Tavoitteellinen, pitkäjänteinen ja järjestelmällinen työkyvyn johtaminen tuottaa tuloksia

Tekemätön työ maksaa Suomelle miljardeja

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain noin 5 miljardin euron suuruinen työpanos ja välillisinä kustannuksina jopa noin 25 miljardia euroa. Suorat kustannukset yksistään ovat suuruusluokaltaan sama kuin hallituksen kilpailukykyloikka. *)

Paine työurien pidentämiselle on ollut tiedossa pitkään. 17.11.2015 julkaistu Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus paljasti suotuisan kehityksen laantuneen ja tekemättömästä työstä aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten* päinvastoin nousseen 6,3 prosentista 7 prosenttiin vuodesta 2014. Nousu ei ole prosentuaalisesti suuri, mutta yksityissektoriin suhteutettuna se tarkoittaa kymmeniä miljoonia euroja.

Tulos kertoo siitä, että juhlapuheet ja todellisuus eivät syystä tai toisesta kohtaa. Yritysten välisten erojen tasaantuminen on positiivinen signaali ja voi kertoa siitä, että työkyvyn johtaminen on nostettu esille yhä useammassa yrityksessä. Toisaalta kustannusten laskun hidastuminen voi merkitä sitä, että vakiintuneiksi miellettyihin toimintatapoihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Taustalla voi näinä taloudellisina aikoina näkyä investointihaluttomuus työterveyteen.

Tehokkaalla työkykyjohtamisella voitaisiin kuitenkin vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Nyt ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista, keskimäärin 52-vuotiaina. Työnantajalle ne tulevat kalliiksi: jokainen myönnetty työkyvyttömyyseläke vaikuttaa suurten yritysten työkyvyttömyyseläkemaksuihin nostamalla tk-maksuluokkaa ja aiheuttamalla suoria kustannuksia. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa myös ihmisen omaan toimeentuloon, koska eläkkeen taso on käytännössä vain enintään 60 % nykyisestä bruttopalkasta ja pienentää ansiotuloja huomattavasti.

Tekemättömän työn tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannus vuonna 2014 oli keskimäärin 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden tai 7 prosenttia palkkasummasta. Yritysten työkyvyttömyyden kustannukset vaihtelivat 3,2 prosentista 11,5 prosenttiin palkkasummaan suhteutettuna. Euromääräiset kustannukset vaihtelivat 1 500 eurosta 4 900 euroon henkilötyövuotta kohden.

Kansantaloudellisesti työkyvyn johtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Suomessa on yrityksiä, jotka ovat tehneet loistavaa työtä vähentääkseen tekemättömän työn kustannuksia. Tutkimusraportissa mukana olleet parhaat yritykset ovat onnistuneet vähentämään kokonaiskustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2008. Hallituksen haaveilema tuottavuusloikka on näissä yrityksissä jo otettu työkykyä johtamalla.

Työturvallisuus ja työterveys yhteistyössä

Tuloksellinen työsuojelu edellyttää tietoa, taitoa, tahtoa ja harkintaa sekä suunnitelmia, tavoitteita ja seurantaa, jatkuvaa parantamista. Työterveyteen kertyy laajasti tietoa yrityksen työntekijöiden työperäisistä sairauksista ja ammattitaudeista. Työterveystiedon perusteella pystytään yhteistyössä kohdentamaan toimenpiteitä oikea-aikaisesti ja kohdennetusti.

Työterveyden tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työterveys on työssä käyvän väestön terveydenhuoltojärjestelmä, jonka keskeinen tehtävä on työntekijöiden työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistäminen.

Työterveystoimintaan kuuluu työpaikan tarpeiden tunnistaminen, terveysriskien ennaltaehkäisy, työntekijän työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä tarvittaessa hoito ja korjaavat toimenpiteet. Työterveyden on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Työterveysyhteistyössä arvioidaan työpaikan tarpeita, suunnitellaan toimintaa, seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta sekä parannetaan laatua.

Työturvallisuuden ja työterveyden yhteistyöstä on keskusteltu pitkään ja isoissa yrityksissä on vakiintuneena toimintatapana kutsua työterveyshuolto mukaan työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työterveydessä on osaamista terveydellisten riskien arviointiin, ja yrityksissä tunnetaan työolosuhteet. Molempien osaamisen tehokas hyödyntäminen tarkoittaa muutakin kuin kerran vuodessa yhdessä kuulumisten vaihtamista. Tässä on meillä Suomessa vielä paljon opittavaa.

Työturvallisuuden ja työterveyden yhteistyö on konkreettisia tekoja organisaation arjessa. Työterveyden perustekemisellä (työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, terveystarkastus) luomme luottamuksen ja täydennämme työturvallisuusorganisaation tavoitteita. Työn vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi ovat työantajan tietoihin perustuvia, ja vastuu on työnantajalla. Työterveydessä on tietoa työntekijöiden kuormittuneisuudesta (psyykkisestä ja fyysisestä, altistumisesta kemiallisille ja fysikaalisille altisteille) töissä. Kaikki työpaikkaan kohdistuva toiminta tulee tapahtua yhteistyössä. Työntekijät ja esimiehet nostavat esille kuormittavat työvaiheet, työterveyshuolto arvioi kuormittuneisuuden. Yhdessä työnantajan kanssa kohdennetaan toimenpiteet vaarojen pienentämiseksi. Työpaikkaselvityksen yhteydessä laadukas selvitys tehdään yhdessä ja kiinnitetään huomiota olennaisiin asioihin. Toimintasuunnitelmaan tulee nostaa esiin organisaatiolle tärkeät asiat. Samoin terveystarkastukset suunnitellaan altisteiden mukaisesti.

Työkykyyn panostaminen kannattaa

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoitti, että parhaiten työkykyyn panostavat yritykset saavat panostukselleen hyvän tuoton. Edelläkävijä-yritykset ovat onnistuneet vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 prosenttia. Se vastaa yli viiden prosenttiyksikön kustannusalenemaa palkkasummaan suhteutettuna. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkyvyn johtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. Edelläkävijöitä yhdistää se, että ne ovat asettaneet työkyvyn johtamiselle euromääräiset tavoitteet, määrittäneet työterveydelle selkeät vastuut ja tavoitteet sekä seuranneet tavoitteiden toteutumista mittaamalla.

Työterveyshuollolla on erityisasema terveydenhuollossa. Työkykyisyyden päämäärään pääsee vain työterveyshuolto keinonaan suora yhteys työntekijöihin, työnantajaan sekä työsuojeluun. Tämä ratkaisukanava puuttuu muusta terveyshuollosta.

Työterveys on SOTE-selvityksissä todettu toimivaksi järjestelmäksi ja keskustelua on käyty työterveyshuollon liittämisestä SOTE-ratkaisuun.

Koska valtaosa työikäisestä väestöstä on työterveyden piirissä, olisikin luontevampaa pohtia, miten työterveyden osana toteutettaisiin työssäkäyvän väestön kansanterveydellistä aspektia ja laissa mainittua terveyden edistämistä sen sijaan, että sairaanhoito poistettaisiin työterveyshuollosta.

Ikääntyvän väestön ja monia aloja uhkaavan työvoimapulan takia työikäisten ihmisten pitäminen työelämässä on tärkeämpää kuin koskaan. Edelläkävijät ovat näyttäneet, miten kelkka on käännettävissä. Nyt on muiden vuoro tarttua toimeen. Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta se on elintärkeää.

*)Tekemättömän työn kustannukset ovat yhteenlaskettu summa työnantajan TyEL työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista sekä suorista sairauspoissaolokustannuksista sekä työterveyden kustannuksista Kela-korvausten jälkeen.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen löydät osoitteesta: www.stly.fi