Arbeitsmedizin made in Germany? Jawoll!

Erikoistuminen työterveyshuoltoon

Työterveyshuoltoon erikoistuminen kestää Saksassa viisi vuotta. Erikoistumiseen sisältyy ensin kaksi vuotta sisätauteja tai yleislääketiedettä ja sen jälkeen kolme vuotta työterveyshuoltoa, joista yksi vuosi voi olla palvelua muulla erikoisalalla. Lisäksi vaaditaan 360 tuntia kestävä teoreettinen kolmiosainen (A, B ja C) koulutus, joka kuuluu tehdä viiden erikoistumisvuoden aikana. Näitä koulutuksia järjestää Saksassa muutama akatemia ja yksi kokonaisuus maksaa noin 3500 euroa. Rekrytoijat edellyttävät miltei aina, että ainakin kaksi osakokonaisuutta on tehtynä, ennen kuin he ottavat lääkärin työterveyshuoltoon töihin. Työterveyshuollon niin sanotun lisäpätevyyden saa jonkin muun alan erikoislääkäri, joka on erikoistumisensa jälkeen käynyt tuon 360 tunnin teoreettisen koulutuksen ja palvellut yhdeksän kuukautta työterveyshuollon koulutuspaikassa.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen lokikirjassa on määritelty suoritteiksi muun muassa 200 MAT-tarkastusta, 100 työpaikkakäyntiä, 50 ergonomisia työpistearvioita, 50 keuhkojen toimintatutkimusta, 50 ergometritutkimusta, 50 kuulontutkimusta, 50 näkötutkimusta, 30 biomonitorointia sekä 50 arviointia työympäristön mittauksista (esimerkiksi melu, valaistus, vaaralliset kemikaalit).

Esimerkiksi Berliinissä (Berliinin osavaltio) oli vuoden 2016 alussa 38 voimassa olevaa koulutuspaikkaa, joista melkein kaikilla oli täysi 36 kuukauden koulutusoikeus. Berliinissä on noin 3,5 miljoonaa asukasta, joten se vastannee ympäristökaupunkeineen (Brandenburgin osavaltio) Suomea. Erikoistumisjakson päättää suullinen lopputentti, johon voi hakea pääsyä vasta sitten, kun kaikki palvelut ja suoritteet ovat tehtyinä ja esimies on sitä mieltä, että myös erikoistuvan tiedot ja taidot ovat kohdallaan. Anomus suulliseen erikoislääkäritenttiin osoitetaan osavaltion Ärztekammeriin (Chamber of physicians), jossa hakemus arvioidaan Ärztekammerin erikoistumisjaoksen johtokunnassa. Tämä kestää noin 10 viikkoa. Tentissä ovat paikalla kaksi tentaattoria sekä puheenjohtaja, ja kutsu voi tulla kahden viikon kuluessa anomuksen hyväksynnästä. Yleensä tentti nauhoitetaan mahdollisia myöhempiä huomautuksia tai valituksia varten. Todistus maksaakin sitten noin 300 euroa, jos tentti meni läpi.

Työterveyslääkärin työ Saksassa

Saksassa lainsäädäntö ohjaa työterveyslääkärin työtä. Työlääketieteen (Saksassa ei käytetä erikseen termejä työterveyshuolto/työlääketiede) tehtävänä on ehkäistä ja diagnosoida työ- ja ympäristöperäisiä terveyshaittoja ja ammattitauteja. Toisaalta tärkeänä tehtävänä on työympäristön ergonominen suunnittelu sekä kroonisia sairauksia sairastavien (esimerkiksi reuma, epilepsia, diabetes) ja vammaisten työntekijöiden integroiminen työhön. Työlääkärin työhön liittyvät myös työ- ja organisaatiopsykologia, sosiaalilääketiede, onnettomuuksien ehkäisy sekä vakuutuslääketiede ja vakuutusoikeus. Näin työlääketiede on etenkin neuvovaa lääketiedettä eikä sillä ole hoitavaa tehtävää. Työlääkäri työskentelee tiiviisti työsuojelun edustajien kanssa ja laki määrittelee jälleen tehtävänjakoa (Gesetz über Betriebsärzte, Sicherheitsingenieure und andere Fachkräfte für Arbeitssicherheit § 6). Itsenäisesti työskenteleviä työterveyshoitajia Suomen tyyliin ei yleensä ole, hoitohenkilökunta avustaa lääkäriä käytännön järjestelyissä, ajanvarauksessa ja tutkimusten tekemisessä.

Esimerkki elävästä elämästä

Suomalaisia työterveyshuollon erikoislääkäreitä työskentelee Saksassa useita, lukuja ei ole saatavilla. Yksi heistä on työlääketieteen erikoislääkäri ja psykoterapeutti Hannele Heikkinen-Hinkelmann, jota pääsin haastattelemaan tuoreeltaan työpäivän jälkeen.

Mikä vei Sinut Saksaan? Harjoittelijavaihto kouluaikana, rakkaus, opiskelu, perheenperustus Saksassa eli klassikkotapaus 70-luvulla.

Miksi valitsit työterveyshuollon erikoisalaksesi? Tutustuin työolosuhteisiin monenlaisissa työpaikoissa jo opiskeluaikana Saksassa, joten ennaltaehkäisevä toiminta myös lääkärinä oli luonteva valinta.

Miten kouluttauduit? Kävin kolmen kuukauden teoriakurssi ensin, sitten tein kaksi vuotta sisätauteja ja kaksi vuotta työterveyshuoltoa. Olin myös Suomessa jonkin aikaa keuhkotaudeilla.

Mitä teet työssäsi? Olen rakennusalalla julkisen työnantajan palveluksessa. Työterveyshuolto järjestyy pääosin Kompetenzzentrum- periaattella, sillä yli 90 % firmoista on pieniä (alle 10 työntekijää). Kokoaikaiselle työterveyslääkärille tulee hoidettavaksi noin 400 firmaa, meillä 100 km säteellä. Pääpaino on työpaikkakäynneillä, yrittäjien ja työntekijöiden neuvonnassa sekä työsuojeluistunnoissa. Työnkuvaan kuuluvat tietysti terveystarkastukset, joita teen noin 600 vuodessa sekä lisäksi perusteellisemmat työkykylausunnot. Sairausvastaanottoa ei pidetä, eikä meillä ole reseptinkirjoitusoikeuksia, vaan työntekijät käyvät perhelääkärillään.

Onko työsi muuttunut 30 vuodessa? Kuten kaikkialla, jatkuvat muutokset määrittävät työtä: EU, organisaatiomuutokset, QM (Qualitätsmanagement), dokumentointi...

Mikä on parasta työssäsi? Itsenäinen työskentely kentällä, nimenomaan suora kontakti yrityksissä työpaikoilla, siten muutosten seuraamismahdollisuus, ja tietysti pitkäaikainen kokemus.

Kaipaatko sairaanhoitoa työterveyshuoltoon? En todellakaan voisi kuvitella sairaanhoitoa vielä ohelle, se veisi mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti työterveyshuoltoon!

Kuinka monta tuntia työskentelisit kokoaikaisena? Entäpä kokoaikaisen palkka julkisella puolella? Työaika on 38,5h/viikko. Julkisella puolella erikoislääkärin palkka määräytyy taulukon mukaan (Vergütung im Öffentlichen Dienst), ja se on 4500 ja 5600 euron välillä riippuen kokemusvuosista. Erikoistuvan lääkärin palkka on noin 3400 euroa. Julkisella puolella tulee pieniä palkanlisiä perhetilanteesta riippuen.

Terveisiä suomalaisille kollegoille? Rohkeasti ulkomaille!

Kiitos kovasti haastattelusta ja sille antamastasi ajasta! Viel Spass bei der Arbeit!