Työsuojelutarkastajien valvontahavaintoja työterveyshuollon toteutumisesta

Tarkastuksilla valvottavat asiat

Työsuojelutarkastuksilla työnantajalta pyydetään nähtäväksi sopimus työterveyshuollon järjestämisestä, työpaikkaselvitys ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuojelutarkastaja arvioi, ovatko nämä asiakirjat ajantasaisia, kattavia ja tarvittavilta osin työntekijöiden nähtävillä. Työpaikkaselvitysten pohjalta tarkastaja arvioi myös sitä, onko työn ja työolosuhteiden terveydellinen merkitys arvioitu ja onko työterveyshuolto antanut työnantajalle suosituksia.

Asiakirjojen lisäksi työsuojelutarkastaja valvoo tarkastuksella seuraavia asioita: Onko työnantaja huolehtinut, että erityistä sairastumisen vaaraa ai-heuttavissa työtehtävissä työskenteleville työntekijöille tehdään terveystarkastukset? Onko työnantaja tehnyt työterveyshuollolle lain edellyttämät ilmoitukset työntekijöiden poissaoloista? Onko työnantaja järjestänyt sairauspoissaoloseurannan siten, että työntekijät voidaan tarvittaessa ohjata 90 päivän säännön mukaisesti jäljellä olevan työkyvyn arvioon? Lisäksi työsuojelutarkastaja arvioi, toteutuuko työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa välinen yhteistoiminta työterveyshuollon päätöksissä.

Työpaikkaselvityksissä usein puutteita

Keskeisimmät valvonnassa havaitut puutteet koskevat työpaikkaselvityksiä: osalla työpaikoista ne puuttuvat kokonaan ja monella selvitys ei vastaa työpaikan todellisia olosuhteita ja siellä tehtävää työtä. Työpaikkaselvityksistä puuttuu usein myös työn ja työolojen terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvitysten laadussa esiintyy myös vaihtelevuutta, jolla on merkitystä siinä, miten työnantaja voi ja osaa työpaikkaselvityksen tietoja hyödyntää. Nämä puutteet ovat merkittäviä, sillä kattava työpaikkaselvitys on parhaimmillaan ensisijaisen tärkeä asiakirja työnantajalle, kun tämä lähtee kehittämään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Toinen merkittävä puute on se, että työpaikoilla on jäänyt määrittelemättä terveystarkastusten tarve erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa työtehtävissä. Lisäksi kyseiset terveystarkastukset ovat jääneet joissakin työpaikoissa tekemättä muun muassa siksi, ettei ole sovittu kuka kutsuu ja kenet tarkastukselle. Näiden terveystarkastusten tekemättä jättäminen voi heikentää tai vaarantaa työntekijän työkykyä.

Työnantajavastuuta ei voi siirtää työterveyshuollolle

Työsuojelutarkastuksilla tulee toistuvasti esiin työnantajien tiedon puute koskien työterveyshuollon järjestämistä ja työterveyshuollon roolia. Monelle työnantajalle on epäselvää, mikä taho vastaa käytännössä mistäkin asiasta.

Työnantaja ei esimerkiksi aina ymmärrä olevansa vastuussa siitä, että työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty ja sen toteutumista seurataan. Osa työnantajista luulee työterveyshuollon olevan näistä vastuussa.

Työsuojeluvalvonnassa on havaittu, että työnantajat yrittävät toisinaan siirtää heille kuuluvaa työnantaja- ja esimiesvastuuta työterveyshuolloille, erityisesti kun on kyse työntekijöiden hankalien asioiden hoitamisesta. Näitä hankalia asioita ovat muun muassa puheeksi ottamisen tilanteet tapauksissa, joissa työntekijän työssä suoriutuminen on heikentynyt tai joissa epäillään päihdeongelmaa.

Puheeksi ottaminen työpaikan varhaisen välittämisen mallin mukaan on aina prosessin alkuvaiheessa työnantajan tehtävä. Työnantaja ei voi valtuuttaa työterveyshuoltoa tekemään sitä puolestaan. Mikäli työnantaja ei ota asiaa itse puheeksi vaan ohjaa työntekijän suoraan työterveyshuoltoon, on vaarana se, että työntekijä menettää luottamuksensa työterveyshuoltoon ja välttää jatkossa siellä asiointia. Silloin työntekijä ei saa käyttöönsä työkykynsä tueksi työterveyshuollon asiantuntemusta työstä ja työpaikan olosuhteista. Tämä vaikeuttaa työntekijän varhaista oireiden selvittämistä ja työkyvyn edistämistä.

Pelkkä työterveyshuoltosopimus ei riitä

Työsuojeluvalvonnassa kuulee usein työntekijöiltä, että heillä ei ole lainkaan työterveyshuoltoa – vaikka työnantaja olisikin järjestänyt lakisääteisen työterveyshuollon. Tämä yleensä kertoo siitä, ettei lakisääteistä työterveyshuoltoa ole tehty työpaikalla näkyväksi, eikä työterveyshuollon sisältöä ole käsitelty yhteisesti työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa. Pelkkä allekirjoitettu työterveyshuoltosopimus ilman toteutuneita työterveyshuollon toimintoja ei vastaa lain tarkoittamaa työterveyshuollon järjestämistä.

Työntekijöiden tietämättömyys työterveyshuollosta herättää kysymyksen siitä, että eivätkö työpaikat osaa hyödyntää lakisääteistä työterveyshuoltoa lain tarkoittamalla tavalla muun muassa työntekijöiden työkykyongelmien ja -arviointien yhteydessä. Työsuojelun valvonnalle on kertynyt havaintoja siitä, että työterveyshuollon oma aktiivinen toiminta ja tiedottaminen työnantajien suuntaan on auttanut työnantajia ymmärtämään myös lakisääteisen työterveyshuoltosopimuksen käytön mahdollisuuksia.

Työpaikan ja työterveyshuollon tiivis yhteydenpito kannattaa

Työterveyden edistämisen keskeisiä tekijöitä ovat toimiva työterveysyhteistyö ja työterveyshuollon aktiivinen ja työpaikan tarpeita kuunteleva toimintaote. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö mahdollistaa sen, että työterveyshuollon toiminnalle voidaan asettaa yhteiset, työpaikan tarpeista lähtevät tavoitteet ja sitoutua yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin.

Valvonnassa on havaittu, että silloin, kun työnantaja ja työterveyshuolto pitävät aktiivisesti ja suunnitelmallisesti yhteyttä, työnantaja saa työterveyshuollolta oikea-aikaista ja oikein mitoitettua tukea työn ja työpaikan olosuhteiden kehittämiseksi. Lisäksi työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiset terveysneuvottelut työntekijöiden erilaisissa tilanteissa ovat osoittautuneet toimiviksi käytännöiksi työntekijän työkyvyn ja työssä jatkamisen tukena sekä yhteisen keskustelun foorumina.

Työterveyshuolto tukee valvontaa

Työsuojeluvalvonnan ajankohtaisia haasteita ovat muun muassa sisäilmaongelmat ja erilaiset työhön liittyvät kuormitustekijät. Voidakseen valvoa näitä hyvin työsuojelutarkastaja tarvitsee usein työterveyshuollon asiantuntijuutta: työterveyshuollon laatimat arvioinnit työn ja työolosuhteiden terveydellisestä merkityksestä antavat tärkeää tukea valvonnassa tehtäville ratkaisuille. Työsuojelutarkastukset, joissa työterveyshuolto on ollut mukana, on koettu vaikuttaviksi ja työpaikan terveyttä ja turvallisuutta edistäviksi. Työterveyshuollon asiantuntijuuden on koettu edistävän työsuojelutarkastajan kokonaiskäsityksen muodostumista työpaikan tilanteesta työsuojelutarkastajalle, erityisesti työhön liittyvän terveysvaaran ja -haitan arvioinnin osalta. Työsuojelun vastuualueen tarkastajilla ei ole omassa roolissaan lupaa kutsua työterveyshuoltoja mukaan työsuojelutarkastuksille, mutta he suosittelevat työnantajia esittämään kutsut työterveyshuollon edustajille.

Työelämä on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Epätyypilliset työmuodot ovat yhä yleisempiä, työn tekemisen paikat ovat mitä moninaisimpia, mobiilityö on lisääntynyt ja työelämä on kokonaisuudessaan kansainvälistynyt. Tänä päivänä yhdellä työntekijällä saattaa olla useita työnantajia, joille kaikille syntyy työnantaja-asemansa kautta velvoite järjestää työterveyshuolto. Useissa työtehtävissään yksi työntekijä voi altistua myös monille eri tekijöille. Tällöin haasteena on, miten työterveyshuolto ja kulloinenkin työnantaja voivat arvioida työntekijän kokonaistilannetta ja mihin asioihin kukakin voi vaikuttaa. Valvonnassa taas voi olla haastavaa määrittää, miten näissä tilanteissa työnantajavelvoitteet kohdennetaan työnantajille.

Muutoksia lakeihin ja työterveyshuollon palveluihin

Lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, joiden myötä sekä työsuojeluvalvonnalla että työterveyshuollon toiminnalla voidaan edistää työelämän terveellisyyttä ja turvallisuutta aikaisempaa vaikuttavammin. Yksi uusimmista lain muutoksista on tilajaavastuulakiin 1.9.2015 tullut muutos, jonka mukaan tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuspuolen työterveyshuollon järjestämisen tilanne. Tämä muutos on jo näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina työterveyshuoltoihin ja aktivoinut niitä työnantajia, jotka eivät olleet aikaisemmin työterveyshuoltoa järjestäneet. Kuitenkin on todettava, että työelämä muuttuu lainsäädäntöä nopeammin. Kaikkiin esille tuleviin tilanteisiin on hyvästä yrityksestä huolimatta toisinaan haastavaa löytää toimiva valvontakonsepti.

Työterveyshuollon palveluiden toimintatavoissa ja palvelutarjonnassa on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia, jotka heijastuvat myös työsuojelun valvontaan. Erilaiset etävastaanotot ja muut vastaavat toiminnat ovat tulleet osaksi työterveyshuollon palveluita. Nämä muutokset vaatinevat eri toimintatahoja tekemään linjauksia ajantasaisen ja yhtenäisen valvonnan toteuttamiseksi sekä järjestämäänyhteistä keskustelua ja koulutuksia.

Painopisteenä psykososiaalisen kuormituksen valvonta

Valvonnassa painottuu lähivuosina muun muassa työhön liittyvän psykososiaalisen kuormituksen valvonta. Valvonnassa selvitetään, onko työnantaja ottanut tekemässään vaarojen ja haittojen selvityksessä huomioon työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt tekemänsä selvityksen perusteella. Valvonnassa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten psykososiaalisten kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitu.

Monet työelämän muutokset heijastuvat sekä työsuojelun valvonnan että työterveyshuollon toiminnan alueille. Nämä muutokset haastavat sekä työterveyshuollon palveluntuottajia että työsuojelun valvontaa toimimaan ajan vaateita vastaavalla tavalla, jotta toiminnoille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Miten toimitaan ja miten toimintoja päivitetään niin, että ne ovat kattavia ja riittäviä? Toimiva yhteistyö ja vuoropuhelu eri toimijoiden, kuten viranomaisten ja palveluiden tuottajien, välillä antavat edellytyksiä yhteisen tavoitteen eli terveellisen ja turvallisen työelämän edistämiseen.