Työterveyslääkäri

Lääkärien kokemuksia lääkäripotilaan hoitamisesta

Työterveyslääkäri
2016;34(2):43-45
Eliisa Mäenpää ja Irma Virjo

Lääkärit potilaana ovat erityisryhmä. Lääkärien on vaikea hakea apua sairastuessaan: he tekevät töitä sairaanakin.

Kartoitimme tutkimuksessamme, millaisia kokemuksia lääkäreillä oli lääkäripotilaiden hoitamisesta. Kysely toimitettiin Tampereen yliopistosairaalan vastuualueella julkisen sektorin lääkäreille, vastanneista 90 % (1114) oli joskus hoitanut lääkäriä. Myönteisiä kokemuksia oli paljon, yhteinen ammatillinen kieli auttoi hoidossa. Lääkäripotilas nähtiin luottamuksen osoituksena. Joskus tilanne oli vaivaannuttava. Korkea avun hakemisen kynnys tuli esille. Lääkärit saattoivat olla myös vaativia potilaita ja säilyttää hoitovastuun itsellään.

Johdanto

On tärkeää tietää, mitkä asiat sekoittavat potilas-lääkärisuhdetta silloin, kun myös potilas on lääkäri. Silti tutkimuksia, jotka käsittelevät lääkäripotilaita hoitavia lääkäreitä, ei ole löydettävissä. Joitakin kuvauksia kokemuksista on julkaistu. Lääkäripotilaan hoitaminen on sekä kiitollista että haastavaa. Schneck toteaa, että silloin, kun potilas on lääkäri, vastaanoton tulisi tapahtua virallisella vastaanotolla, jossa myös tehdään todelliset potilaskertomukset. Myös itselääkinnästä ja omista diagnooseista on kysyttävä lääkäripotilaalta.

Lääkärien erityispiirteet potilaana, voivat asettaa haasteita hoitavalle lääkärille. Lääkärit ovat anomaalisia potilaita koska he liittyvät kahteen kategoriaan, jotka yleensä pidetään toisistaan erillään: lääkärin ja potilaan rooliin. Monissa maissa on annettu suosituksia lääkärien hoidosta niukoin tuloksin. Tavallisten lääkärien tavallisten sairauksien hoitoon olisi kiinnitettävä huomiota. Suomessa luottamuslääkärijärjestelmä on toiminut Suomen Lääkäriliiton organisoimana jo lähes 20 vuotta. Lääkäriliitto maksaa enintään kolme vastaanottokäyntiä ilman tutkimuksia. Kokemukset järjestelmästä ovat olleet erinomaisia.

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, millaisia kokemuksia lääkäreillä oli lääkäripotilaiden hoitamisesta, kokivatko lääkärit kollegan hoitamisen vaikeaksi ja kenellä oli hoitovastuu.

Osallistujat ja menetelmät

Tutkimuksen kohderyhmä koostui lääkäreistä, jotka työskentelivät julkisella sektorilla Tampereen yliopistosairaalapiirin alueella. Lääkärien kotiosoitteet saatiin Suomen Lääkäriliitosta syksyllä 2004. Kyselylomake lähetettiin 2083 lääkärille. Vastausprosentti oli 65 %. Tarkistuksen jälkeen tutkimukseen hyväksyttiin 1243 vastausta joista 780 oli sairaalalääkäreiltä ja 463 terveyskeskuslääkäreiltä.

Lomakkeessa kartoitettiin ikä, sukupuoli ja työpaikka taustatietoina. Vastaajilta kysyttiin, olivatko he koskaan hoitaneet lääkäripotilasta. Heiltä kysyttiin myös "Kenellä mielestäsi oli hoitovastuu?" ja "Oliko vaikeata olla lääkäripotilaan lääkäri?"

Viimeisellä sivulla oli otsikko: "Omia kokemuksiasi potilaana tai lääkäripotilaan lääkärinä:" ja sivu oli kokonaan tyhjä vapaamuotoista kirjausta varten. Kvalitatiivisen analyysin menetelmänä käytettiin kollektiivisen konsensuksen menetelmää. Myös kvantitatiivisia tuloksia hyödynnettiin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen komitea hyväksyi tutkimussuunnitelman.

Vastaajat

Vastanneista 1243 lääkäristä 46 % oli miehiä ja 54 % naisia. Ikä vaihteli 25–65 ikävuoden välillä. Mediaani-ikä oli 45 vuotta. Nuorimpaan ikäryhmään, korkeintaan 29-vuotiaisiin, kuului 5 % vastaajista, suurin ikäryhmä oli 40–49 -vuotiaat (33 %). Ikäryhmään 30–39 kuului 27 % ja ikäryhmään 50–59 -vuotiaat kuului 29 % vastanneista. Yli 60-vuotiaita oli 6 % vastanneista (76 lääkäriä)

Tulokset

Enemmistö (91 %) vastanneista oli joskus hoitanut lääkäripotilasta. Näistä vastaajista enemmistö koki olleensa hoitovastuussa (taulukko «»1). Noin puolet vastanneista ei kokenut vaikeaksi lääkäripotilaan lääkärinä olemista (taulukko «»2).

Niistä vastaajista, jotka olivat joskus hoitaneet lääkäripotilasta, 26 % (n=288) kuvasi kokemustaan lääkäripotilaan lääkärinä vapaassa vastauksessa.

Kuva 1. "Kenellä mielestäsi oli hoitovastuu?" Lääkäripotilaita hoitaneiden, Tampereen yliopistosairaalan alueella vuonna 2004 julkisella sektorilla työskennelleiden sairaala- ja terveyskeskuslääkärien vastausten jakauma.
Kuva 2. "Oliko vaikeata olla lääkäripotilaan lääkäri?" Lääkäripotilaita hoitaneiden, Tampereen yliopistosairaalan alueella vuonna 2004 julkisella sektorilla työskennelleiden sairaala- ja terveyskeskuslääkärien vastausten jakauma.

Myönteiset kokemukset lääkäripotilaan hoitamisesta

Myönteisiä kokemuksia oli paljon. Toisen erikoisalan lääkärin hoitaminen oli helpompaa kuin oman erikoisalan.

"Kaikki potilaat haluavat kuulla sairaudestaan ja hoidosta. On tärkeää kertoa heille siitä. Selostaminen on helpompaa lääkäripotilaille koska voi käyttää lääketieteellisiä termejä mutta muuten tilanne on sama"

"Useimmat kollegat ovat ottaneet potilaan roolin ja olen kokenut helpoksi ottaa hoitovastuun. Erityisesti silloin kun kollega edustaa toista erikoisalaa. Kollegat ovat yleensä pelokkaampia kuin muut potilaat"

"Infektiolääkärinä on helppoa hoitaa muita lääkäriä koska mikrobit ovat selkeämpiä kuin muut sairaudet"

Lääkäripotilaan hoitaminen voidaan kokea luottamuksen osoituksena. Lääkärit ovat erityisen kiitollisia potilaita saadessaan asiallisen hoidon.

"Lääkäri on potilaana yhtä haavoittuvainen kuin kuka tahansa, vaikkakaan useimmat heistä eivät myönnä sitä"

"Lääkäripotilaat ovat valmiita ottamaan vastaan potilaan roolin jos heille annetaan siihen mahdollisuus"

"Kaikki lääkäripotilaat joita olen hoitanut, ovat olleet helppoja ja kiitollisia potilaita"

"Toimin samoin kuin muidenkin potilaiden kanssa ottaen huomioon lääkäripotilaan tietomäärän kyseenä olevasta asiasta ja tutkin ja hoidan häntä tämä mielessäni"

Jotkut vastaajista toivat esille, että lääkäripotilaan hoitamisessa tarvitaan samoja kliinisiä taitoja ja kommunikaatiotaitoja kuin muidenkin potilaiden hoitamisessa: riittävästi aikaa ja huolellisuutta. Heillä ei ole epärealistisia vaatimuksia.

"On oleellista käyttää aikaa riittävästi ja tehdä kaikki tutkimukset kuten muillekin potilaille"

Negatiiviset kokemukset

Negatiiviset kokemukset toivat esille vaivaantuneen tunnelman lääkäripotilaita hoitaessa. Hoitavat lääkärit olivat huolissaan, ovatko he riittävän taitavia hoitamaan kollegoita ja sujuisiko kaikki hyvin. Tämä tapahtui erityisesti nuorten ja kokemattomien lääkärien kohdalla

"Kokemus näytti helpottavan myös tässä asiassa"

"Paine on valtava lääkäripotilasta hoidettaessa, hoitava lääkäri miettii jatkuvasti mitä potilaslääkäri hänestä ajattelee, selviytyykö hän? Vaikuttaako hän osaavalta ja luottamusta herättävältä? Joskus helpottaa myöntää nämä näkökulmat"

Korkea kynnys avun hakemiseen tuli usein esille ja se saattoi johtaa jopa tilanteisiin, joissa oli liian myöhäistä antaa parantavaa hoitoa.

"Jos lääkäri tulee konsultoimaan minua, hän on todennäköisesti sairaampi kuin potilaat yleensä, koska kynnys avun hakemiseen on hyvin korkea."

Lääkärit saattavat pitää kiinni hoitovastuusta myös silloin, kun he ovat potilaita ja silti samaan aikaan heidän odotuksensa hoitoa kohtaan ovat hyvin korkeat.

"On vaikeampaa saada lääkäri muuttamaan elämäntapojaan ja käyttäytymistään"

"Lääkärit ovat keskimäärin vaikeita potilaita. Heillä on kovat odotukset sekä hoitavaa lääkäriä että itseään kohtaan"

"Monet lääkärit kokevat vaikeaksi olla sekaantumatta omaan tai läheisensä hoitoon"

"Lääkärit haluavat usein pitää auktoriteettinsa"

Jotkut vastanneista olivat pohtineet asiaa syvällisemmin ja koonneet pohdintansa perusteellisiksi ratkaisuiksi

"Lääkärillä on oikeus olla potilaana. Hoitovastuu täytyy olla hoitavalla lääkärillä. Intimiteetin ja yksityisyyden suoja eivät aina toteudu lääkärin ollessa hoidossa sairaalassa. Lääkäripotilas voi olla enemmän peloissaan kuin tavallinen potilas, koska hän tietää enemmän sairaudesta – mutta toisaalta hän tietää liian vähän"

"Hoitaessaan kollegaa, lääkärin pitää muistaa antaa potilaslääkärille kaikki se informaatio kuin muillekin potilaille. Ei voida olettaa toisen erikoisalan lääkärin olevan kaikkien erikoisalojen asiantuntija"

"Lääkärin ollessa potilaana tulee esille asetelma, jossa toivoo parasta, kun taas tavallisen potilaan kohdalla, toivoo parasta mutta pelkää pahinta. Tämä voi johtaa liian niukkoihin tutkimuksiin. On vaikeaa pitää pois fraasia: "mutta sinähän tiedät että…"

Pohdintaa

Tutkimuksen aineisto on kerätty jo yli 10v sitten, sen vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. On hämmästyttävää, ettei tästä aiheesta löydy edelleenkään muuta tutkimustietoa.

Useimmat vastaajista kokivat olleensa vastuussa hoitamansa lääkäripotilaan hoidosta. Kun hoitovastuusta kysyttiin saman aineiston potilaana olleilta lääkäreiltä, 87 % kertoi kollegan olleen hoitovastuussa ja 6 % ilmoitti hoitovastuun olleen itsellään. Hoitavan lääkärin voi olla vaikeaa saada hoitovastuuta lääkäripotilasta hoitaessaan. Mc Kewitt ja Morgan ovat ehdottaneet, että kyseessä olisi kiistely vallasta. He pitivät tärkeänä, että hoitovastuu on hoitavalla lääkärillä, ei lääkäripotilaalla.

Vastaajista 39 % koki lääkäripotilaan lääkärinä olemisen vaikeaksi. Tilanne oli usein vaivaannuttava lääkärin hoitaessa toista lääkäriä. Toisaalta lääkäripotilaan hoitaminen oli myös palkitsevaa. Hyvät kliiniset ja kommunikaatiotaidot olivat oleellisia asioita hoidossa, aivan kuten muitakin potilaita hoidettaessa.

Lääkäripotilaiden hoitamiseen tarvitaan koulutusta yksiköissä, joissa lääkäripotilaita hoidetaan paljon – myös lääkäreitä hoitavissa työterveyshuoltoyksiköissä.

Eliisa Mäenpää
LT, Työterveyshuollon erikoislääkäri,
Suomen Terveystalo
eliisa.maenpaa[at]gmail.com
Irma Virjo
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri,
professori (emerita),
Tampereen yliopisto

Kirjallisuutta

  1. McKevitt C, Morgan M. Anomalous patients: the experiences of doctors with an illness. Sociology of Health & Illness 1997;19:644-67.
  2. Schneck S. "Doctoring" doctors and their families. JAMA 1998;280:2039-42.
  3. Mäenpää E. : Sairaalalääkärin jaksaminen työterveyshuollon näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis 729. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print 2000.
  4. Mäenpää E., Virjo I.: Lääkäri sairastuu - entäs sitten? Menettelytavat Taysin miljoonapiirin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, Suomen Lääkärilehti 2006;61(33):3241-3245
  5. Mäenpää, E., Virjo, I.: Lääkäri sairaana työssä, Suomen Lääkärilehti 2012;67(46):3381-3387
  6. Mäenpää, E., Virjo, I: Lääkärien kokemuksia potilaana, Suomen Lääkärilehti 2014;69(19):1381-1387