Lääkärien Balint-ryhmätyönohjauksen kansainvälinen kongressi 2015:

The Importance of the Patient-Doctor relationship in the contemporary health care: relevance of Balint work

Ihmisenkokoinen kongressi

Metzin kongressi oli kohtuullisen pienimuotoinen. Osallistujia oli noin 150 eri puolilta maailmaa – Euroopasta, Israelista, USA:sta, Australiasta ja jopa Malesiasta ja Mauritiukselta. "Ihmisenkokoisuus" on tietyllä tapaa IBF-kongressien tavoite. Lääkärien työnohjauksesta kiinnostuneille halutaan tarjota mahdollisimman vuorovaikutteinen tilaisuus keskustella, jakaa kokemuksia, oppia toisiltaan ja osallistua kongressin mittaisiin ryhmätyönohjausprosesseihin. Lisäksi Balint-kongresseissa on kuitenkin aina myös tieteellinen osio, jossa esitellään lääkärien työnohjaukseen liittyvää tutkimusta. Oli hämmästyttävää, miten helposti kongressin kansainvälinen joukko keskusteluissa ymmärsi toisiaan ja miten samanlaisia olivat potilaiden hoitamiseen, nykylääketieteeseen, terveydenhuoltojärjestelmiin ja lääkärinä olemiseen liittyvät hankaluudet ja palkitsevuudet – ja niihin liittyvät tunteet. Oli myös mielenkiintoista havahtua siihen, että lääketieteessä toimitaan paljon myös muilla kielillä kuin englanniksi. Ranskan-, saksan- tai venäjänkielistä tutkimuksen ja lääketieteeseen liittyvän keskustelun seuraaminen voisi olla avartavaa.

Hoitosuhteen jatkuvuus?

Brittiläinen yleislääketieteen erikoislääkäri John Salinsky on työnohjannut lääkäreitä ainakin 30 vuotta. Hän on myös paljon kirjoittanut Balint-työstä sekä lääketieteen humanismista. Salinskyn kokemuksen mukaan nuorten lääkärien Balint-ryhmissä kohtaa nykyisin aikaisempaa enemmän haluttomuutta puhua tunteista ja haluttomuutta laittaa itsensä likoon tai pohtia millainen ihminen potilas on. Tietynlainen defensiivisyys on lisääntynyt. Salinsky arveli tämän heijastavan nykyajan ilmiöitä yleisemmin. Potilas-lääkärisuhteen henkilökohtainen jatkuvuus, sen ihmissuhdeluonne, on hämärtynyt. Nykyajan ilmiö on hoitosuhteiden sähköinen jatkuvuus tietojärjestelmien kautta – kaikki koneella. Niin kaikki tieto. Kyllä, mutta entä tunteet – eikö niitä enää ole, ovatko ne poistuneet sairastamisesta ja sairauksien hoitamisesta?

Medikalisaatio

Ranskalainen psykologi ja työnohjaaja Alice Polomeni on työnohjannut Pariisissa lääketieteen opiskelijoita ja erikoistuvia lääkäreitä. Nämä kokemukset ovat saaneet hänet pohtimaan työnohjauksen merkitystä medikalisaation eli niin sanottujen tavanomaisten elämänilmiöiden lääketieteellistämisen vähentämisessä. Arjen kiireisyys yhdessä potilaiden vaatimusten kanssa ohjaavat helposti lääkärin työtä elämää yksinkertaistavaan, objektivoivaan ja etäännyttävään suuntaan. Polomenin mukaan työnohjauksen tärkeä arvo on, että siinä lääkärit voisivat ottaa itselleen ajan ja tilan pohtia kliinisen työnsä ilmiöitä kriittisesti ja ehkä löytää psyykkistä tilaa kohdata potilas ihmisenä elämänsä keskellä. Näin voisi myös tulla tilaa nähdä elämän tavalliset ilmiöt tavallisina eikä kaikkea oireina, joita pitää tutkia ja ehkä hoitaa.

Lääkäri lääkkeenä

Israelilainen yleislääkäri Mark Budow käsitteli esityksessään henkilökohtaisen hoitosuhteen merkitystä sekä turhien tutkimusten välttämisen ja potilaan parantamisen näkökulmasta. Esitys oli luova. Budow kertoi oman potilaansa, erään naisen tarinan, tämän luvalla, näyttelemällä kollegansa kanssa todellisuudessa tapahtuneen vastaanottotapahtuman. Potilas oli alkanut kärsiä rintakivuista. Laboratoriotutkimuksia ja kliininen rasituskoe oli tehty. Kaikki oli normaalia. Potilaan rintakivut kuitenkin jatkuivat, ne olivat poissa ainoastaan, kun hän teki jotain. Pitkän hoitosuhteen ja laaja-alaisen työotteen johdosta lääkäri tiesi, että potilaan mies oli kuollut muutama vuosi sitten sydäninfarktiin, ja että potilaan ainoa tytär oli juuri muuttanut pois kotoa. Potilas asui ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Lääkäri kuunteli potilasta, johdatteli keskustelua hienovaraisesti potilaan elämäntapahtumiin ja nykytilanteeseen. Potilas ja lääkäri keskustelivat kuolemanpelosta, luopumisesta, yksinäisyydestä, kivusta sydämessä. Potilas itki. Lääkäri lohdutti potilasta. Yhtään lisätutkimusta tai lähetettä ei tehty. Hoitosuhde jatkuu. Tarvittaessa lääkäri käsittelee omia tapaukseen liittyviä tuntemuksiaan omassa Balint-työnohjausryhmässään.

Tutkittua empatiaa

Professori Philippe Jaury esitteli omassa yliopistossaan Pariisissa tehtyä lääketieteen opiskelijoiden Balint-ryhmäoh-

jauksen tutkimusta. Pontimena oli huoli havainnoista, jonka mukaan lääketieteen opiskelijat kyynistyvät opintojen edetessä. Tutkimuksessa neljännen vuosikurssin opiskelijat saivat osallistua 10 kerran Balint-ryhmäohjausprosessiin. Heidän empaattisuuttaan mitattiin ennen ja jälkeen Balint-prosessin. Empatian mittaaminen on haasteellista ja mittarit voivat antaa vain kalpean aavistuksen tästä inhimillisestä kyvystä. Jayryn ryhmän tutkimuksessa Balint-työnohjaukseen osallistuneiden opiskelijoiden empaattinen lähestymistapa (emphatic approach) lisääntyi merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna. Löydöstä pidettiin Jayryn yliopistossa niin merkittävänä, että hän on saanut rahoituksen seuraavaan tutkimukseen, jossa yli 300 lääketieteen opiskelijaa rekrytoidaan Balint-ryhmiin. Tarkoituksena on tutkia Balint-ryhmätyönohjauksen vaikutusta paitsi empaattisuuteen niin myös asenteisiin ja vuorovaikutustaitoihin.

Kansainvälinen nettityönohjaus

Yhdysvaltalaiset yleislääkärit Donald Nease ja Albert Lichtenstein sekä portugalilainen nuori lääkäri Luis de Pinho-Costa esittelivät maailman yleislääkärien yhdistyksen WONCA:n nuorten lääkärien liikkeen (Vasco da Gama) kanssa toteutettua internetin kautta pidettyä Balint-ryhmätyönohjauskokeilua. Tämä sai alkunsa nuorten lääkärien aloitteesta ja noin vuoden kestäneiden järjestelyiden jälkeen ensimmäinen kansainvälien on-line työnohjausistunto pidettiin Skypen kautta tammikuussa 2015. Ryhmään osallistui 16 lääkäriä eri puolilta maapalloa. Teknisiä ja aikaeroon liittyviä haasteita oli kohtuullisen paljon, mutta ne kaikki oli lopulta voitettavissa. Myös tietoturvasta saatiin huolehdittua. Pian aloittamisen jälkeen tuli myös selväksi, että myös nettiryhmässä on tärkeää sopia yhteisistä toimintatavoista ja sitoutua noudattamaan niitä. Erityisenä haasteena nettiryhmässä on ollut keskustelun rauhoittaminen, sillä puheen lisäksi nettiryhmässä on mahdollista myös lähettää tekstikommentteja. Tähän saakka sekä osallistujien että ohjaajien nettityönohjauskokemus on ollut myönteinen, näyttäisi siltä, että tällainen kansainvälinen virtuaaliryhmä toimii. Kokeilu jatkuu ja se on tarkoitus evaluoida huolellisesti.

Balint menetelmän kehittäminen

Kongressissa esiteltiin myös Balint- ryhmätyönohjauksen kehityssuuntia. Ranskalaiset ja sveitsiläiset kollegat ovat yhdistäneen psykodraaman menetelmiä Balint-ryhmäohjaukseen ja kehitelleet BalintPsychodrama-työnohjausmenetelmän. Sen avulla on saatu lukkoon menneitä keskusteluja uudella tavalla liikkeelle. Iso-Britanniassa on meneillään kokeilu ja tutkimushanke, jossa psykiatriaan erikoistuvat lääkärit työnohjaavat lääketieteen opiskelijoita. Näissä ohjauksissa keskitytään erityisesti potilas-lääkärisuhteeseen liittyviin ilmiöihin. Australiassa on menossa tutkimushanke, jossa nuoret psykiatrit kehittävät ammattitaitoaan osallistumalla Balint-työnohjausryhmiin.

Ascona-palkinto

Yksi kongressin kohokohdista oli Ascona-kirjoituskilpailun palkintojen jako. Ascona-kirjoituskilpailu on Balint-federaatioon läheisesti yhteydessä oleva Ascona-säätiön lääketieteen opiskelijoille järjestämä kirjoituskilpailu. Se järjestetään kahden vuoden välein ja voittajat kutsutaan aina kansainvälisen kongressin erikoisvieraiksi. Kilpailun aiheena on potilas-opiskelijasuhde ja opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittyminen, lääkäriyteen kasvaminen. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 37 opiskelijaa, myös yksi tuleva kollega Suomesta! Kirjoituskilpailun voitti Malesiasta kotoisin oleva, Irlannissa opiskeleva Sean Tan. Hän oli kirjoittanut toisen vuoden opiskelijan kasvukokemuksistaan kotikäynneillä erään vanhan irlantilaisrouvan luona. Aasialaisena Sean oli kasvanut pitämään etäisyyttä ihmisiin. Kohdatessaan opiskelijana potilaansa rouva Saxin hän koki yllättäen läheisyyttä vieraan ihmisen kanssa. Se oli hänelle järisyttävä oppimiskokemus. Kyky läheiseen kohtaamiseen vieraan ihmisen kanssa on hänelle uusi taito, jota hän aikoo vaalia tulevana lääkärinä. Monikulttuurisuus terveydenhuollossa avautui tämän kautta jälleen uudella tavalla.

Myös työterveyslääkäreille balint-toiminta sopii

Seuraava kansainvälinen Balint-kongressi järjestetään 2017 Portugalissa. Balint -kongressiin voi ja uskaltaa osallistua, vaikka ei olisikaan työnohjaaja tai ei olisi kokemusta Balint-ryhmistä. Kiinnostus aiheeseen riittää. Näitä kongresseja voi todella suositella sellaisille, jotka mielellään osallistuvat lämminhenkisiin kriittisiin pohdintoihin lääkärin työn ydinkysymysten tiimoilta ja viihtyvät innostavassa seurassa. Suomessakin voi osallistua Balint-toimintaan. Sitä pitää yllä Suomen lääkäreiden Balint-yhdistys (http://balint.yhdistysavain.fi/).

Myös työterveyslääkärille Balint- ryhmätyönohjaus on sopiva työnohjausmenetelmä. Suhteet potilaisiin / asiakkaisiin ovat usein pitkiä tai monimutkaisia. Lisäksi Balint-työ on kehittynyt aikojen myötä myös siihen suuntaan, että tapaus, jota ryhmässä käsitellään, voi olla myös muu yhteistyösuhde kuin hoitosuhde potilaaseen.