keuhkojen toimintakokeet ovat yleensä normaalit. ODTS on ärsytyspohjainen ja sen ennuste on hyvä: oireet rauhoittuvat yleensä itsestään 1–3 vuorokaudessa, eikä erityistä hoitoa yleensä tarvita. ODTS-oireiden ilmeneminen on kuitenkin merkki liian voimakkaasta altistumisesta orgaaniselle pölylle, joten tällaisissa tilanteissa on aina syytä käyttää tehokasta hengityssuojainta. Kirjallisuudesta ei löydy tietoa, että tutkittavan ammatissa olisi todettu ODTS:ää ammattitautina, mutta oirekuva ja altistumistiedot sopivat hänen kohdallaan tähän, ja ammattitauti voitiin todeta. Tapaus osoittaa, että ammattitautia on syytä osata epäillä sellaisissakin ammateissa, joissa taudin esiintyminen ei ole tavanomaista ja altistumistiedot on aina tärkeää selvittää perusteellisesti.