Työterveyslääkäri

Toimia-tietokanta, suomalainen erikoisuus!

Työterveyslääkäri
2015;33(4):61-63
Tanja Rentto

Toimintakykymittareita tarvitaan enenevässä määrin sekä yksittäisen potilaan hoidon tuloksellisuuden että terveydenhuollon vaikuttavuuden osoittamisessa. Haasteena on usein luotettavien mittarien löytäminen ja luotettavuuden varmistaminen. Työterveyshuolloissa on luovasti kehitelty kyselyitä myös itse omiin käyttötarkoituksiin, mutta toisaalta näistä työkaluista ei ole mitään takeita, mittaavatko ne haluttuja asioita ja onko niiden antamilla tiedoilla todellista merkitystä havainnoitavan ilmiön kannalta.

Olen toiminut työterveyshuollossa nyt kymmenen vuoden ajan ja niistä kahdeksan vuotta asiakasvastuisena työterveyslääkärinä. Oma suhtautumiseni etenkin kyselylomaketesteihin oli alun perin melkoisen skeptinen. Arvelin aina saavani hyvällä haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella paljon monipuolisemman kuvan kyseisestä potilaasta ja hänen ongelmastaan. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut ymmärtää, että ilman mittaamista ja tulosten seurantaa emme tulevaisuudessa enää pärjää. Olemme aina uskollisesti tarkkailleet esimerkiksi laboratoriokokeiden ja erilaisten kliinisfysiologisten testien tuloksia ja perustaneet hoitopäätöksemme useimmiten niihin. Etenkin psyykkisen terveyden arvioinnissa on kuitenkin haasteena objektiivisen kokonaiskuvan hahmottaminen ja potilaan tilan kuvaaminen siten, että seuraavakin lääkäri voi arvioida voinnin kehittymisen suuntaa.

Konkreettisesti pääsin harjoittelemaan kyselylomaketestien käyttöä keväällä 2014 tehdessäni kliinistä palvelua HYKS Psykiatrian Työkyvyntutkimuspoliklinikalla ja myös keväällä 2015 suorittaessani kuntoutuspalvelua Siuntion Aviressa. Sisäisen vastarintani hiljalleen murennuttua käytännön kokemuksen myötä en enää epäröinyt, kun sain mahdollisuuden päästä tekemään arviointia kolmesta työhön paluuseen liittyvästä kyselylomaketestistä Toimia-tietokantaa varten yhtenä osana työterveyshuollon erikoistumiskoulutustani. Ohjaajinani ovat toimineet osastonylilääkäri Katinka Tuisku HYKS Psykiatrian Erityispoliklinikoilta ja erikoislääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitokselta.

Mikä toimia on?

Toimia on vuonna 2007 perustettu toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto, joka julkaisee ja pitää yllä verkkosivustoa ja tietokantaa suositeltavista toimintakykyä mittaavista testimenetelmistä (www.toimia.fi). Asiantuntijaverkosto koostuu johtoryhmästä ja useasta asiantuntijaryhmästä, ja itse olen ollut mukana Työikäisten toimintakyky -asiantunti-jaryhmän kokouksissa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Lähi-Tapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen. Asiantuntijaverkoston taustalla ovat mm. seuraavat organisaatiot: Kela, Kuntaliitto, KEVA, STM, THL ja TTL, yhteensä noin 40 eri organisaatiota.

Asiantuntijaryhmä valitsee käytännössä hyväksi todettuja toimintakyvyn arviointimenetelmiä, joiden arviointi toteutetaan systemaattisen arvioprosessin mukaan. Tiedonhaut suoritetaan THL:n informaatikkojen toimesta, jotta kustakin menetelmästä löydettäisiin riittävän kattava materiaali arviointia varten. THL:lla on Toimia-verkoston ainoa varsinainen palkattu työntekijä Heli Valkeinen, joka on laatinut mittariarvio-oppaan yhdessä Heidi Anttilan ja Jaana Paltamaan kanssa. Lisäksi he kouluttavat mittariarvioiden tekemiseen. Asiantuntijatyöskentely tapahtuu ilman erillistä korvausta.

Arvion tekeminen

Olen itse arvioimassa kolmea työhön paluuseen liittyvää mittaria: työhön paluuvalmiusarviota, työhön paluun pystyvyyden tunne -testiä ja Sheehan Disability Scale -nimistä toimintakykymittaria. Näistä testeistä on saatu tiedonhauilla hyvin erilaiset artikkelimäärät: työhön paluuvalmiusarviosta 11, työhön paluun pystyvyydentunne -testistä kuusi ja Sheehanin testistä 75 artikkelia – eli uudemmista testeistä on saatavilla toistaiseksi vain vähän materiaalia ja vanhasta testistä puolestaan runsaasti monipuolista dataa. Validaatioartikkeleita yritetään erityisesti etsiä, koska vain niillä on merkitystä mittarin käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Myös näissä on huomattavan suuria tasoeroja. On ollut mielenkiintoista nähdä myös, että käsitteet eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä eikä validaatioartikkeleissa kuvattuja validiteetin eri kvaliteetteja voi kyseenalaistamatta hyväksyä vaan on itsekin arvioitava, millaisesta validaatiokriteeristä on kulloinkin kyse ja onko käytetty oikeita tilastollisia menetelmiä. Validaatioartikkelien lukeminen on alkuun todella vaikeaa ja hidasta, mutta oppimisen myötä aihe alkaa tuntua yhä kiinnostavammalta. Asiantuntijaryhmä arvioi mittarin soveltuvuuden arvioituun käyttötarkoitukseen nähden liikennevaloluokituksella. Toimiassa ei ole toistaiseksi mukana yhtään punaisen valon saanutta testiä.

Testejä kehittäessä on tärkeää, että tuntee mitattavan asian läpikotaisin ja perustaa testin johonkin teoriaan. Kysymyksiä ei saisi validoidussa testissä periaatteessa yhtään korjata tai parannella, koska se saattaa jo muuttaa testin luotettavuutta. Esimerkiksi käännösten yhteydessä olisi oikeastaan tehtävä aina uusi validointi kyseisellä kielellä, koska etenkin kyselylomaketestit ovat vahvasti sidoksissa kieleen ja kulttuuriin. Näin ei kuitenkaan suinkaan aina ole tehty!

Vastaavia mittaritietokantoja maailmassa vain kaksi!

Toimia on harvinaislaatuinen tietopankki, koska useimmissa maissa, joissa on saatavilla toimintakykytestisivustoja, sivut on osoitettu jollekin rajatulle ammattikunnalle kuten toiminta- tai fysioterapeuteille eikä niihin ole vapaata pääsyä kaikilla. Lisäksi tutustuttuani nyt tähän arviointiprosessiin, voin omasta puolestani todeta arvioinnin laadun olevan erinomaista ja luotettavaa. Toimia-sivusto on helposti käytettävä, ja kaikki taustatiedot löytyvät sieltä vaivattomasti. Sivustolle on nyt koottu yli 80 mittaria, ja lisää on edelleen tulossa. Useista testeistä on saatavilla suoraan tulostettavat versiot tai ohjeet, mistä testiä voi tilata. Suurin osa testeistä on ilmaisia. Asiantuntijaryhmät ovat laatineet sivustolle myös useita toimintatapasuosituksia toimintakyvyn arvioimisesta ja mittarien käytöstä erilaisilla potilasryhmillä. Vastaavia kansallisia, ei-kaupallisia sivustoja ei ole tiedossa kuin Chicagossa kymmenisen vuotta sitten perustettu sivusto (www.rehabmeasures.org).

Suosittelen lämpimästi tutustumista Toimia-sivustoon. Voimme olla ylpeitä, että meillä on käytössä näin hieno apuväline toimintakyvyn mittareiden valintaan!

Tanja Rentto
LL työterveyslääkäri (erikoistuva),
Terveystalo Otaniemi
tanja.rentto@terveystalo.com

Kirjallisuutta

  1. Työhön paluuvalmius arvio ja Työhön paluun pystyvyydentunne löytyvät Työhön paluun tuki-suosituksesta (Liira ym. 2012) http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti?p_artikkeli=ttk00111&p_haku=Työhönpaluun
  2. Voimavarakeskeisiä ja positiivisen psykologian mittareita on kuvattu Psychiatria Fennican julkaisussa Resource-oriented assessment of work ability in Psychiatry (Tuisku ym. 2015) http://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/uploads/files/PF_2015/PF2015_ART10_Tuisku.pdf
  3. Toimia-tietokanta. Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö (Kuikka ym. 2014). http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/42/
  4. Toimia-tietokanta. Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi (Tuisku ym 2012) http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/32/