Työturvallisuuskortti
Työturvallisuuskortti on tarkoitettu yhteisillä työpaikoilla töitä tekeville, erityisesti teollisuusyritysten ja rakennustyömaiden työntekijöille. Koulutus ja kortti perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta monilla suurilla työpaikoilla ne vaaditaan kaikilta työpaikalla liikkuvilta. Koulutus antaa perusvalmiudet työympäristön vaarojen tunnistamiseen ja torjuntaan sekä työsuojelun perusteisiin. Koulutuksen kesto on yksi päivä, ja sisältö on valtakunnallisesti vakioitu. Kortin saanti edellyttää koulutuspäivän päätteeksi suoritettavan tentin läpäisyä. Koulutuksia järjestetään koko ajan. Koulutus aloitettiin 1.1.2003, ja kortteja on suoritettu jo huikeat yli miljoona kertaa. Toimittajaa askarrutti, hyötyisikö työterveyslääkäri koulutuksesta.
Kaikki työtapaturmat ovat turhia. Silti TVL:n mukaan palkansaajille ja yrittäjille vuonna 2014 sattui 123 000 työtapaturmaa. Tapaturmien määrä ja taajuus ovat hitaassa laskussa.
Työturvallisuuskorttihanke käynnistyi aikanaan suurten teollisuuslaitosten, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusalan yhteistyönä. Korttijärjestelmää ylläpitää Työturvallisuuskeskus TTK, joka myös auktorisoi kouluttajat. Koulutuksia järjestetään ahkerasti, esimerkiksi Kuopiossa oli ainakin 16 koulutusta tarjolla aikavälillä 14.–31.1.2016. Korttikoulutus voi vähentää eri yritysten antamia päällekkäisiä koulutuksia ja täydentää yrityksen omaa työsuojelukoulutusta. Toisaalta koulutus ei korvaa työmaakohtaista perehdytystä!
Työturvallisuuskorttikoulutus antaa siis perustiedot vaarojen torjunnasta ja turvallisuuden hallinnasta yhteisillä työpaikoilla, joilla siis toimii useampi kuin yksi työnantaja. Tyypillisiä yhteisiä työpaikkoja ovat tehtaat, rakennustyömaat ja telakat sekä osa julkisen sektorin ja palvelualan yrityksistä.
Yhden päivän koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta myönnetään viisi vuotta voimassa oleva, henkilökohtainen Työturvallisuuskortti. Koulutus toteutetaan koko maassa samojen sääntöjen mukaan samalla ohjelmalla. Aiemmin käytäntönä ollut kortin uusiminen puolen päivän täydennyskoulutuksella on poistunut; uusiminen edellyttää koko koulutuksen uusimista. Koulutuksen hinta on noin 120 euroa.
Koulutuksen tavoitteet
Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi. Se parantaa samalla yrityksen tuottavuutta, työn laatua, imagoa ja työviihtyvyyttä sekä vähentää kustannuksia ja työn kuormittavuutta. Tavoitteina on myös parantaa käytännön yhteistoimintaa tilaaja- ja toimittajayritysten välillä, tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla, antaa perustietoa työsuojelusta, vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta, herättää työpaikoilla kiinnostusta ja motivaatiota oman henkilöstön työturvallisuusosaamiseen sekä pyrkiä vähentämään työtapaturmia ja vaaratilanteita.
Koulutuspäivän ohjelma
Koulutuksen sisältö koostuu teemoista yhteinen työpaikka, yhteinen turvallisuus, perehdyttäminen, turvallinen työpäivä yhteisellä työpaikalla ja onnettomuustilanteissa toimiminen. Koulutuksesta saa mukaansa 54-sivuisen kirjasen, jonka lukujen otsikot ovat samat kuin koulutuksen teemat. Koulutuksen aikana käydään läpi yhteisen työpaikan käsite, työsuojelutoimijat ja -vastuut, riskien arviointi ja hallinta sekä erilaisia kuormitustekijöitä. Turvallinen työpäivä -osiossa käydään läpi työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä, nostotöitä, putoamisia, säiliöt ja muut ahtaat työtilat sekä kemikaalityöt. Lainsäädäntöviitteissä korostuvat työturvallisuuslaki, työsopimuslaki ja sitten erityistöitä koskevat asetukset. Työterveyshuoltoa esitellään yhdellä kalvolla, ammattitaudit mainitaan. Tavoite, nolla tapaturmaa, on selkeästi ja toistuvasti sekä esimerkkien valossa myös uskottavasti esillä.
Koulutuksen toteutus
Oma työturvallisuuskoulutukseni oli sen verran vähäistä, että päätin tutustua aiheeseen konkreettisesti ja suorittaa Työturvallisuuskortin ja samalla käydä vähän itselleni tavanomaisten koulutustapahtumien ulkopuolella. Koulutus toteutettiin läheisen Nesteen huoltoaseman noin 15 hengelle suunnatussa kabinetissa, osallistujia oli lisäkseni 22 muuta, joukossa yksi nainen. Hyväpuheinen kouluttaja oli koulutukseltaan insinööri, joka oli toiminut muun muassa eri yritysten työturvallisuuspäällikkönä. Koulutusmateriaalina käytettiin TTK:n kalvosarjaa ja pariakymmentä 1–15 min pituista asioita hyvin konkretisoivaa videota, nekin valtaosin TTK-tuotteita. Videot herättivät selvästi mielenkiintoa, mutta yllättävän vähän syntyi keskustelua osallistujien kesken huolimatta yhteneväisen oloisesta ammattitaustasta. Tauoista ja kahvin riittävyydestä pidettiin hyvää huolta. Joka tauolla noin puolet porukasta kävi tupakalla. Päivän päättäneen monivalintatentin vaatimustaso oli kohtuullinen, ei vaikea.
Hyötyykö työterveyslääkäri koulutuksesta?
Kokemukseni koulutuksesta oli varsin positiivinen. Runsaat videot elävöittivät ja konkretisoivat asioita paljon paremmin kuin pelkkä luennointi. Videoilla pääsi myös käymään paikkoihin, jonne ei muuten pääse. Kouluttajan puheissa vilisi käytännön kokemuksia ja kommentteja, myös julkisuudessa esillä olleista tapauksista. Päivä antoi toki pinnallisen, kuitenkin mielestäni hyvän yleiskatsauksen aihepiiristä. Kurssikirjasen lukeminen palautti asioita hyvin mieleen ja innosti kertaamaan niin työsopimus- kuin työturvallisuuslainkin Finlexistä.
Koulutusta voi jonkin verran teknisenä ja suppeanakin hyvin suositella kaikille työterveyslääkäreille yleissivistykseen kuuluvana ja samalla melko helppona tapana saada katsaus tärkeimpiin työturvallisuusriskeihin sekä ajatteluun niiden torjumiseksi. Yhteisten työpaikkojen vastuulääkäreinä toimiville koulutus voisi olla jopa ,must,. Ja jos koulutuksen myötä oikein innostuu työturvallisuusasioista, esimerkiksi Työterveyslaitos järjestää viisipäiväistä työsuojelun peruskurssia, joka sopii myös työterveyslääkäreille.
Lisätietoja koulutuksesta esimerkiksi www.tyoturvallisuuskortti.fi tai www.ttk.fi.
Työterveyshuollon kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen[at]uef.fi