Työn imu edistää työkykyä

Mitä on työn imu?

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota kuvaavat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus viittaa kokemukseen energisyydestä, haluun panostaa työhön sekä sinnikkyyteen vastoinkäymisiä kohdatessa. Omistautuminen liittyy merkityksellisyyden, innokkuuden, ylpeyden ja työn haasteellisuuden kokemuksiin. Uppoutuminen taas kuvaa syvää keskittyneisyyden tilaa, jolloin aika kuluu nopeasti ja työstä irrottautuminen voi tuntua hankalalta. (Schaufeli ym. 2002.) Kansanomaisesti työn imun kokemusta voi kuvata esimerkiksi siten, että töihin mennessä yleensä kokee hyvää mieltä ja tuleva päivä herättää myönteisiä odotuksia.

Työn imua kokeva työntekijä mieltää työnsä merkitykselliseksi, inspiroivaksi, innostavaksi ja on siitä ylpeä. Tutkimusten mukaan liki 90 % suomalaisista kokee näitä tunteita vähintään kerran viikossa, 40 % jopa päivittäin. Naiset kokevat työn imua hieman miehiä useammin, kuten myös vanhemmat työntekijät nuorempia useammin. Ylemmät ja alemmat toimihenkilöt kokevat työn imua hieman työntekijöitä enemmän. (Hakanen & Seppälä, 2013.)

Työn imun myönteiset vaikutukset

Aiempien tutkimusten mukaan työn imulla on useita myönteisiä vaikutuksia työntekijöille ja työpaikoille. Työn imu on yhteydessä esimerkiksi työhön sitoutumiseen ja halukkuuteen työssä jatkamiseen (Hakanen & Perhoniemi, 2008). Työn imu vaikuttaa myönteisesti myös työntekijöiden aloitteellisuuteen, innovatiivisuuteen sekä työstä suoriutumiseen (Hakanen ym., 2008a). Työn imu saattaa olla yhteydessä myös terveyteen ja työkykyyn. Vaikka yksilön motivaatioon liittyvien tekijöiden – sellaisten kuin työn imun - on oletettu olevan keskeisiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, ei tästä ennen väitöskirjatyöni aloittamista ollut tietoa. Väitöstutkimuksessani halusinkin selvittää, onko työn imu yhteydessä työkykyyn. Selvitin, mikä on työn imun yhteys työkykyyn sen jälkeen, kun ikään, elintapoihin sekä työn vaatimuksiin ja voimavaroihin liittyvät tekijät on huomioitu. Tutkin myös työn voimavarojen (kuten esimiehen toiminta, työntekijöiden väliset suhteet, tehtäväresurssit) ja itsetunnon yhteyttä työn imuun sekä toisaalta työn imun ja työkyvyn välistä suhdetta pitkittäisaineistoa hyödyntäen.

Kokevatko palomiehet työn imua?

Työn imua on tarkasteltu useissa ammattiryhmissä, mutta palomiesten työn imua ei ole aiemmin juuri tutkittu. Työterveyslaitoksen "Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky "-tutkimushankkeen vuoden 2009 kyselylomakkeeseen lisättiin 9-osioinen työn imun mittari (Hakanen, 2009), mikä mahdollisti palomiesten työn imun selvittämisen. Työn imun ja työkyvyn välistä yhteyttä tarkastelevissa osatutkimuksissani tutkimusaineistoon kuuluivat ne 403 palomiestä, jotka osallistuivat 13-vuotisessa seurantatutkimuksessa (Punakallio ym. 2011) sekä vuosien 1999 että 2009 kyselyyn, ja työskentelivät edelleen vuonna 2009 operatiivisissa palo- ja pelastustehtävissä.

Palomiehet ilmoittivat kokevansa työn imua keskimäärin noin kerran viikossa (ka = 3,7; vaihteluväli 0–6: ei koskaan–päivittäin), mikä on hieman harvemmin kuin suomalaisilla miehillä keskimäärin (Hakanen, 2009). Työn imun ulottuvuuksista palomiehet kokivat eniten omistautumista (ka = 4,0) ja tarmokkuutta (ka = 3,9), kun taas uppoutumisen kokemuksia heillä oli harvemmin (ka = 3,3). Merkille pantavaa oli palomiesten työn imun kokemusten suuri hajonta: verrattain moni palomies koki usein työn imua, kun taas merkittävä osa koki hyvin harvoin. Toisin sanoen palo- ja pelastushenkilöstön työhön liittyvää innostusta ja tarmokkuutta voitaisiin vielä merkittävästi vahvistaa.

Työn voimavarat ja yksilön voimavarat keskeisiä työn imun lähteitä

Tutkimukseni osoitti, että työn imu on merkitsevästi yhteydessä työkykyyn. Työn imua kokevilla työntekijöillä oli parempi työkyky kuin niillä, jotka kokivat vähemmän tarmokkuutta ja innostuneisuutta työtään kohtaan. Hyvää työkykyä edistivät myös riittävä uni, säännöllinen liikunta sekä kohtuullinen fyysinen työkuormitus. Tutkimus osoitti lisäksi, että työhön liittyvät voimavarat, kuten esimieheltä saatava tuki, työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet työhön, olivat yhteydessä työn imuun ja edelleen työkykyyn jopa 10 vuotta myöhemmin. Toisin sanoen motivoitunut ja energinen palomies, jolla on useita voimavaroja sisältävä työ sekä alhaiset työn henkiset ja fyysiset vaatimukset, oli työkykyisempi kuin palomies, joka oli vähemmän sitoutunut työhönsä ja jolla oli epäsuotuisammat olosuhteet työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen. Samalla tavoin hyvä itsetunto edisti työn imun kokemusta ja edelleen hyvää työkykyä. Tutkimus viittaakin siihen, että työkyky ja työn imu voivat vahvistaa toisiaan ja siten synnyttää myönteisen kierteen.

Työpaikoilla on monia keinoja edistää työn imua

Esimerkiksi toimiva esimiestyö, työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat työpaikkojen käytössä olevia keinoja työn imun – ja edelleen työkyvyn – edistämiseen. Esimiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden tukena, antaa rakentavaa palautetta sekä huolehtia avoimesta vuorovaikutuksesta sekä tiedottamisesta työyhteisössä. Toisaalta tutkimus osoitti, että myös yksilöllisillä tekijöillä on merkitystä työkyvyn kannalta. Hyvä itsetunto ja optimistinen asenne lisäävät työn imua ja työkykyä. Samalla tavoin terveelliset elintavat edistävät työkykyä. Työntekijän onkin hyvä huolehtia riittävästä levosta, liikunnasta ja terveellisistä elintavoista. Tutkimuksen merkittävä havainto oli se, että työhön liittyvät voimavarat voivat vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn hyvin pitkälläkin ajalla. Siksi työn, työyhteisön ja työympäristön kehittämiseen tulee jatkuvasti panostaa. Näihin tekijöihin voivat omalta osaltaan vaikuttaa kaikki työpaikan toimijat – niin organisaation johto, esimiehet kuin työntekijätkin.