Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Mitä on työsuojelu-yhteistoiminta?

Jokaisella työpaikalla työnantaja vastaa työturvallisuudesta sekä työterveydestä. Niitä edistetään yhdessä henkilöstön kanssa eli puhutaan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työnantaja nimeää aina työpaikalle edustajakseen työsuojelupäällikön, ellei itse toimi työsuojelupäällikkönä. Jos työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää, työpaikalle valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työntekijöiden edustajaksi työsuojeluyhteistoimintaan. Jos henkilöstömäärä on vähintään 20, nimetään yhteistyöelimeksi työsuojelutoimikunta, jossa käsitellään työpaikan terveys- ja turvallisuusasiat. Tämä yhteistyö voidaan toteuttaa myös muussa nimetyssä työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaelimessä. Myös alle kymmenen työntekijän työpaikalla työturvallisuus on työnantajan ja työntekijöiden yhteinen asia.

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikkatasolla tarvitsee tuekseen yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työpaikan työsuojeluyhteistyössä käsitellään lain mukaan työpaikan turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat yleiset asiat ja kehittämistavoitteet koskien työoloja, työjärjestelyjä, mitoitusta ja työkyvyn ylläpitämistä. Kun työterveyshuolto osallistuu yhteistyöhön, työterveyslääkärillä ja muulla työterveyshenkilöstöllä on yhteistyössä aina työn ja terveyden välisen yhteyden asiantuntijan rooli.

Säädökset ryhdittävät yhteistyötä

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön lisäämiseen löytyvät hyvät perustelut lainsäädännöstä. Yhteistyötä viitoittavat niin työturvallisuuslaki (738/2002), työterveyshuoltolaki (1383/2001) kuin työpaikan työsuojelun yhteistoimintalakikin (44/2006). Työkyvyn tukemisen yhteistyötä parannettiin sairausvakuutuslain muutoksella (19/2012) ja työterveyshuoltolain muutoksella (20/20102). Tuorein työpaikkayhteistyötä määrittelevä säädös on valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (708/2013), joka napakoittaa työpaikan tarpeesta lähtevää suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä.

Yhteistyötä käytännössä

Miten sitten lisätään työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä? Vastaus lähtee liikkeelle työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon työterveyttä ja -turvallisuutta edistävistä perustehtävistä. On vain sovittava, miten ja milloin yhteistyö käytännössä toteutetaan, ja kirjataan tämä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työsuojelutoimikunnan kokoukset ovat hyvä foorumi työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyölle. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa voidaan käsitellä yhdessä ajankohtaiset turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointiasiat. Esille voivat nousta ammattitaudit, tapaturmat, väkivaltatilanteet tai epäasiallinen kohtelu, joiden ehkäisemiseen etsitään ratkaisuja. Keskustelussa ovat myös työterveyshuollon raportit, kuten työpaikkaselvitykset. Terveystarkastusten tuloksia ryhmätasolla pitäisi arvioida työsuojelun kanssa yhdessä ja pohtia, miten kuormitusta ja altistumista voidaan vähentää. Tapaamiset tehostavat asioiden etenemistä ja keskinäistä luottamusta sekä mahdollistavat pitkän aikavälin yhteisen suunnittelun.

Työnantajalla pitää olla työpaikan koosta riippumatta yhteistoiminnassa käsiteltävä työsuojelun toimintaohjelma, jossa on tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä sekä työkyvyn ylläpitämisestä. Ohjelma perustuu työolojen tuntemiseen: mitä työtehtäviä työpaikalla tehdään, millaisessa ympäristössä, millaisella välineillä ja menetelmillä ja mitkä ovat työn tekemisen kuormitustekijät, vaarat ja voimavarat. Luonnollisesti tarvitaan tiedot työpaikan henkilöstä. Toimintaohjelman laatimisesta löytääkin helposti yhteistyön paikkoja.

Työpaikan vaarojen arvioinnin ja työpaikkaselvityksen tulokset toimivat tietoperustana työsuojelun toimintaohjelmalle. Molempia tehdään työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä, ja vastuu toteutuksesta on työnantajalla. Työterveyshuollon olisi hyvä osallistua työpaikan vaara- ja kuormitustekijöiden arviontiin asiantuntijana ainakin siinä vaiheessa, kun vaaratekijöiden aiheuttamaa terveysriskin suuruutta arvioidaan.

Työsuojelu antaa työpaikkaselvitykseen taustatietoja esimerkiksi vaarojenarvioinnin tuloksista ja osallistuu työpaikkakäynnille. Raportti työpaikkaselvityksestä käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Kun työterveyshuolto on mukana raportin käsittelyssä, pystytään keskustellen tarkentamaan havaittuja terveysriskejä ja niiden pienentämiseksi tarkoitettuja työterveyshuollon tekemiä toimenpide-ehdotuksia. Samalla voidaan suunnitella tarvittavia uusia toimia ja päivittää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan työkyvyn hallintaan. Työkyvyn varhaisen tuen käytännöt sovitaan työsuojeluyhteistoiminnassa ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vaikka työkyvyn hallinnassa ensisijainen yhteistyökumppani on esimies, etsitään myös työsuojelun kanssa yhdessä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia keinoja tukea kaiken ikäisten työkykyä. Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua työterveysneuvotteluun työntekijän pyynnöstä. Myös sairauspoissaoloja analysoidaan ja käsitellään yhdessä työsuojelun kanssa. Päihdeohjelman laatiminen osana työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on niin ikään työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön paikka.

Tietojen antaminen työsuojelulle asioista, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta, voi tuntua haastavalta. Tässä lainlaatija ei kehota työterveyslääkäriä rikkomaan vaitiolovelvollisuuttaan eli käsittelemään yksittäisen henkilön tietoja ilman tämän lupaa, vaan kyse on johtopäätöksistä yleisemmällä tasolla.

Johtopäätökset voivat perustua sairaanhoitokäynteihin, terveystarkastusten tuloksiin tai muuhun saatuun tietoon työpaikan tilanteesta. Vuorosanat voisivat silloin olla, että "minusta työterveyslääkärinä näyttää siltä, että teidän työpaikan ergonomia ei ole kunnossa tai teillä saattaa olla sisäilmaongelma. Oletteko kiinnittäneet asiaan huomiota työsuojelutoimikunnassa, ja ovatko selvitykset tai parannustoimet jo käynnissä?" Yksittäisen työntekijän asian käsittelyyn esimiehen kanssa tarvitaan aina työntekijän lupa ja usein myös kannustus avoimeen keskusteluun.

Työnantajan ja samalla työsuojelun kanssa toimitaan yhteistyössä myös työterveyshuollon vaikuttavuuden arvioinnissa: Onko toimintasuunnitelma toteutunut ja onko toiminta johtanut henkilöstön työkyvyn paranemiseen vähentyneinä sairauspoissaoloina, onnistuneena työhön paluuna tai pienentyneinä työkyvyttömyyseläkekustannuksina? Onko toiminta painottunut riittävästi ennaltaehkäisyyn?

Työterveyshuollon kustannukset käsitellään myös työsuojeluyhteistyössä ja käsittelypäivä merkitään korvaushakemukseen. Kansaeläkelaitos voi pyytää tarvittaessa kustannuksista työsuojelutoimikunnan lausunnon.

Eivätkä yhteistyömahdollisuudet tähän lopu. Työnantaja ja työsuojelu odottavat työterveyshuoltoa mukaan myös ensiapuvalmiuden suunnitteluun, työyhteisön haasteellisiin tilanteisiin tai työpaikan tukemiseen muutoksissa.

Sehän maksaa ja mistä löytyy aikaa?

Työpaikkayhteistyöhön osallistumisesta seuraa lasku työnantajalle. Tämä nousee monesti keskusteluun Työsuojelun peruskursseillamme työsuojeluhenkilöstön tai esimiesten taholta. Miete ei liene vieras työterveyslääkärillekään. On hyvä hankkia markkinointifaktoja: mitä hyötyä työnantajalle on yhteistyöstä, vaikka se maksaakin; paljonko säästämme sairauskuluissa, kun terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn ja työolojen kehittämiseen satsataan yhteistyössä; paljonko sairaanhoitokäynnit vähenevät, kun ennakoiva yhteistyö on arkipäivää? Tiedämme, että tutkimusten mukaan työterveyshuoltopanostuksen kulut ovat murto-osa työkyvyttömyyden ja työpahoinvoinnin hinnasta valtakunnan tasolla. Jokainen työantaja tietysti puntaroi hyödyn omaa yritystä koskien.

Kuulee välillä sanottavan, että työterveyshuolto ruokkii sitä suuta, joka äänekkäimmin huutaa. Ja ne hiljaiset saavat olla rauhassa. Tähän lääkkeeksi tulevat muuttuneitten säädösten kannustimet ja raipat työantajalle. Kansaneläkelaitos edellyttää, että työpaikkaselvitys on kunnossa, jotta työpaikka saa korvausta työterveyshuollon kuluista. Toisena esimerkkinä on työkyvyn hallinnan sovitut keinot, jotka ovat kannustimina paremmalla korvaukselle ennaltaehkäisevästä työterveyshuoltotyöstä ja kolmantena sairausvakuutuslain muutokset sairauspoissaoloihin ja jäljellä olevan työkyvyn arviointiin liittyen. Aikaansa seuraava työnantaja ei jätä työterveysyhteistyötä hyödyntämättä myöskään työsuojeluyhteistoiminnassa.

Työturvallisuuskeskus ttk käytössäsi

Työturvallisuuskeskus on saanut työpaikoilta palautetta, että työterveyshuollon perustietämystä työsuojeluasioissa tulisi vahvistaa. TTK tarjoaa myös työterveyshuollon ammattilaisille runsaasti tietoa, jota voi välittää asiakasyrityksille ja työyhteisöille. Käytössäsi on omakustannushintaisten julkaisujen ja verkkosivujen lisäksi Sykettätyöhon.fi-palvelu. Siihen on koottu mittava työhyvinvoinnin teemasivusto ja tietopankki. Palvelu tarjoaa sähköisen kehittämisalustan työpaikkojen käyttöön. Työpaikat voivat valita, lähtevätkö selvittämään nykytilaa kehittämisen pohjaksi työhyvinvointiarvion vai ikäjohtamiskäytäntöjen kautta. Myös päihdeasioissa TTK tuottaa aineistoja työpaikkojen käyttöön yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työturvallisuuskeskus tarjoaa monipuolista työsuojelun, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen koulutusta. Niihin kannattaa osallistua työterveyshuollon ammattilaisena ja kertoa niistä asiakasyrityksille ja työyhteisöille. Tarjolla ovat myös päivän mittaiset, perusasioihin keskittyvät Työturvallisuuskortti- ja Työhyvinvointikorttikoulutukset.