Mindfulness – tietoinen hyväksyvä läsnäolo

Mindfulnessia tarjotaan nykyään yksilöille stressin hallintaan, burnoutin ehkäisyyn, tehokkuuden lisäämiseen… jopa eliniän pidentämiseen. Sitä markkinoidaan työyhteisöille yhteistyön ja hyvinvoinnin parantamiseen ja organisaatioille muun muassa sairauspoissaolojen vähentämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Nykyisin voi olla vaikea löytää työelämäkonsulttia, jonka työkalupakkiin mindfulness ei kuulu. Kyseessä on siis mielenkiintoinen juttu.

Mindfulness, sellaisena kuin se on länsimaissa tullut tunnetuksi, pohjautuu yli 2500 vuotta vanhaan buddhalaisen meditaation perinteeseen. Mindfulness-termi tulee palin kielestä, jossa se on kahden sanan yhdistelmä. Sati tarkoittaa tietoisuutta ja samprajanya on kirkas ymmärrys. Tällä viitataan tapaan olla valppaan tietoinen siitä, mitä tapahtuu, toisin sanoen kärsivällisesti ja huolellisesti havainnoida sitä, mikä tapahtuu. Tätä kykyä voidaan kehittää meditaatiolla. Meditaatio tosin ei kuulu yksin buddhalaiseen perinteeseen vaan liittyy lähes kaikkien uskontojen perinteisiin, mutta mindfulnessin yhteydessä buddhalainen perinne ja niin sanottu buddhalainen psykologia on vaikuttanut eniten.

Usein katsotaan, että amerikkalainen kardiologi Herbert Benson Massachusettsista toi ensimmäisenä mindfulnessin länsimaisen lääketieteen piiriin 1970- luvulla. Hän otti käyttöön tieteellisessä työssään termin 'relaxation response' kuvatessaan meditaatiota muistuttavia tekniikoita, joilla lihaksia ja elimistöä saadaan rentoutumaan stressin haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, ja tutki näiden tekniikoiden vaikutuksia. Benson on kiinnostunut myös rukouksen ter-veyttä kohentavista vaikutuksista.

Myös Massachusettsissa vaikuttanut molekyylibiologi Jon Kabat-Zinn on ehkä tunnetumpi mindfulnessin pioneeri. Kabat-Zinnin mukaan mindfulness on tietoisuus, joka syntyy, kun tarkoituksella kiinnittää huomionsa tähän hetkeen ja arvottamatta kokemuksia tässä hetkessä ottaa ne vastaan. Hän on kehittänyt mindfulness-based stress reduction (MBSR)-ohjelman alun perin vaikeahoitoisien kipupotilaiden auttamiseksi. Kyseessä on kahdeksan viikon harjoitusohjelma, jossa opiskellaan mindfulness-meditaatiota, body-scan kehotietoisuusharjoituksia ja joogaa sekä käydään ryhmäkeskusteluja tavoitteena oppia olemaan arjessa tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä. Sittemmin hän on kumppaneineen tutkinut MBSR-ohjelman vaikutusta stressin, ahdistuksen, masennuksen ja psoriasiksen hoidossa ja osoittanut sen auttavan. Edelleen psykologit Segal, Williams ja Teasdale ovat kehitelleet mindfulnessia hyödyntävän terapian mindfulness based cognitive therapy (MBCT).

Meditaation, MBST tai MBCT tieteellinen tutkiminen on haasteellista. Kaksoissokkokokeiden tekeminen ei ole ihan yksinkertaista. Tutkimusta on kuitenkin tehty ja aiheesta on julkaistu myös meta-analyysejä ja systemaattisia katsauksia. On löytynyt näyttöä, että masennus, stressi, ahdistus, krooninen kipu ja jotkut muut krooniset tilat kuten unettomuus helpottavat mindfulness-harjoitusten avulla. Tunteiden säätely muuttuu meditaation harjoittamisen myötä, yhdellä tapaa sanoen meditoijilla reaktiivisuus vähenee ja toiminnan valinnanvapaus kasvaa. Myös aivoissa on osoitettu tapahtuvan monenlaisia muutoksia mindfulness-harjoittelun myötä. On voitu kuvata, kuinka aivoalueiden aktivaatiot ja neuraaliset mekanismit muuttuvat ja että jopa myös aivojen rakenteissa on tapahtunut muutoksia. Mindfulnessin tai meditaation vaikutusmekanismia ei ole pystytty kuvaamaan, vaikkakin erilaisia teorioita on esitetty ja tutkijat ovat asiasta edelleen aktiivisesti kiinnostuneita. Kyseessä on kuuma mind–body-kysymys.

Miksi mindfulness kiinnostaisi lääkäriä? Ehkä siksi, että potilaita se kiinnostaa. Yhä useampi potilas – ainakin Amerikassa – kysyy lääkäriltään: "Mitä muuta voisin asiani hyväksi tehdä kuin syödä lääkkeitä?" Erään tuoreen selvityksen mukaan nykyään 79 % amerikkalaisista lääketieteellisistä tiedekunnista tarjoaakin jonkinlaista mindfulness-opetusta. Suomessa tällaista toteutetaan ainakin Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa valinnaiskurssina.

Miksi mindfulness kiinnostaisi työterveyslääkäriä? Mindfulness on läsnä työelämässä. Sitä on tarjolla työpaikoilla. Konsultit ovat ottaneet sen vahvasti haltuun. Sille on ehkä tilausta. Tällaisesta kaikesta on hyvä tietää.

Kirjallisuutta

1. Buchholz L. Exploring the Promise if Mindfulness as Medicine. JAMA 2015;314:1327-9.
2. Grecucci A, Pappaianni E, Siugzdaite R, Theuninck A, Job R. Mindful Emotion Regulation: Exploring the neurococnitieve Mechanisms behind Mindfulness. BioMed Research International 2015.
3. Mindfulness: helping employees to deal with stress. Occupational health & wellbeing 2012.