Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rooli työelämässä kasvaa

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH)

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tulokset kuvaavat vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asunutta 15–64 vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva vanhempi) ovat syntyneet muualla kuin Suomessa (N= 3 262, vastausprosentti 66). Tutkimuksen ovat toteuttaneet Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos. Tutkimusta rahoittivat myös EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset on esitetty laajemmin julkaisussa Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 (Nieminen, Sutela & Hannula 2015, luku 8, sivut 111–120).

Monilla suomalaisilla työpaikoilla on jo työntekijöitä erilaisista kulttuureista

Vuoden 2012 UTH-tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista palkansaajista noin viidennes työskenteli työpaikoilla, joissa yli puolet henkilöstöstä oli maahanmuuttajataustaisia. Vastaavasti hieman useampi kuin joka viides (22 %) ulkomaista syntyperää oleva palkansaaja työskenteli työpaikalla, jossa ei ollut lainkaan muita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Virolaistaustaiset palkansaajat työskentelivät muita useammin sellaisilla työpaikoilla, joissa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus oli vähintään puolet (Kuvi «»2).

Suomessa ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suurempaan kaupunkiin, joten maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohdataan useimmin Etelä-Suomen alueen työpaikoilla. Ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina palvelu- ja myyntityössä, muuten he toimivat työelämässä pitkälti samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät suomalaistaustaisia useammin työntekijäammateissa.

Kuva 2. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien arvio maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuudesta omalla työpaikalla taustamaan mukaan vuonna 2014, (%). Lähde: UTH-tutkimus 2014, TTL.

Kohtelu koetaan pääsääntöisesti tasapuoliseksi

Eri taustaisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu on yksi toimivan monikulttuurisen työpaikan avaintekijä. UTH-tutkimuksen mukaan valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista palkansaajista arvioi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohdeltavan tasa-arvoisesti heidän työpaikallaan (78 %). Täysin tasa-arvoiseksi kohtelun arvioi 57 prosenttia vastaajista (Kuvio «»3).

Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan enemmistö (65 %) niistä suomenkielisistä palkansaajista, joiden työpaikalla on maahanmuuttajia, arvioi maahanmuuttajia kohdeltavan täysin tasapuolisesti.

EU-, EFTA- ja Pohjois-Amerikasta tulleet sekä venäjä- ja neuvostoliittotaustaiset palkansaajat arvioivat kohtelun tasapuoliseksi muita useammin: heistä vain hieman yli 10 prosenttia arvioi maahanmuuttajien kohtelun omalla työpaikalla olevan epätasa-arvoista. Sitä vastoin Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet palkansaajat havaitsivat muita ryhmiä useammin epätasa-arvoista kohtelua työssään.

Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien arvio kohtelun tasa-arvoisuudesta (työpaikallamme suhtaudutaan tasa-arvoisesti ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin) vuonna 2014, (%). Lähde: UTH-tutkimus 2014, TTL.

Tukea esimieheltä ja työtovereilta

Esimies on usein keskeinen henkilö ulkomaalaistaustaisen työntekijän perehdyttämisessä ja sopeutumisessa uuteen työkulttuuriin. UTH-tutkimuksessa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien arviot esimiestyöstä suomalaisilla työpaikoilla olivat varsin myönteisiä. Selvä enemmistö arvioi saavansa tarvittaessa tukea ja apua esimieheltään erittäin tai melko paljon (63 %). Osuus on varsin samalla tasolla kuin suomenkielisellä palkansaajaväestöllä (66 %).

Sen sijaan työkavereilta saadun tuen ulkomaalaistaustaiset arvioivat vähäisemmäksi kuin suomenkieliset. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista 66 prosenttia koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea työtovereilta, kun suomenkielisillä palkansaajilla vastaava osuus oli 82 prosenttia.

Eniten työtoveritukea raportoivat EU-ja EFTA-maista sekä Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevat palkansaajat: heistä valtaosa koki saavansa erittäin tai melko paljon tukea ja apua työtovereilta (73 %). Sen sijaan Lähi-idän maista tai Afrikasta lähtöisin olevat arvioivat saamansa tuen vähäisemmäksi (Kuvio «»4).

Vaikka ryhmien välillä voi esiintyä suuriakin eroja esimerkiksi kohtelussa, osa eroista voi selittyä sillä, että eri kulttuureissa omaa tilannetta hahmotetaan ja ilmaistaan eri tavoin ja erilaisin kriteerein.

Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien ja suomenkielisen palkansaajaväestön arvio työtovereilta saadusta tuesta taustamaan mukaan, ulkomaalaistaustaiset vuonna 2014 ja suomenkielinen palkansaajaväestö vuonna 2012, (%). Lähde: UTH-tutkimus 2014, TTL ja Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012, TTL.

Johtopäätökset

Suomen työpaikoilla työskentelee vajaat 150 000 15–64-vuotiasta ulkomaalaistaustaista työntekijää, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa on tuhansia työpaikkoja, joissa merkittävä osuus työntekijöistä on ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Tilanne on täysin toinen kuin vielä 2000-luvun taitteessa, jolloin laajasti monikulttuuriset työpaikat ja -yhteisöt olivat vielä harvinaisia. UTH-tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista palkansaajista yli puolet työskenteli työpaikoilla, joissa oli vähintään neljännes maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. On kuitenkin syytä muistaa, että edelleen moni ulkomaalaistaustainen työntekijä työskentelee työpaikalla, jossa ei ole muita maahanmuuttajia.

Työskentely monikulttuurisessa työyhteisössä voi avata uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia, mutta toisinaan kohdataan myös uusia haasteita, kuten ennakkoluuloja ja erilaisia käsityksiä suotavista toimintavoista työelämässä. Myös riittämättömät kielelliset ja viestinnälliset taidot, osaamisen vajaakäyttö, kulttuurieroihin liittyvät hankauskohdat sekä epätasapuolinen kohtelu voivat hankaloittaa monikulttuurisen työyhteisön toimintaa ja heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä.

Monien työyhteisöllisten tekijöiden, kuten työpaikan toimivien sosiaalisten suhteiden ja kannustavan esimiestyön, on todettu olevan merkittäviä maahanmuuttajan työssä onnistumista edistäviä tekijöitä, samoin maahanmuuttajien tasapuolisen kohtelun työssä on havaittu tukevan työssä pärjäämistä ja hyvinvointia. Suomessa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat arvioivat näitä työpaikan keskeisiä sosiaalisia ulottuvuuksia varsin myönteisessä valossa. Maahanmuuttajien kotouttamista ajatellen on rohkaisevaa, että he kokevat tulevansa kohdelluksi hyvin ja tasapuolisesti suomalaisilla työpaikoilla.

Huolestuttava havainto kuitenkin on, että merkittävä joukko ulkomaalaistaustaisia työntekijöistä, jotka tulevat Lähi-Idän tai Afrikan maista, jäivät ilman työtovereilta saatavaa tukea ja apua. Tällä samalla väestöryhmällä myös kokemukset kohtelun tasapuolisuudesta olivat matalammalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Tulevaisuudessa nämä havainnot on syytä huomioida myös työterveyshuollon toiminnassa ja ylipäätään työelämän kehittämistyössä. Työ-tovereilta saatu tuki ja apu ovat tärkeitä voimavaroja, sekä työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä. Työtovereiden kautta voi muun muassa oppia kieltä ja suomalaisen työelämän tapoja ja pelisääntöjä sekä päästä laajemmin sisälle suomalaiseen kulttuuriin. Aiempien tutkimusten mukaan ylipäätään luottamus muulta väestöltä saatavaan apuun ja tietoon voi edesauttaa maahanmuuttajien onnistumista työelämässä.

Kiitokset

Kiitämme Tilastokeskusta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja Työsuojelurahastoa tuesta Työn ja osaamisen yhteensopivuus monikulttuurisilla työpaikoilla -hankkeelle (#115179).